Hyvät käytännöt hyötykäyttöön

Suomessa rakennetaan parhaillaan merkittävää sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistusta, jossa tavoitellaan asiakkaan ja potilaan kannalta hänen tarpeisiinsa parhaiten soveltuvia palveluita. Uudistus edellyttää toiminnan johtamista, mittaamista ja arviointia. Suurimman henkilöstöryhmän johtajina hoitotyön johtajat ovat sote-uudistuksen onnistumisessa avainasemassa. Hoitotyön johtajat ovat jo nyt johtaneet jatkuvaa muutosta ja perustaneet esimerkiksi henkilöstövoimavarojen johtamisen parhaaseen mahdolliseen tutkittuun tietoon.

Sairaanhoitajaliiton tilaama raportti Hyvät käytännöt hyötykäyttöön selvitti sairaanhoitopiirien hoitotyön strategioita, toiminnan mittaamista, arviointia sekä hyviä käytäntöjä. Selvitys toteutettiin sairaanhoitopiirien hallintoylihoitajien puhelinhaastatteluna. Haastattelun teemoina olivat palvelut, henkilöstö, näyttöön perustuva toiminta, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, työnjako, potilasjärjestöyhteistyö, alueellinen hoitotyön yhteistyö ja näkemykset tulevaisuudesta. Selvityksen toteutti toimitusjohtaja Tarja Honkalampi Tictum Oy:stä. Tämä on osa laajempaa raporttia Selvitys sairaanhoitopiirien hoitotyön strategioista, toiminnan mittaamisesta, arvioinnista sekä hyvistä käytännöistä.

Esimerkkejä hoitotyön tuottavuuden parantumisesta

Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä hoitotyön tuottavuusohjelman strategiassa on keskitytty hoitohenkilöstön tuottavuuteen, johtamismallin ja rakenteiden uudistamiseen ja näyttöön perustuviin ja yhtenäisiin käytäntöihin ja toimintatapoihin. Hallintoylihoitaja Kaija Heikuran mukaan hoitajien yli- ja lisätöihin käytetyt työpanokset ovat vähentyneet kymmenellä työpanoksella. Vuonna 2011 yhdellä hoitajatyöpanoksella hoidettiin 119.6 potilasta, vastaavasti vuonna 2015 vastaava luku on 129.2 potilasta, eli tuottavuus on lisääntynyt 8 %.

Hallintoylihoitaja Kaarina Torppa sekä johtavat ylihoitajat Inger Mäenpää ja Marja Renholm Helsingin- ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä toteavat, että potilaan hoidon hyvät tulokset ovat keskiössä niin välitöntä potilastyötä tekevillä kuin hoitotyön johtajillakin. HUS:ssa mitataan ja seurataan systemaattisesti mm. kaatumisten, painehaavojen ja vajaaravitsemuksen tunnuslukuja. Sairaalakaatumisten, painehaavojen ja vajaaravitsemuksen ehkäisemisellä voidaan välttää inhimillistä kärsimystä ja säästää Suomessa vuosittain satoja miljoonia euroja.

Kuopion yliopistollinen sairaala on onnistunut säästämään henkilöstömenoista 1,2 miljoonaa euroa. Keskeisenä keinona on ollut koko sijaistyövoiman siirtäminen yhteen yksikköön, yhden palveluyksikköjohtajaksi nimetyn ylihoitajan vastuulle, hallintoylihoitaja Merja Miettinen toteaa.

Hoitohenkilöstö mukaan sote-uudistukseen

Hoitotyön tutkimussäätiön johtaja Arja Holopainen kertoo, että hoitotyöntekijät haluavat osallistua aktiivisesti sote-uudistukseen. Heidän mielestään päätöksenteon kehittämisen tulisi tapahtua eri toimijoiden yhteistyössä eri asiakasryhmien tarpeet huomioiden. Hoitotyöntekijät pitävät tärkeänä toimintatapojen ja palvelurakenteiden kehittämistä. Keskeisenä haasteena sote-uudistuksessa hoitotyöntekijät näkevät tiedonsiirtoon liittyvät ongelmat mm. erilaiset tietojärjestelmät, mikä heikentää potilasturvallisuutta ja lisää hoitotyöntekijöiden työmäärää.

Hoitotyön Tutkimussäätiö selvitti sosiaali- ja terveydenhuollossa toimivien hoitotyöntekijöiden käsityksiä sote-uudistuksesta kyselyllä Sairaanhoitajapäivillä 2016. Kyselyyn vastaajat työskentelivät sosiaali- ja terveydenhuollon hoito- ja palveluorganisaatioissa sekä koulutuksessa. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka löytyy Hoitotyön Tutkimussäätiön raportista SOTE-uudistuksen haasteet – selvitys hoitotyöntekijöiden näkökulmasta

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *