Sairaanhoitajan lääkkeenmääräämisoikeutta kehitetään

porvoo_lores-147Sairaanhoitajaliitto on antanut lausunnon sosiaali- ja terveysministeriön asettaman rajatun lääkkeenmääräämisen asiantuntijaryhmän laatimista ehdotuksista kehittää sairaanhoitajan rajattua lääkkeenmääräämistä. Sairaanhoitajaliitto pitää työryhmän raportissa ehdottamia muutoksia tärkeinä ja välttämättöminä. Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Merja Merasto on hiljattain myös blogannut sairaanhoitajan lääkkeenmääräämisoikeudesta otsikolla Sote ja Rauha.

Ehdotus 1: Tehostetaan moniammatillisia avohoidon palveluita terveyskeskuksissa ja yhteispäivystyksissä

Kannatamme moniammatillisen toiminnan tehostamista ottamalla lääkkeitä määrääviä sairaanhoitajia kaikkiin avohoidon palveluihin perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa sekä selkeyttämällä potilaiden ohjaamista eri ammattiryhmien vastaanotoille. Sairaanhoitajien lääkkeenmääräämisellä voidaan parantaa potilaiden hoitoon pääsyä ja hallita kustannuksia. Toivomme, että palvelurakenneuudistus mahdollistaa lääkkeitä määräävien sairaanhoitajien osaaminen käyttöönoton myös kotisairaanhoidossa ja ikääntyneiden palveluissa.

Pidämme tärkeänä, että lääkkeitä määräävällä sairaanhoitajalla on mahdollisuus käyttää potilasasiakirjoja ja konsultoida lääkäriä.

Ehdotus 2: Selkeytetään potilaiden ohjautumista eri ammattiryhmien vastaanotoille

Kannatamme työryhmän ehdotusta, että potilaiden ohjaaminen lääkärin ja lääkkeitä määräävän sairaanhoitajan vastaanotoille sekä muiden ammattiryhmien vastaanotoille tapahtuu toimintayksiköissä määriteltyjen hoitopolkujen ja hoitoon ohjaamisesta annettujen ohjeiden perusteella. Lääkkeitä määräävän sairaanhoitajan työpanos kohdennetaan tehokkaasti, kun sairaanhoitaja voi hoitaa kattavasti potilaan hoitoon liittyvät asiat ja tarvittaessa määrätä myös lääkityksen.

Ehdotus 3: Nopeutetaan hoitosuunnitelmien laatimista

Pidämme hyvänä työryhmän ehdotusta siitä, että lääkäri kirjaa pitkäaikaispotilaan lääkehoidon potilasasiakirjoihin, mikäli potilaalla ei ole hoitosuunnitelmaa. Tällä varmistetaan, että lääkkeitä määräävä sairaanhoitaja voi jatkaa potilaan lääkitystä myös silloin kun potilaalta puuttuu hoitosuunnitelma.

Ehdotus 4: Poistetaan esteet sairaanhoitajan lääkkeenmääräämiselle ja lääkemääräysten mitätöinnille sähköisessä potilasasiakirjajärjestelmässä

Pidämme tärkeänä, että sähköiseen reseptiin ja sähköisiin potilastietojärjestelmiin liittyvät ongelmat saadaan poistettua ja toimintayksiköissä määritellään sähköisten potilasasiakirjajärjestelmien käyttöoikeuksien hallintajärjestelmä, jonka avulla määritellään kullekin käyttäjälle tämän tehtävien mukaiset käyttöoikeudet potilasasiakirjoihin ja potilastietojärjestelmän eri toimintoihin. Toimivat ja tarkoituksenmukaiset sähköiset potilastietojärjestelmät parantavat potilasturvallisuutta.

Ehdotus 5: Toimintayksiköissä tuetaan oireenmukaisen hoidon ja rajatun lääkkeenmääräämisen toimeenpanoa

Pidämme tärkeänä, että toimintayksiköissä tuetaan monipuolisin keinoin lääkkeitä määräävän sairaanhoitajan päätöksenteon asianmukaisuutta, ammatillisen osaamisen jatkuvaa kehittämistä sekä työhyvinvointia ja toimintayksikköön sitoutumista.

Pidämme tärkeänä, että sairaanhoitajalla on mahdollisuus käyttää kansallisiin hoitosuosituksiin perustuvia terveydenhuollon toimintayksikön ohjeita ja konsultoida lääkäriä lääkkeen määräämiseen liittyvissä asioissa.

Ehdotus 6: Toimintayksiköissä luodaan järjestelmä oireenmukaisen hoidon ja sairaanhoitajan lääkkeenmääräämisen seurantaa varten

Pidämme tärkeänä, että toimintayksiköissä on järjestelmä oireenmukaisen hoidon ja sairaanhoitajan lääkkeenmääräämisen hyötyjen ja kustannusten seurantaa varten. Olemme samaa mieltä työryhmän kanssa siitä, ettei hyötyjen arviointia tulisi tehdä pelkästään lääkemääräysten määrällä. Lääkemääräystä ei tule tehdä, jos sille ei ole indikaatiota tai jos sille on kontraindikaatio.

Ehdotus 7: Toimintayksiköissä parannetaan omavalvontaa

Kannatamme työryhmän ehdotusta, että jokaisessa toimintayksikössä otetaan käyttöön monipuoliset menetelmät, joilla lääkemääräyksiä seurataan säännöllisesti sekä sitä, että toimintayksiköissä auditoidaan sairaanhoitajien lääkemääräyksiä aika ajoin ja että seurantatietoja kerätään yhteistyössä apteekkien ja Kelan kanssa. Toimiva yhteistyö apteekkien kanssa on erittäin merkittävää. On tärkeää, että toimintayksiköissä on toimiva potilasturvallisuussuunnitelma ja omavalvontajärjestelmä.

Palvelurakenteen uudistaminen ja palveluiden tuottamisessa tapahtuvat muutokset edellyttävät oireenmukaisen hoidon ja rajatun lääkkeenmääräämisen tehokkaamman hyödyntämisen ohella sääntelyn kehittämistä. Työryhmän selvityksen mukaan sairaanhoitajan kansallinen lääkelista on suppea työelämän tarpeisiin ja lääkkeenmääräämiskoulutuksen antamaan osaamiseen nähden. Tämä vaikeuttaa terveyskeskuksen vastaanottotoiminnan tarkoituksenmukaista organisointia. Sairaanhoitajan lääkelistaan sisältyvistä lääkkeistä osa ei ole tällä hetkellä yleisesti käytössä, ja listasta puuttuu sairaanhoitajan vastaanotolla hoidettavissa tautiryhmissä yleisesti käytössä olevia lääkkeitä. Selvityksessä tuli esille myös käytäntö, joka ei vastaa Käypä hoito -suositusta, ja geneeriseen lääkkeenmääräämiseen liittyviä riskejä.

Ehdotus 8: Muutosehdotukset lakiin terveydenhuollon ammattihenkilöistä

Kannatamme työryhmä ehdotusta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 23b §:ää muutettavaksi siten, että sairaanhoitajan lääkkeenmääräämisoikeus edellyttää palvelussuhdetta sellaiseen julkisen perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon toimintayksikköön tai palvelut ostopalveluina hankittaessa sellaiseen yksityiseen terveydenhuollon toimintayksikköön, jolta julkisista terveyspalveluista järjestämisvastuussa oleva taho hankkii kyseiset palvelut. On tärkeää, että sairaanhoitajalla on käytettävissä potilasasiakirjat sekä mahdollisuus konsultoida lääkäriä ja kirjata tiedot toimintayksikön potilasasiakirjajärjestelmään.

Pidämme hyvänä ehdotusta, että sairaanhoitajan lääkkeenmäärääminen ulotetaan uusille perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelusektoreille, kuten kotisairaanhoitoon ja erikoissairaanhoidon poliklinikkatoimintaan. Meneillään oleva sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus luo uusia mahdollisuuksia laajentaa sairaanhoitajan lääkkeenmääräämistä myös ikääntyneiden palveluihin, kun sosiaali- ja terveydenhuoltoon luodaan integroidut palvelurakenteet ja asiakaslähtöiset palvelukokonaisuudet. Lääkkeitä määräävän sairaanhoitajan osaamista voidaan käyttää myös sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteltavan palvelu-, asiakas-, hoito- ja kuntoutumissuunnitelmat yhdistävän suunnitelman käyttöönottamisessa erityisesti ikäihmisten lääkehoidon osalta.

Kannatamme työryhmän ehdotusta, että terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 23e § kumotaan, jolloin vastaavan lääkärin kirjallisen määräyksen jäljennöksen toimittamisesta ja sairaanhoitajan lääkkeenmääräämisen päättymisen ilmoittamisesta Valviralle luovutaan. Muutoksella poistetaan turhaa byrokratiaa.

Ehdotus 9: Muutosehdotukset sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen lääkkeen määräämisestä

Kannatamme työryhmän ehdotusta, että terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 5 §:ään tehdään muutos siten, että sairaanhoitaja saa tehdä lääkemääräyksen kauppanimellä myyntiluvallisina pakkauksina asetuksen (1088/2010) rajaamissa tautitiloissa ja käyttöaiheissa. Muutoksella yhtenäistetään lääkärin ja sairaanhoitajan lääkkeenmääräämiskäytäntöjä sekä saadaan säästöjä sähköisten tietojärjestelmien kehitystyössä, kun sairaanhoitajan lääkkeenmääräämistä varten ei tarvitse luoda erilaisia rakenteita. Kauppanimellä laadittu lääkemääräys on selkeämpi myös potilaalle.

Kannatamme työryhmän ehdotusta siitä, että asetuksen (1088/2010) liitteeseen 1 lisätään asiantuntijaryhmän raportin taulukkoon 33 kootut lääkkeet liittyen sydän- ja verisuonisairauksiin, diabetekseen, hengityselinten sairauksiin, allergioihin ja kivun hoitoon sekä kuivan silmän hoitotuotteisiin, joita sairaanhoitaja voi jatkaa lääkärin potilaan hoidosta tekemän suunnitelman ja lääkemääräyksen perusteella asetuksella rajattuihin tautitiloihin ja käyttöaiheisiin. Kaikki lisättäviksi ehdotetut lääkkeet ovat Käypä hoito – suositusten mukaisia ensi- tai toissijaisia lääkkeitä tai Lääkärin käsikirjassa suositeltavia lääkkeitä tautitiloissa ja käyttöaiheissa, jotka sisältyvät taulukkoon 33. Pidämme hyvänä, että itsehoitolääkkeitä lukuun ottamatta sairaanhoitaja ei voisi edelleenkään jatkaa alle 12-vuotiaiden lääkitystä.

Pidämme hyvänä, että vastaava lääkäri määrittelee jatkossakin määräyksellään (ks. L 559/1994, 23b § ja A 1088/2010), mitä lääkkeitä yksittäinen sairaanhoitaja saa jatkaa kyseisessä toimipaikassa työskennellessään.  Lääkärin tekemän lääkemääräyksen jatkaminen edellyttää, että sairaanhoitaja toteaa itse vastaanottokäynnillä lääkityksen tarpeelliseksi (ks. A 1088/2010, 10 §) ja että lääkäri on laatinut potilaan lääkehoidosta ja muusta hoidosta suunnitelman osaksi potilasasiakirjoja. Lääkäri voi tarvittaessa estää jonkun tietyn lääkemääräyksen jatkamisen sairaanhoitajan toimesta kirjaamalla kiellon potilaan hoidosta laatimaansa suunnitelmaan.

Kannatamme työryhmän ehdotusta, että asetukseen (1088/2010) liitteeseen 1 lisätään asiantuntijaryhmän raportin taulukoihin 34 ja 35 kootut lääkkeet, jotka sairaanhoitaja voi aloittaa rajattuihin tautitiloihin ja käyttöaiheisiin. Pidämme hyvänä, että silmätippoja, itsehoitolääkkeitä ja ihon pintapuudutetta lukuun ottamatta sairaanhoitaja ei voisi edelleenkään aloittaa alle 12-vuotiaiden lääkitystä.

Pidämme hyvänä, että vastaava lääkäri määrittelee jatkossakin määräyksellään (ks. L 559/1994, 23b § ja A 1088/2010), mitä lääkkeitä yksittäinen sairaanhoitaja saa aloittaa kyseisessä toimipaikassa työskennellessään.  Lääkemääräyksen tekeminen edellyttää, että sairaanhoitaja toteaa itse vastaanottokäynnillä lääkityksen jatkamisen tarpeelliseksi (ks. A 1088/2010, 10 §). Poikkeuksena tästä periaatteesta on virtsatietulehdus.

Ehdotus 10: Muutosehdotus sairasvakuutuslakiin

Sairaanhoitajaliitto ei ota kantaa optikon lääkkeenmääräämisoikeuden piiriin kuuluvista korvattavista lääkkeistä.

Ehdotus 11: Muutosehdotukset valtioneuvoston asetukseen lääkkeenmääräämisen edellyttämästä koulutuksesta

Pidämme hyvänä työryhmän esitystä, että työkokemuksen kertymisen rajaamisesta viiden viimeisen vuoden ajalle luovutaan. Kannatamme kolmen vuoden työkokemusvaatimuksen säilyttämistä siltä tehtäväalueelta, jolla sairaanhoitaja tulee lääkkeitä määräämään.

Olemme samaa mieltä asiantuntijaryhmän ehdotuksen kanssa siitä, että työkokemuksen rajaus viiden viimeisen vuoden ajalle on karsinut hakijoita koulutukseen sekä asettanut vanhempain- ja hoitovapailla olleet epätasa-arvoiseen asemaan.

Kannatamme työryhmä ehdotusta lääkkeen määräämisen edellyttämästä koulutuksesta annetun asetuksen 1089/2010 4 §:n muutosta, jota liittyy työryhmän ehdotukseen 11 joustavista opintopoluista. Ehdotus mahdollistaa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon osana suoritettujen opintojen hyväksilukemisen lääkkeenmääräämisen lisäkoulutukseen. Ylemmässä ammattikorkeakoulututkinnossa suoritettu osaaminen tulee kuitenkin osoittaa osaamisen näytöillä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen muodostaman korkeakouluverkoston laatimien lääkkeenmääräämiskoulutuksen yhteisten perusteiden mukaisesti. Pidämme tärkeänä, että lääkkeenmääräämiskoulutuksesta annetussa todistuksessa tulee edelleen olla asetuksen 7 §:ssä säädetyt merkinnät osaamiskokonaisuuksista ja niiden näytöistä.

Ehdotus 12. Joustavammat opintopolut lääkkeenmääräämisen erikoispätevyyteen

Pidämme hyvänä työryhmä ehdotusta, että lääkkeen määräämisen edellyttämän koulutuksen hankkimisessa tulisi taata nykyistä joustavampia opintopolkuja. Joustavat opintopolut mahdollistavat tulevaisuudessa myös koulutuksen toteuttamisen suuremmille ryhmille, mikä vahvistaisi koulutuksen tarjontaa, kun opetusta voidaan järjestää yhtä aikaa sekä osana ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta että lisäkoulutuksena.

Kannatamme työryhmän ehdotusta, että on tarkoituksenmukaista jatkaa lisäkoulutuksen sääntelyä valtioneuvoston asetuksella. Tämä mahdollistaa sen, että opistoasteen tutkinnon suorittaneet sairaanhoitajat voivat edelleen suorittaa lääkkeen määräämisen edellyttämän lisäkoulutuksen. Lisäksi potilasturvallisuuden näkökulmasta on välttämätöntä, että jatkossakin koulutuksen tasalaatuisuus varmistetaan valtioneuvoston asetuksella etenkin, kun työryhmä ehdottaa sekä sairaanhoitajan lääkelistan että palvelusektorien laajentamista. Lisäkoulutusmalli takaa sen, että sairaanhoitaja kehittää potilaan tutkimisen taitoja sekä rakentaa oireenmukaisen hoidon ja lääkkeenmääräämisen tehtäväkuvaa lääkärin ohjauksessa työpaikalla tapahtuvana oppimisena.

Kannatamme myös työryhmän ehdotusta, että koulutuspolkujen joustavoittamiseksi ammattikorkeakoulut voivat sisällyttää sairaanhoitajan lääkkeenmääräämisen koulutuksesta soveltuvat osat sosiaali- ja terveysalan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon, erityisesti kliinisen asiantuntijan opintoihin. Ehdotamme lisäksi, että sairaanhoitajan lääkkeenmääräämisen koulutuksen soveltuvat osat voitaisiin sisällyttää myös terveystieteiden maisterikoulutukseen.

Ehdotus 13. Koulutuksen tuottaman osaamisen vahvistaminen

Pidämme hyvänä työryhmän ehdotusta, että ammattikorkeakoulujen tulisi pohtia mahdollisuuksia kehittää koulutuksen toteutustapoja yhteistyössä terveydenhuollon toimintayksiköiden johdon kanssa. Kannatamme myös ehdotusta, että ammattikorkeakoulujen tulisi tarkastella keinoja vahvistaa kliinisen tutkimisen oppimista potilastapausten, simulaatio-opetuksen ja aitojen potilaskontaktien avulla.

Ehdotus 14. Optometristin koulutus

Sairaanhoitajaliitto ei ota kantaa optometristien koulutukseen

 Ehdotus 15. Suuhygienistin koulutuksen kehittäminen

Sairaanhoitajaliitto ei ota kantaa suuhygienistien koulutuksen kehittämiseen

Ehdotus 16: Käytännön luominen kansallisten lääkelistojen päivittämiseen

Kannatamme työryhmän ehdotusta, että sosiaali- ja terveysministeriö luo käytännön lääkkeenmääräämisestä annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1088/2010) liitteinä 1, 2 ja 3 olevien lääkelistojen ajantasaisuuden ja muutostarpeiden arviointia varten säännöllisin väliajoin.

Ehdotus 17: Uuden ammattiryhmän ottaminen rajatun lääkkeenmääräämisen piiriin

Sairaanhoitajaliitto ei ota kantaa ravitsemusterapeuttien ottamisesta rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden piiriin.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *