Hyöty irti roboteista ja tekoälystä

Älyvaatteet löytävät elimistöstämme muutoksia, joista ne kertovat meille. Robotit siivoavat ja laittavat puolestamme ruokaa. Älykäs sairaalasänky menee automaattisesti sopiviin asentoihin, soittaa lempimusiikkia ja muistuttaa lääkityksestä.

Tämä ei ole enää sci-fi -elokuvaa. Miten robotit ja tekoäly tulevat muuttamaan terveys- ja hoivapalveluja, on kuuma puheenaihe juuri nyt.

Insinöörien mukaan tekoäly on tulevaisuudessa upotettuna kaikkialle ympäristöömme: tietokoneet ja robotit ehdottavat meille toimintavaihtoehtoja ja tekevät oikeita valintoja puolestamme. Tekoäly perustuu isoon dataan, tietokoneisiin ja sosiaaliseen mediaan syöttämiimme ja antamiimme tietoihin, joiden perusteella tietokoneet tuntevat meidät. Tietokoneet ovat tulevaisuudessa yhä enemmän yhteydessä myös tavaroihin.

”Teknologia antaa minulle mahdollisuuden olla paras versio itsestäni joka aamu”, sanoo teknologia-alan edelläkävijä, yrittäjä ja biohakkeri Teemu Arina.

Arina puhuu ihmisen ja tietokoneen symbioosista Tekesin Digigo-tapahtumassa. Mieheen on kiinnitetty sensori, joka antaa pienen sähköiskun, jos Arinan selän asento menee lysyyn. Hän sanoo istuvansa tietokoneen ääressä väärissä asennoissa ja tarvitsevansa ryhtimuistutuksia.

Teknologia vai ihminen edellä?

Digitalisaatio on mullistanut pankkipalvelut ja kaupankäynnin. Robotics Finland -hankkeen edistäjä Cristina Andersson sanoo, että seuraavaksi tulee robotisaatio, ja muutos terveydenhuollossa on jo alkanut.

”On meistä itsestämme kiinni, otammeko muutoksesta hyödyn irti. Jos emme ota, olemme ajopuun asemassa”, Andersson painottaa Sairaanhoitajapäivien paneelikeskustelussa.

Andersson on mukana robosairaala-projektissa, jonka tarkoituksena on hahmotella robotiikkaa osana sairaaloiden palveluarkkitehtuuria.

Terveydenhuollon ammattilaiset ovat olleet varovaisia puhumaan tekoälyn puolesta, sillä paljon on esimerkiksi tietoturvaan liittyviä kysymyksiä avoinna. Toistaiseksi järjestelmät ovat haavoittuvia.

Turvallisuuden lisäksi suuri kysymys on työnjako: Minkälaisia töitä tietokoneet ja robotit voivat tehdä, mihin ne sopivat ja miten ne muuttavat ammattilaisten työtä?

”Jos pelkästään insinöörit vievät robotiikkaa eteenpäin, ei ymmärretä sairaanhoitajien näkökulmaa. Insinööri ei välttämättä pohdi, mikä on eettisesti oikein ja mitä tästä seuraa”, sanoo Jari Numminen, insinööri ja sairaanhoitaja itsekin.

Robotti apuvälineeksi vai työkaveriksi?

Vaikka robotiikka ei vielä näy voimakkaasti terveydenhuollon arjessa, hyviä kokemuksia on jo esimerkiksi avustavista leikkausroboteista, lääkejakeluroboteista ja kuljetusroboteista. Leikkaussalissa kirurgi operoi leikkausrobotin välityksellä. Robotit voivat myös sterilisoida välineet tai valmistella ne leikkausta varten. Kehitteillä on myös laboratorioita, joissa robotti analysoi näytteet.

Cristina Andersson kehottaa, että hoitajien työtaakkaa vähentäviä robotteja pitäisi ottaa nopeammin käyttöön. Esimerkiksi ruokailuavustajarobotti Bestic syöttää potilaan. Bestic-robotin kehitti potilaaksi joutunut, polioon sairastunut ruotsalainen yrittäjä, joka koki syöttötilanteet nöyryyttäviksi. Tällaiset robotit voivat vapauttaa sairaanhoitajia rutiineista tai raskaasta työstä ja lisätä potilaan tyytyväisyyttä.

Sairaanhoitaja Soili Kataviston mukaan hoitajien työ voi robottien avulla helpottua, mutta se edellyttää, että hoitotyötä tekevät ovat mukana kehittämässä robotteja. Hänen mielestään pitää miettiä, mille potilasryhmille robotit todella sopivat.

”Esimerkiksi kielitaitoinen robotti olisi hyödyllinen terveydenhuollon ympäristössä”, Soili Katavisto Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä sanoo.

Andersson mainitsee myös eksoskeleton-robotiikan, jonka avulla osittain halvaantunut potilas voi nousta tuolista ja tehdä asioita, joita ei ilman robottia pystyisi. Telepresenssin eli läsnäolevan robotiikan avulla monet palvelut saadaan potilaan ulottuville ilman käyntiä lääkärin tai hoitajan luona.

Robotti halaa ja vetää jumpan

Terapia-, seurustelu- ja palvelurobotit pystyvät vuorovaikutukseen ympäristössään, josta ne poimivat viestejä. Esimerkiksi japanilainen Paro-hyljerobotti reagoi puheeseen ja kosketteluun vaikkapa halaamalla. Sekä tanskalaisten että suomalaisten tutkimusten perusteella Paro-hylje vaikuttaa positiivisesti ja terapeuttisesti dementiapotilaiden vuorovaikutukseen. Erilaiset seurustelurobotit voivat toimia myös vanhuksen apuna ja ilmoittaa vaaratilanteista kotona.

Suomessa on viime aikoina esitelty pientä Nao-humanoidirobottia, joka viihdyttää ja reagoi puheeseen. Sen voi ohjelmoida vaikka vetämään jumppaa. Robotin vuorovaikutustaitoja kehitetään WikiTalkin avulla Helsingin yliopistossa. Tämä mahdollistaa robotin yhteyden Wikipediaan ja digitaaliseen sisältöön, josta se hakee tietoa. Robotin seuraava versio voi olla monikielinen palvelurobotti, joka esimerkiksi lukee aamun lehtiä.

Uusia työnkuvia

Jos robotteihin totutaan ja ne tekevät osan töistä, mitä tapahtuu kun robotti hajoaa? Onko ihmisaivoista enää mihinkään?

”Sairaanhoitajan pitää osata tehdä työt, vaikka robotti tekisi ne hänen puolestaan”, Soili Katavisto toteaa.

”Robotit eivät korvaa inhimillistä hoivaa vaan vapauttavat hoitajilta lisää aikaa työhön. Pitäisi määritellä, mitkä ovat ne sairaanhoitajan ydintehtävät, joita ei voi robotille siirtää”, Jari Numminen pohtii.

Hoivan merkitys voi myös uudessa tilanteessa kasvaa. ”Kun teknologia tulee rynnistyksellä, se voi nostaa hoitotyön inhimillisyyden ja hoivan arvostusta. Näin kävi esimerkiksi vaateteollisuudessa: itse tehdyn vaatteen arvostus lähti nousemaan”, futuristi ja tietokirjailija Elina Hiltunen.

Vaikka teknologian yleensä ajatellaan vievän töitä, se myös tuo uusia. Teknologia voi vapauttaa energiaa rutiinitehtävistä luoviin tehtäviin. Sairaanhoitajapäivien paneelissa mietittiin, voisiko robotiikka olla tulevaisuudessa yksi sairaanhoitajakoulutuksen suuntautumisvaihtoehto.

Isoja tietokantoja yhdistelemään ja tulkitsemaan tarvitaan tulevaisuudessa analyytikkoja ja tiedon tulkitsijoita. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa on arvioitu, että iso data -analytiikka toisi 58 000 uutta työpaikkaa eri toimialoille. Sen pohjalta kehitetään uusia palveluja ja yritystoimintaa.

Luotetaanko robottiin?

Usein kysytään, kuka on vastuussa jos robotti tekee virheen. Elokuvissa maalataan uhkakuvia, joissa robotti tekee ryöstöjä tai villiintyy. Elina Hiltusen mielestä on tärkeää, että uhkakuvia käydään huolellisesti läpi. Kammottavaa olisi, jos esimerkiksi leikkausrobottiin pääsisi syöttämään haittaohjelmia tai robottiauton jarrut hakkeroitaisiin. Olennainen kysymys on, kuka ohjelmoi robotin ja millä tavalla. ”Mikä on robotin moraali kun puhutaan keinoälystä? Mikä eettinen näkökulma on robotilla – onko se sama kuin ohjelmoijan”, Elina Hiltunen kysyy.

Jari Numminen pohtii huolestuneena, voiko tulevaisuudessa vetää rajaa teknologialle vai onko kehitys loputonta. Elina Hiltunen nostaa esiin, että professori Stephen Hawking on varoittanut keinoälyn vaaroista: Koska keinoäly alkaa kopioida itseään ja uusiutua, eivät hitaasti lisääntyvät ja ajattelevat ihmiset enää pärjää keinoälylle. Yhdysvalloissa on järjestetty myös pieniä mielenosoituksia teknologian kehitystä vastaan.

Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Merja Merasto toivoi Sairaanhoitajapäivillä maaliskuussa, että robotiikan hyödyistä terveydenhuollossa saataisiin pian lisää vaikuttavuustutkimuksia. ”Ettei käy niin, että meillä on kaapit täynnä romua”, hän muistutti.

Tanskalaisessa hoivakodissa potilaiden omaiset kauhistuivat läheisiään hoivaavista roboteista ja veivät hoivarobotit pois. Asukkaat ja hoitajat hakivat ne takaisin, koska heidän tuli niitä ikävä.

Keskustelu robotiikasta hoitotyössä jatkuu SuomiAreenalla Sairaanhoitajaliiton tulevaisuusdebatissa 13.7.2015. Pysy kuulolla!

Teksti: Minna Pauliina Kataja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *