Tehtäväkuvan laajennukset Turussa – Palkasta kiikastaa

Turun terveyskeskuspäivystyksen toimintaa on viimeisen viiden vuoden aikana määrätietoisesti kehitetty niin, että sairaanhoitajien tehtäväkuvaa on laajennettu. Kiville ovat karahtaneet kaikki yritykset saada lisääntynyt osaaminen ja vastuu näkymään palkassa.

Turun terveyskeskuksen päivystyspoliklinikka vastaa eritasoisten potilaiden hoidosta vaativissa tilanteissa ympäri vuorokauden. Turun alueen 21 kunnan yöpäivystys keskitettiin sinne vuonna 2004. Keskittämiseen liittyi myös työnkuvien muutoksia. Tavoitteena oli nostaa hoitotyön laatua ja sujuvuutta sekä tehostaa kuntalaisten saamaa palvelua.

– Kymmenen vuotta sitten asiakkaamme tulivat päivystyspoliklinikalle pääosin omin jaloin, muistelee erikoissairaanhoitaja Kirsi Aaltonen. – Nyt tilanne on aivan erilainen. Potilasmäärät ovat kasvaneet rajusti, potilaat ovat aikaisempaan verrattuna huomattavasti sairaampia ja todella moniongelmaisia. Hoidamme käytännössä yhä enemmän aluesairaalatasoisia potilaita. Vuonna 2005 oli poliklinikalla yli 48 000 lääkärissäkäyntiä ja yli 8 000 sairaanhoitajakäyntiä. Puhelimitse avun sai lähes 38 000 potilasta. Päivystyksen yhteydessä toimii nykyisin myös 13-paikkainen tarkkailuyksikkö.

– Työ on todella hektistä ja vaativaa, kertoo sairaanhoitaja Petteri Johansson. Osastopaikkojen vähyys sekä lääkäri- ja hoitajavaje lisäävät painetta. Tilanteista selviämiseksi oli tehtävä jotakin.

– Ajan kuluessa hoitohenkilökunnan tehtäväkenttää on laajennettu yhteisymmärryksessä. Laajennettuihin tehtäväkuviin on päädytty yhteisen toiminnan kehittämisen tuloksena. Hoidon tarpeen arviointi ja hoidon ohjeistus puhelimessa sekä hoitopolut päivystyksessä on ohjeistettu kirjallisesti ja henkilökunta on koulutettu toimimaan niiden mukaisesti. Tällä on haluttu varmistaa hoidon sujuvuus ja laadukkuus ja kehittää työtä vahvistamalla hyviä toimintatapoja.

Sairaanhoitaja tekee ensiarvion

Hoitohenkilökuntaan kuuluva, yleensä sairaanhoitaja, ottaa vastaan päivystykseen tulevat potilaat. Hän arvioi hoidon tarpeen kiireellisyyden ja määrittää tarvittavat alkututkimukset yhdessä sovittujen, kirjallisesti tehtyjen hoito-ohjeiden mukaisesti. Hän voi myös aloittaa itsenäisesti tai lääkäriä konsultoiden potilaan hoidon tilanteen niin edellyttäessä. Monelle potilaalle riittääkin sairaanhoitajan antama apu.

– Hoitohenkilökunnalle on pitkän työkokemuksen ansiosta kertynyt ammattitaitoa, jota lääkärit arvostavat, kertoo sairaanhoitaja Mika Lehestö.

Tutkimusten ottaminen tutuksi

Nykymallissa laboratoriota ei tarvita ottamaan esimerkiksi sydänfilmiä tai laskimoverennäytettä. Lähes kaikki verinäytteet otetaan poliklinikan oman henkilökunnan voimin. Sairaanhoitajat tekevät myös pääosan kiireellisistä pika-analyyseista, poliklinikalla on käytössä tarvittavat analysaattorit. Muun muassa elektrolyyttien, hemoglobiinin, glukoosin,TNT:n, CRP:n, D-Dimeerin ja myoglobiin tutkimisen pikanäytteenä poliklinikalla on arvioitu nopeuttavan potilaan hoitoa merkittävästi, jopa kahdella tunnilla.  PLV ja nielunäytteet kuuluvat myös sairaanhoitajan tekemiin ja analysoimiin tutkimuksiin. Tutkimusten laatu ja luotettavuus on hyväksi havaittu.

Tuloksena huomattava säästö

Sairaanhoitajien itsenäisesti hoitamien potilaiden, näytteenoton ja analyysien tekeminen sekä joidenkin toimenpiteiden suorittaminen ovat saaneet yksikölle aikaan huomattavia säästöjä.

Yksikön laskelmien mukaan sairaanhoitajan ottama ja analysoima näyte on noin kymmenen euroa edullisempi kuin laboratorion ottama näyte.

Kun lääkäri katetroi, kipsaa tai aloittaa nestehoidon, tulee siitä hänelle seitsemän euron toimenpidepalkkio. Sairaanhoitajan suorittamana toimenpide ei aiheuta palkkiokustannuksia.

Petteri Johansson ja Mika Lehestö kertovat säästöarvioiden olevan parhaimmillaan 11 %:n luokkaa päivystyspoliklinikan kokonaisbudjetista.

Tavoitteena parempi peruspalkka

– Koemme todella epäoikeudenmukaiseksi sen, että lisääntynyt vastuu ja osaaminen eivät vaikuta palkkaan, toteaa Kirsi Aaltonen. – Työn vaativuuden arviointi tuotti muutaman kymmenen euroa, mutta se on täysin riittämätön suhteessa työmäärään ja aikaansaatuihin säästöihin. Tulospalkkauksen soveltaminen ei myöskään tuo palkkakehitykseen toivottavaa tasoa ja varmuutta.

– Henkilökunta on lähestynyt työnantajaa useita kertoja ja ehdottanut pitkäjänteisen suunnitelman tekemistä siitä, miten peruspalkkausta aletaan vähitellen korjata. Kokonaistavoitteena on 350 euron korotus. Vastaus on ollut tyly ei ja tuloksena umpikuja.

– Tilannetta kuvaa hyvin se, että yöpäivystyksen lääkäritkin ovat lähestyneet työnantajaa omalla vetoomuksellaan, jossa hoitohenkilökunnan palkkauksen parantamista tuetaan ja perustellaan, kertoo Lehestö.

– Tilanne on todella tukala. Henkilöstö on kokenut tehtäväkuvan laajentumisen ja sitä saadun hoidon sujuvuuden lisänneen työn sisältöä ja mielekkyyttä. Mutta kiire, ylikuormitus ja henkilöstövaje ovat kuitenkin hyvin tuttuja. Työuupumus ja siihen liittyvä oireilu ovat ongelmia, joihin palkankorotus sinänsä ei auta, mutta ainakin se kertoisi työnantajan arvostavan hoitotyötä ja sen merkitystä, kiteyttää Johansson osaston mielialoja ja jatkaa: – Rahaa tuntuu löytyvän, kun on pakko. Kalustoihin, remontteihin ja keikkalääkäreihin rahaa löytyy, kun muuta vaihtoehtoa ei ole. Sairaanhoitajat ovat olleet liian kilttejä ja joustavia. Olemme venyneet ylitöihin ja tuplavuoroihin aivan kohtuuttomuuksiin asti.

– Näin ei voi jatkua. Henkilökunta on valmis etsimään neuvotteluratkaisua. Toivomme samaa työnantajalta.

_____________

Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Katriina Laaksonen:

– Sairaanhoitajaliitto suhtautuu myönteisesti tehtäväkuvien laajentamiseen, mutta asioista on sovittava selkeästi. Edellytämme, että laajennetuista tehtäväkuvista sovitaan yhteisesti ja että ne määritellään ja ohjeistetaan kirjallisesti. Lisäksi työnantajan tulee huolehtia riittävästä täydennyskoulutuksesta, listaa Laaksonen tarvittavia toimenpiteitä. – On itsestään selvää, että lisääntyneen vastuun ja työn tulee näkyä myös palkassa.

Työn mielekkyyteen ja työhyvinvointiin tehtäväkuvien laajentamiselle näyttäsi olevan positiivisia vaikutuksia. – Niillä ei kuitenkaan pidä yrittää paikata jälkeen jäänyttä palkkakehitystä, korostaa Laaksonen. – Jatkossa pitää miettiä peruskoulutuksen sisällöt ja pituus sekä se, mitkä laajennetun tehtäväalueen asiat edellyttävät esimerkiksi erikoistumisopintoja.