Euroopan sairaanhoitajakoulutus uudistuu

 

Euroopan sairaanhoitajaliittojen järjestön EFN:n (European Federation of Nurses Associations) 102. yleiskokous oli koolla Brysselissä 16.-17.4.2015. EFN:llä on jäsenjärjestöt 34:stä eri Euroopan maasta, joista nyt oli edustettuna 24 maata. EFN:n puheenjohtaja on Suomen sairaanhoitajaliiton varapuheenjohtaja, Marianne Sipilä. Pääsihteerinä järjestöä luotsaa belgialainen Paul de Raeve.

Ammattipätevyysdirektiivi avaa ovia ammattilaisille

Yksi kokouksen kuumista aiheista oli ammattipätevyysdirektiivi (direktiivi  2005/36/EY, muokattu direktiivillä 2013/55/EU). Direktiivin päivittämisen parissa on tehty töitä pitkään ja päivitetty versio julkaistiin loppuvuodesta 2013. Jäsenvaltioiden on saatettava muutokset osaksi lainsäädäntöään 18.1.2016 mennessä. Suomessa ammattipätevyysdirektiivin toimeenpanoa koordinoi opetus- ja kulttuuriministeriö.

Ammattipätevyysdirektiivi helpottaa henkilöiden ja palveluiden vapaata liikkuvuutta Euroopassa. Se määrittää menettelytavat, joiden mukaisesti kunkin jäsenvaltion on tunnustettava Euroopan unionin kansalaisen toisessa jäsenvaltiossa hankkima koulutus tai ammattipätevyys, kun kyseessä on säännelty ammatti. Direktiivin automaattisen tunnustamisen järjestelmä koskee seitsemää ammattia: lääkäri, hammaslääkäri, eläinlääkäri, kätilö, sairaanhoitaja, proviisori ja arkkitehti. Suomalainen sairaanhoitaja voi siis hakea töihin toiseen jäsenvaltioon ja hänen tutkintonsa tulee tunnustaa siellä automaattisesti ja sama pätee toisesta jäsenvaltiosta Suomeen töihin hakeutuvaan sairaanhoitajaan. Päätöksen ammattipätevyyden tunnustamisesta tekee vastaanottavan maan viranomainen kyseisen maan lainsäädännön nojalla. Suomessa sovelletaan lakia ammattipätevyyden tunnustamisesta (1093/2007).

Direktiivipäivitys huima hyppy hoitotyön hyväksi

Sairaanhoitajien osalta muutoksia päivitetyssä direktiivissä on muun muassa se, että aiemmin koulutuksen vähimmäiskestona määriteltiin kolme vuotta TAI 4600 tuntia, nyt vaatimus on minimissään kolme vuotta JA 4600 tuntia (kts. suomenkielinen direktiiviversio s. 48, 3. jakso, 31 artikla, kohta 3).  Teoreettisen opetuksen osuuden on oltava vähintään kolmasosa ja kliinisen opetuksen osuuden vähintään puolet koulutuksen vähimmäiskestosta. Aivan uutta on se, että päivitetyn direktiivin artiklaan 31 on määritelty kahdeksan ydinkompetenssia, jotka sairaanhoitajan koulutuksella on vähintään taattava kussakin jäsenvaltiossa (kts. suomenkielinen direktiiviversio s. 49, 3. jakso, 31 artikla, kohdat 6 ja 7).

Direktiivin sisään kirjattujen ydinkompetenssien lisäksi on erillisessä liitteessä (liite V.5.2.1) luettelo sairaanhoitajan koulutukseen vähintään sisältyvistä
osista ja oppiaineista. Tätä liitettä ei ole toistaiseksi muutettu. Sitä muutetaan jatkossa niin sanotuilla komission delegoiduilla säädöksillä. Liitteen sisällön tulisi olla yhteydessä artiklassa 31 määriteltyihin kompetensseihin.

EFN:llä on luonnollisesti ollut suuri mielenkiinto olla vaikuttamassa sairaanhoitajien osalta direktiivin ja jatkossa tulevan liitteen V.5.2.1 sisältöihin. Suomen sairaanhoitajaliittokin on ollut vahvasti mukana tekemässä vaikuttamistyötä. Haasteita asettaa muun muassa se, että jäsenvaltiot ovat kovin erilaisia keskenään esimerkiksi terveydenhuoltojärjestelminsä ja sairaanhoitajakoulutuksensa tason suhteen.

EFN:n piirissä olemme tyytyväisiä artiklaan 31 kirjatuista ydinkompetensseista. Sieltä on tunnistettavissa asioita, joita lobbaustyössämme pyrimme nostamaan esille. Se on suuri edistysaskel sairaanhoitajakoulutuksen kehittämiseksi Euroopassa, vaikka sisältö kirvoittaa myös kritiikkiä: se on vaatinut kompromisseja eikä ole täydellinen tai kaikin osin vastaa sitä mitä tavoittelimme. Sairaanhoitajan rooli ei ole läheskään kaikissa Euroopan maissa yhtä itsenäinen kuin esimerkiksi Suomessa ja terveydenhuoltoala on useissa maissa voimakkaasti lääketieteen ja lääkäreiden dominoimaa. Direktiivin sisältö nostaa sairaanhoitajan statusta, pätevyysvaatimuksia ja itsenäistä professiota osana moniammatillista tiimiä.

Vaikuttamistyö jatkuu

Nyt seuraava vaikuttamistyö kohdistuu direktiivin liitteeseen V.5.2.1, joka määrittää sairaanhoitajakoulutuksen oppiaineet: se on jäsenjärjestöjen silmin nykymuodossaan vanhanaikainen ja lääketiedekeskeinen. EFN:n jäsenjärjestöt ovat yhteistyössä laatineet sairaanhoitajan osaamiskuvauksen, jolla pyritään vaikuttamaan tulevan liitteen sisältöihin (EFN  Competency Framework For Mutual Recognition of Professional Qualifications, Directive 2005/36/EC, amended by Directive 2013/55/EU, EFN Guideline to implement Article 31 into national nurses’ education programmes. kts EFN Competency Framework – 19 05 2015). Aiheesta on julkaistu myös artikkeli Diplomatic World -lehdessä.

Yleiskokouksessa oli ainutlaatuinen tilaisuus käydä keskustelua direktiivistä, kun paikalla olivat komissiosta Mr Konstantinos Tomaras, Deputy Head of Unit of Free Movement of Professions sekä Ms Alma Basikaite, joka on perehtynyt nimenomaan sairaanhoitajien liikkuvuuteen. He kiittivät EFN:n jäsenjärjestöjä ansiokkaasta osaamiskuvauksesta. He eivät uskaltaneet tässä vaiheessa sanoa kuinka paljon liitteen V.5.2.1 sisältöjä lopulta muokataan. Joka tapauksessa EFN:n laatima kuvaus toimii arvokkaana apuna jäsenvaltioille, kun he implementoivat ammattipätevyysdirektiivin artiklan 31 kompetenssivaatimuksia sairaanhoitajakoulutukseensa. Kuvaus toimii myös komissiolle erinomaisena paperina asian valmistelutyössä ja ajatusten eteenpäin viemisessä.

Komissio alkaa valmistella liitteen V.5.2.1 päivittämistä todennäköisesti ensi vuonna eikä Mr Tomaras osannut vielä arvioida koska se olisi valmis. Asia vaatii useita kosultaatiokierroksia jäsenvaltioissa. Mr Tomarasin mukaan kyseessä on herkkä asia, joka voi nostattaa jäsenvaltioissa voimakkaita tunteita ja vaatii hienotunteista etenemistä. Tällä hetkellä komissio on paininut direktiivin ammattikortti- ja hälytysmekanismi – asioiden parissa ja tämä työ saataneen loppuun lähiviikkoina.

Kokousedustajat kävivät vilkasta keskustelua Mr Tomarasin ja Ms Basikaiten kanssa ja nostivat esiin niin huolenaiheita kuin konkreettisia kysymyksiä. Kokousedustajat vetosivat, että komissio hyödyntää EFN:n tekemää työtä ja ammattijärjestöjen asiantuntemusta, kun eurooppalaiseen sairaanhoitajakoulutukseen liittyviä asioita edelleen valmistellaan. Mr Tomaras vakuutti, että tämä on yhteinen pyrkimys ja että he arvostavat EFN:n hyvin valmisteltuja asiantuntijalausuntoja ja dokumentteja. Kaikkiaan asioiden eteenpäin vieminen vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä, jäsenmaiden todellisuudet ovat erilaisia.

Suomalainen koulutus kärkijoukkoa

Suomessa sairaanhoitajakoulutusta on jo päivitetty laajassa yhteistyössä ammattipätevyysdirektiivin vaatimusten ja kansallisten tarpeiden pohjalta Sairaanhoitajakoulutuksen tulevaisuus -hankkeessa. Valtakunnallisesti yhtenevä sairaanhoitajakoulutus pyrkii kansalliseen tasalaatuisuuteen, vertailtavuuteen ja lisääntyviin yhteistyömahdollisuuksiin.

 

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *