Terveydenhuollon laadun parantaminen edellyttää yhteneviä näyttöön perustuvia käytäntöjä

Näyttöön perustuva toiminta terveydenhuollossa

Suomessa terveystieteellinen tutkimus on kansainvälisestikin korkeatasoista, mutta sen todellinen merkitys näkyy vasta, kun tutkimustietoa hyödynnetään potilaan hoidossa ja terveydenhuollon palveluissa.

– Terveydenhuollon palvelut eivät ole tasalaatuisia, vaan hoitokäytännöt voivat vaihdella paikkakunnittain sekä organisaatioittain ja jopa saman organisaation sisällä. Tänä päivänä tutkittua tietoa on saatavilla, mutta uusi tieto siirtyy käytäntöön liian hitaasti ja sen näkyminen potilaan hoidossa saattaa kestää jopa vuosia, Hoitotyön tutkimussäätiön tutkimusjohtaja Arja Holopainen sanoo.

Johtamisen merkitystä ei voi ohittaa, kun tavoitellaan pysyvää muutosta hoitotyön toimintatavoissa. Yhtenäisten käytäntöjen kehittäminen edellyttää organisaation johdon tukea ja organisaatiokulttuuria, joka sallii oman työn ja työyhteisön toimintatapojen kehittämisen.

– Terveydenhuollossa johtajien tulee olla sitoutuneita yhtenäisiin käytäntöihin. Ammatillisen autonomian, joka sallii epäyhtenäiset hoitokäytännöt, pitää olla menneisyyttä. Tämä ajattelu vaatii muutosjohtajuutta ja kulttuurin muutosta.  Omalla työpaikallani yhtenäiset käytännöt etenevät, sillä ne ovat sisällytetty organisaation strategiaan. Oleellista on, että hoidon tuloksia mitataan ja seurataan, HUS:n hallintoylihoitaja Kaarina Torppa kertoo.

Myös koulutuksella on merkittävä rooli etenkin asenteiden ja eettisen omantunnon kehittymisessä: Valmistuvat opiskelijat haluavat hoitaa potilaita yhtenäisten käytäntöjen mukaisesti ja parhaaseen mahdolliseen tietoon perustuen.

– Näyttöön perustuva toiminta on vahvasti esillä hoitotyön koulutuksessa. Uskon, että uusi sukupolvi on osaavampi asian suhteen, Metropolia Ammattikorkeakoulun johtaja Elina Eriksson sanoo.

Korkeakoulujen, terveydenhuollon organisaatioiden ja tutkimuslaitosten tulee tehdä entistä tiiviimpää yhteistyötä näyttöön perustuvan toiminnan kehittämisessä.

– Esimerkki yhteistyöstä on jo nyt toisen kerran järjestettävä symposium. Se kokoaa yhteen lähes 200 terveysalan asiantuntijaa keskustelemaan siitä, kuinka näyttö otetaan käyttöön terveydenhuollossa, Arja Holopainen kertoo.

Symposiumin järjestävät Hoitotyön tutkimussäätiö Hotus, HUS ja Metropolia Ammattikorkeakoulu.

II Terveysalan kansallinen näyttöön perustuvan toiminnan symposium järjestetään 5.2.2015 Helsingissä.

Yksi kommentti artikkeliin ”Terveydenhuollon laadun parantaminen edellyttää yhteneviä näyttöön perustuvia käytäntöjä

  1. Kyllä jaksaa kiukuttaa tälläinen puuhastelu. Tottakai amk edustaja puhuu puolestaan ja pitäähän sitä saada pääkallopaikoille tilastoja jotka lopuksi päätyy pöiittiseksi vallaksi. Hoh-hoijaa, onko kukaan koskaan miettinyt miten paljon nämä vie työaikaa asikkaalta ja jaksmista hoitajalta. Pilottia pilotin perään ja minään ei silti toimi. Nythän minut sitten luullaan olevan muutosvastarintainen. Kuulkaa ei ihmisiä hoideta tegnologialla, kaavakkeita täyttämällä vaan kohtaamalla. ATK viedään ryminällä läpi ja se hallitsee miten asiakkaita hoidetaan ja laadun kriteerit asetetaan sen pohjalta. Erittäin huono on nykyinen suunta. Hyvä esimerkki. olin tyks ja sain kasan lomakkeita odotustilaan täytettäväksi jotka hoitsu vastaanotti, siitä lääkärin vo:lle 3minuutiksi ja seuraava aika 1½v päähän. Tämä on nyt sitten sitä tasalaatuista hoitoa. Kyllä tässä tehtiin enemmänkin tilastointia thl:lle.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *