Kokeile, kehitä ja kerro roboteista

IMG_8122-2

Sairaanhoitaja Maria Gill

Robotit muuttavat olennaisesti terveydenhuoltoa. Sairaaloissa jo käytetään leikkausrobotteja ja logistiikkarobotteja, ja hoitotyössä on kokeiltu erilaisia aktiivisuutta lisääviä seurustelu- ja hoivarobotteja. Tulevaisuuden suuntaa antaa esimerkiksi Torontossa Kanadassa lokakuussa 2015 avattu hyvin pitkälle robotisoitu sairaala.

Menossa on iso murrosvaihe, jossa robotteja testataan erilaisissa yhteyksissä ja niiden ominaisuuksia parannellaan sitä mukaa, kun käyttökokemuksia saadaan lisää. Pohjoismaissa robotteja on otettu nopeimmin käyttöön Tanskassa ja Ruotsissa.

Yleisesti robottien hyödyt tunnustetaan 28 maassa tehdyn Eurobarometrin (2014) mukaan, mutta samalla pelätään töiden häviämistä ja edellytetään tarkkaa suunnittelua ja hallinnointia.

”Koska robotiikka hyödyntää keinoälyä, sensoreita ja asioiden internetiä (IoT), pitäisi robotiikan suunnittelun alkaa siitä, kun sairaalojen ja terveyskeskusten seiniä piirretään. Usein robotiikan implementointi edellyttää myös työtehtävien ja tiimien uudelleenorganisointia”, visionääri ja robotiikasta kirjoittanut Cristina Andersson sanoo.

Ruotsissa ja Suomessa robotiikasta terveydenhuollossa käydään vilkasta keskustelua robotiikan vaikutuksista, etiikasta, tietosuojasta ja turvallisuudesta. Kun kokeiluja on enemmän ja käyttökokemuksia roboteista saadaan lisää, ja kuullaan aitoja kertomuksia potilailta ja hoitajilta, vähenevät pelotkin.

Kokemuksia kotihoidosta Västeråsissa

Ruotsissa Västeråsissa on kokeiltu videovälitteistä teknologiaa kotihoidossa ja tehty kokeiluja myös robottien kanssa. Sairaanhoitajat ovat lisänneet valmiuksiaan käyttää erilaista teknologiaa ja robotiikkaa työssään. Ainakaan toistaiseksi videovälitteinen teknologia ei ole Västeråsissa säästänyt hoitajien aikaa, koska teknologiaa on soviteltu vanhanmallisiin organisaatioihin.

”Jotta teknologiasta ja robotiikasta saataisiin mahdollisimman paljon apua, usein täytyy myös töitä jakaa ja suunnitella tiimien toimintaa uudella tavalla. Olemme huomanneet, että teknologiset ratkaisut on aina räätälöitävä yksilökohtaisesti ja mietittävä, miten ne tukevat vanhuksen hyvinvointia ja soveltuvat sairaanhoitajan työympäristöön. Hyvin suunniteltu implementointi on hyvin tärkeää”, sairaanhoitaja Maria Gill Västeråsista korostaa.

Västeråsissa on kokeiltu myös kauko-ohjattavaa etäläsnäoloa (telepresence) Giraff, joka on tavallaan pyörillä liikkuva Skype. Sairaanhoitaja voi ohjata laitetta toimistostaan ja tarkistaa videopuhelun avulla, onko vanhus muistanut ottaa lääkkeensä ja käydä keittiössä katsomassa, onko vanhus syönyt tai tiskannut. Etuna on se, että hoidettavan ei tarvitse osata käyttää tietokonetta ja kirjautua järjestelmiin.

”Olemme pohtineet, mihin aikaan esimerkiksi videopuhelut sallitaan, ja mikä on vanhuksen päivärytmi. Etiikan ja tietosuojan kannalta olemme miettineet, mitä asioita ja tietoja hoitajat saavat haltuunsa ja mitä eivät. Ihmisten koteihin ei voi noin vain mennä videokameran välityksellä. Vanhus voi pelästyä, että hänen ’kaappejaan tutkitaan'”, Maria Gill jatkaa.

Etiikan ja tietosuojan kannalta on tärkeää pohtia näitä asioita, sillä robotti oppii käyttäjästään ja sensoriteknologialla kerääntyy yhä enemmän erilaista tietoa siitä, minkälainen on aikataulumme, mitä syömme ja juomme, mitä katsomme televisiosta.

Kuka näitä asioita saa nähdä esimerkiksi terveydenhuollossa ja kenelle ne voi jakaa? Onko tästä tiedosta potilaalle hyötyä, jos ne ovat terveysjärjestelmän käytössä? Voiko näistä olla jotakin haittaa?

Vauhdittaako robotiikka sote-uudistusta?

Kansallinen robottistrategia on esimerkiksi Tanskassa, Yhdysvalloissa, Kiinassa ja Isossa-Britanniassa. Cristina Andersson ja Jari Kaivo-Oja ovat kirjoittaneet robotisaatioraportin, jonka tavoitteena on saada Suomeen aikaan robottistrategia.

Raportissa esitetään, että sote-uudistukseen on kytkettävä osio robottiteknologiasta, jonka toteutukseen keskitettäisiin maan paras osaaminen. Raportissa suositellaan, että palvelurobotiikka olisi järkevä valjastaa ratkaisemaan sote-sektorin suuria ongelmia.

Anderssonin mukaan tarvitaan myös kovat kansainväliset kriteerit täyttävä, tekoälyä ja robotiikkaa hyödyntävä pilottisairaala Suomeen. Siellä lääkärit ja sairaanhoitajat sekä muut alan ammattilaiset voisivat yhteistyössä kehittää uusia tapoja hyödyntää robotiikkaa ja miettiä, missä niitä tarvitaan. Näin terveydenhuollon ammattilaiset voisivat olla mukana robottien tuotekehityksessä ilman, että heidän tarvitsee ottaa yrittäjän riskiä.

Ruotsissa robotiikan innovaatioita vauhdittamaan perustettiin Robotdalen 10 vuotta sitten. Tanskassa Odensessa on avattu robottikeskus. Suomeen on perustettu AiRo Island (Artificial Intelligence and Robotics), jonka tavoitteena on koota alan toimijoita yhteen, toimia innovaatioalustana ja vauhdittaa robotisaatiota.

Ruotsissa on myös perustettu implementointia varten oma organisaatio, MISTEL, joka toimii innovaatioalustana ja auttaa kokeilemaan robotiikkaa terveydenhuollossa. Suomessa ei tällaista tahoa ole, mutta esimerkiksi sairaalojen rakennusprojektit ja edistykselliset organisaatiot voivat toimia innovaatioalustana.

”Alaa edistää, jos terveydenhuollon ammattilaiset tulevat esiin, ja kertovat käyttökokemuksiaan ja toiveitaan teknologiasta. Koska ala kehittyy ja kasvaa nopeasti, pitäisi hyväksyä monenlaiset kokeilut ja testaukset. Ala kasvaa kokeilujen ja niistä syntyvien innovaatioiden kautta. Tarvitaan hoitajia, jotka rohkeasti lähtevät kokeilemaan tavallisuudesta poikkeavia asioita. Luottamus robotteihin lisääntyy, mitä enemmän niitä kokeillaan”, Andersson sanoo.

Suomen sairaanhoitajaliitto ry on mukana robottiviikoilla (23.- 29.11.). Tapahtuman järjestää Airo Island Helsingissä. Robotiikkaa ja terveydenhuoltoa käsitellään 25.11., jolloin kuullaan myös Sairaanhoitajaliiton kehittämisjohtajan Nina Hahtelan puheenvuoro roboteista hoitotyössä. Lisäksi dosentti Mari Kangasniemi kertoo teknologiasta etiikan näkökulmasta. Robottiviikoille on vapaa pääsy.

 Teksti: Minna Pauliina Kataja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *