Suomen hallitusohjelma vaikuttaa monin tavoin myös hoitotyöhön

Uusi hallitusohjelma nostaa esiin useita sosiaali- ja terveydenhoitoa koskevia uudistuksia ja leikkauksia. Ohessa hallitusohjelman kohdat, jotka koskettavat erityisesti sairaanhoitajia ja hoitotyötä. Juuri julkaistu ohjelma sisältää leikkauksia mm. koulutukseen. Sairaanhoitajaliitto on huolissaan toimenpiteiden vaikutuksista mm. potilasturvallisuuteen. Seuraamme tavoitteiden toimeenpanoa ja teemme aloitteita ja vaikuttamistyötä paremman ja oikeudenmukaisemman sosiaali- ja terveydenhuollon eteen.

Hallitus on asettanut seuraavalle kymmenelle vuodelle hyvinvoinnin ja terveyden osalta seuraavat tavoitteet: Suomalaiset voivat paremmin ja kokevat pärjäävänsä erilaisissa elämäntilanteissa. Jokainen ihminen kokee voivansa vaikuttaa, tehdä valintoja ja ottaa vastuuta. Sosiaali- ja terveydenhuollossa painopiste on ennaltaehkäisyssä, hoitoketjut ovat sujuvia, henkilöstö voi hyvin ja tietojärjestelmät toimivat. Uudistuksen myötä yhteisillä varoilla saadaan enemmän terveyttä ja hyvinvointia. Hallitus asettaa alkusyksyyn mennessä yksityiskohtaiset mittarit, joilla arvioidaan asetettujen tavoitteiden toteutumista.

Hallituskaudelle on hyvinvointi ja terveys sektorin osalta asetettu seuraavat kärkihankkeet:

  • Asiakaslähtöiset palvelut
  • Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen
  • Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma
  • Ikäihmisten kotihoidon kehittäminen ja kaiken ikäisten omaishoidon vahvistaminen
  • Osatyökykyisille väyliä työhön

Sote-uudistus toteutetaan maakuntamallin pohjalta

Hallitus on ilmoittanut järjestävänsä sosiaali- ja terveyspalvelut kuntaa suurempien itsehallintoalueiden pohjalta. Alueita on yhteensä enintään 19 ja ne vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä alueellaan. Sote-alueita johtavat vaaleilla valitut valtuustot. Sote-alueet tuottavat palvelut. Ne voivat käyttää tuottamiseen yksityisiä tai kolmannen sektorin palveluntuottajia. Sote-alueet eivät saa verotusoikeutta. Sote-uudistus etenee vaiheittain. Uudistus kuuluu hallituksessa perhe- ja perusturvaministerin vastuulle.

Erva-alueet

Hallitus uudistaa sairaaloiden työnjakoa siten, että osa vaativasta erikoissairaanhoidosta keskitetään sosiaali- ja terveysministeriön ohjauksessa erityisvastuualueille.

Kuntien henkilöstön kelpoisuusehdot

Yksityiskohtaisista ja kapea-alaisista kelpoisuusvaatimuksista luovutaan. Korostetaan tehtävään valittavan henkilön osaamista. Samalla sitoudutaan keventämään palveluiden henkilöstörakennetta koskevia velvoitteita. Julkisen vallan käyttöön kuuluvien tehtävien kelpoisuusehdot säädetään lainsäädännössä. Muilta osin lainsäädäntötasoisista koulutustasovaatimuksista luovutaan ilman erityisen painavia perusteita. Kelpoisuusehtoja uudistetaan niin, että korkea-asteen koulutusta vaativissa asiantuntijatehtävissä kelpoisuusehto on pääsääntöisesti korkeakoulututkinto. Tehtävät, joissa ei ole lain tai asetuksen tasoisia kelpoisuusvaatimuksia, jätetään myös jatkossa normituksen ulkopuolelle.

Korkeakoulututkinnot

Parannetaan alemman korkeakoulututkinnon työelämälähtöisyyttä. Tavoitteena on, että merkittävä osa opiskelijoista siirtyisi työelämään jo kandidaatintutkinnolla. Päivitetään kelpoisuusehtoja.

Tiivistetään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä tukipalveluissa, kirjastoissa ja kielikoulutuksessa, muuttamalla aiempien opintojen hyväksilukukäytäntöjä väljemmiksi, vahvistamalla korkeakoulujen erikoistumista ja keskittymistä sekä rationalisoimalla korkeakouluverkkoa.

Indeksikorotukset

Lakkautetaan opintotuen indeksisidonnaisuus. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen indeksikorotukset jäädytetään 2016-2019.

EVO-rahat

Leikataan terveydenhuollon yksiköille maksettavia yliopistotasoisen tutkimuksen avustuksia (EVO).

Vanhuspalvelujen henkilöstömitoituksen tarkistaminen

Tarkistetaan Hyvän ikääntymisen turvaamisen ja palvelujen parantamisen laatusuositusta siten, että tehostetussa palveluasumisessa ja vanhainkodeissa henkilöstön ehdoton vähimmäismäärä olisi 0,40–0,50 hoitotyöntekijää / asiakas (nykyisin 0,50). Terveyskeskusten vuodeosastojen pitkäaikaishoidossa suositus säilyisi tasolla 0,60–0,70 hoitotyöntekijää / asiakas. Laatusuosituksen muita perusteita henkilöstöön mukaan laskettavista oppisopimuskoulutettavista, sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijoista sekä ilman sosiaali- ja terveydenhuollon ammatillista koulutusta olevista henkilöistä tarkistetaan siten, että näihin ryhmiin kuuluvat henkilöt olisivat nykyistä väljemmin perustein hoitotyöntekijän asemassa.

Perhehoidon kehittäminen lähinnä ikäihmisten hoidossa

Kehitetään perhehoitojärjestelmän ehtoja ja kannustimia ja siinä yhteydessä lisätään myös tukea: perhehoitajan palkkion mitoitus, täydennyskoulutus, työnohjaus. Lisätään tiedottamista perhehoidosta ikäihmisten hoidon vaihtoehtona. Ehdot ja kannustimet rajataan siten, etteivät ne houkuttele työikäistä aktiiviväestöä perusteettomasti siirtymään perhehoitajiksi. Vanhuspalveluissa tuetaan siirtymistä perhehoitoon lisäämällä perhehoito vaihtoehdoksi vanhuspalvelulain 14 §:ään.

Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitteluvelvoitteiden vähentäminen

Muutetaan seuraavat palvelusuunnitelman laadintavelvoitteet siten, että suunnitelmat laaditaan vain kunkin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan palvelutarpeen sitä edellyttäessä: – suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi (vanhuspalvelulaki 5 §), – sosiaalihuollon palvelu-, hoito-, kuntoutus tai muu vastaava suunnitelma (sosiaalihuollon asiakaslaki 7 §) ja – tutkimusta, hoitoa, lääkinnällistä kuntoutusta tms. koskeva suunnitelma (potilaslaki 4a §)

Erikoissairaanhoidon kustannuserojen pienentäminen

Erikoissairaanhoidon kustannusten hillitsemiseksi otetaan käyttöön kannustinjärjestelmä, jossa vuosittain maksetaan sairaanhoitopiireille tai vastaaville erikoissairaanhoidon toimijoille kannustetukea, jos niiden aluekohtaisilla korjaustekijöillä (esim. sairastavuudella, ikärakenteella, väestötiheydellä ja roolilla valtakunnallisessa keskittämisessä) tarkistetut asukaskohtaiset käyttökustannukset ylittävät enintään 15 %:lla maan keskiarvotason. Mitä suurempi mainitun tavoitetason alitus on, sitä suurempi on kannustetuki kuitenkin niin, että yksittäinen toimija ei voi saada yli puolta koko kannustetuesta. Lisäksi kannustinpalkkion saavat toimijat, jotka merkittävästi kykenevät parantamaan kustannustehokkuuttaan, elleivät ne saa palkkiota jo 15 % -säännön perusteella. Kannustetukeen varataan 250 M€ / vuosi. Samalla määrällä vähennetään kuntien valtionosuuksia.

Alueellisen erikoissairaanhoidon järjestämisen tehostaminen

Erikoissairaanhoidossa säädetään kunnille velvoite ohjata tiettyjä vaativia leikkauksia (erikseen säädettäviä tekonivel-, aivo-, sydän-, kaihi-, syöpä-, vatsa- yms. leikkauksia) sairaanhoitopiirissään tai muualla sellaisille terveydenhuollon yksiköille, jotka täyttävät tietyt osaamista tukevat vähimmäiskriteerit. Terveydenhuoltolain 45 §:n nojalla annetun erityistason sairaanhoidon järjestämisestä ja keskittämisestä annetun asetuksen (336/2011) 4 §:ää alueellisesti keskitettävästä erityistason sairaanhoidosta tarkistetaan siten, että siinä säädetään em. mukaisesti tarkemmin keskitettävän erityistason sairaanhoidon sisällöstä ja hoitoa antavista yksiköistä.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksujen korotus

Pitkäaikaisesta laitoshoidosta, palveluasumisesta, kotiin annettavista palveluista ja muista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista perittäviä asiakasmaksuja korotetaan. Samassa yhteydessä valmistellaan (sosiaalihuoltolakiin perustuvan) kunnallisen palveluasumisen ja kotona annettavien palvelujen asiakasmaksuja koskevat säädösmuutokset siten, että saadaan aikaan valtakunnallisesti mahdollisimman yhdenmukaiset maksujen määräytymisperusteet.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *