Sairaanhoitajat ovat entistä tyytymättömämpiä työoloihinsa

SSL078SPSairaanhoitajaliitto käynnisti 90-juhlavuotensa julkistamalla sairaanhoitajien työolobarometrin tulokset. Kolmatta kertaa toteutettu tutkimus paljastaa, että työhyvinvoinnin kehittämishankkeet eivät vielä näy hoitotyön arjessa. Sairaanhoitajat ovat entistä tyytymättömämpiä työoloihinsa.

– On huolestuttavaa, että kaikilla mitatuilla osa-alueilla tulokset ovat heikentyneet. Ainoan poikkeuksen tekee työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen. Siinä tulokset ovat pysyneet entisellä tasolla. Heikoimman arvosanan tutkimuksessa sai osallistavan johtamisen osa-alue.  Eniten kehitettävää on päätöksenteon läpinäkyvyydessä, nopeassa puuttumisessa ongelmatilanteisiin ja sääntöjen johdonmukaisessa noudattamisessa, kehittämispäällikkö Nina Hahtela sanoo.

Barometri vahvistaa myös aikaisempien tutkimusten tuloksia siitä, että tyytymättömimpiä johtamiseen ja työelämään ovat nuoret sairaanhoitajat, joiden odotukset työelämästä eivät vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikkojen todellisuutta.

– Sairaanhoitajilla on vahva ammattietiikka ja ylpeys omasta työstä. Tyytymättömyys työoloihin ei näy huonona hoitona vaan ajaa sairaanhoitajia pois alalta. Erityisesti 26 – 35 -vuotiaat ovat herkimpiä lähtemään.  He hakeutuvat muille aloille, jos heillä ei ole mahdollisuutta tehdä työtään hyvin ja kehittyä siinä. Tämän perälautavuodon pysäyttäminen on sosiaali- ja terveydenhuollon työvoiman riittävyyden kynnyskysymyksiä, Hahtela sanoo. Katso Hahtelan haastattelu tuloksista.

Mitä pitäisi tehdä?
Tutkimukseen vastanneet sairaanhoitajat arvioivat, että toimivilla työelämän käytännöillä on suuri vaikutus työhyvinvointiin.  Tämä tarkoittaa muun muassa, että työyhteisössä perustehtävä on määritelty selkeästi, työprosessit arvioidaan säännöllisesti yhdessä, rekrytointi perustuu osaamistarpeeseen, opiskelijaohjaus on laadukasta, työhyvinvoinnin kehittäminen on suunnitelmallista sekä työntekijöiden ja esimiesten suhde on avoin ja luottamuksellinen.

Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Merja Meraston mielestä barometrin tulokset tulee ottaa vakavasti etenkin, kun tarkastellaan millaisia haasteita sosiaali- ja terveydenhuollon työyhteisöillä on edessään.  Osaava ja jaksava henkilöstö on nyt välttämättömyys.

– Johtamisen merkitys korostuu entisestään ja siihen on panostettava. Työhyvinvoinnin johtaminen tulee määritellä selkeästi lähiesimiehen vastuulle.  Tehtävän hoitamiselle tulee myös varata riittävästi aikaa, tukea ja koulutusta.  Hyvässä ja vetovoimaisessa työpaikassa johtaminen on osallistavaa ja työntekijöillä on mahdollisuus osallistua päätöksentekoon, Merasto painottaa.

Liite: Sairaanhoitajien työolobarometri 2014. Sairaanhoitajaliiton selvitys sosiaali- ja terveysalan vetovoimaisuudesta ja työhyvinvoinnista. Nina Hahtela

Tutkimusaineisto koostui 2463 sairaanhoitajan vastauksesta. Suurin osa vastaajista (83%) työskenteli kunnan, kuntaliiton tai kuntayhtymän palveluksessa. Kyselyssä hyödynnettiin Hyvän työpaikan kriteerit -mittaristoa©, joka mittaa kuutta osatekijää: toimivat käytännöt, osallistava johtaminen, työn palkitsevuus, asiantuntijuuden kehittäminen, korkeatasoinen hoidon laatu sekä työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen. Aikaisemmat tutkimukset on toteutettu vuosina 2010 ja 2012.

Lisätietoja:
Kehittämispäällikkö
Nina Hahtela

Puheenjohtaja
Merja Merasto

Markkinointi- ja viestintäpäällikkö
Laura Niemi

4 kommenttia artikkeliin ”Sairaanhoitajat ovat entistä tyytymättömämpiä työoloihinsa

  1. Paljon olisi korjattu sillä, että perustehtävänsä saisi tehdä rauhassa. Ei tarvita hokkuspokkustemppuja, vaan suuri osa (nuoristakin) olisi tyytyväisiä, jos työtä voisi tehdä ammattietiikkansa mukaisesti. Jumalaton määrä aikaa ja energiaa menee jatkohoitopaikkojen sumplimiseen, koska niitä ei ole riittävästi, organisointiin, kun yhdelle vapaalle paikalle on viisi potilasta tulossa, koneet ei toimi ja vikailmoituspyyntöjä ei ehditä tekemään, käytännöt muuttuu, ennen kuin edellisiäkään on ehditty sisäänajaa jne. Hoitajat olisivat paljon tyytyväisempiä, jos oman työn ohessa ei tarvitsisi atk-tuki, insinööri, suunnittelija, arkkitehti, pikkulääkäri, siivooja, varastotyöntekijä, tilaaja, ravintoterapeutti, fysioterapeutti, metallimies ja puuseppä.

  2. Olen aivan samaa mieltä kanssasi Heidi. Toimimattomat käytännöt vievät aikaa ja energiaa pois perustehtävästä. Sairaanhoitajat hoitavat usein myös kaikki ne tehtävät joita kukaan muu ei ota vastuulleen. Henkilöstöllä olisi paljon osaamista työn kehittämiseen, siihen on annettava mahdollisuus. Tämä on vahvasti Sairaanhoitajaliiton agendalla.

  3. Tarpeeksi hoitajia tekemään meidän perustehtävää eli potilaiden hoitamista. Monisairaiden ja huonokuntoisten potilaiden hoitaminen aikaavievää ja raskaampaa, mikä tulisi huomioida hoitajamitoituksessa. Hoitajan työssä on monia pikku asioita, jotka voivat viedä työajasta yllättävän paljon aikaa esim. potilaan kotilääkityksen selvittäminen ja kirjaaminen lääkeosioon.

    Haluan nähdä, kuinka vanhenevat hoitajat jaksavat tehdä hoitotyötä tässä lisääntyvien vaatimusten kurimuksessa ja kuinka vanha kroppa pysyy vauhdissa mukana. Ja eläkeikä vain nousee!

    Henkilöstöä kannattaisi kuunnella, kun tehdään muutoksia. Heillä on usein hyviä toteuttamiskelpoisia ideoita, jos johto vain haluaisi niitä kuulla.

    Edelleen hoitotyössä näkyy historiallinen asenne ` Hoitaja joustaa aina`: vuoroja on vaihdettava, oma elämä on toissijaista. Minusta olisi aika alkaa kuunnella hoitajien tarpeita vuorotyön tekemisessä ja oman elämän sovittamisessa esim. kun on pieniä lapsia tai on yksinhuoltaja.

  4. On kaksi erittäin tärkeää kansalaisaloitetta.
    Toinen on Hoitajien mitoitus.
    Vanhuspalvelulakiin on kirjattava selkästi rajattu hoitajamitoitus. Mitoituksen tulee olla vähintään 0,7 riittävän hoidon turvaamiseksi ja hoitohenkilökunnan työkykyisyyden säilyttämiseksi.
    Ja toinen Arvokas vanhuus.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *