Ota kantaa tulevaisuuden kliinisiin urapolkuihin!

Hyvää hoitoaSairaanhoitajaliitto  haluaa kehittää sairaanhoitajien laajavastuisia kliinisiä työnkuvia. Niillä tavoitellaan laadukkaita, tasa-arvoisia ja kustannusvaikuttavia sote-palveluja väestölle ja mahdollistetaan sairaanhoitajien uralla eteneminen kliinisessä potilastyössä, työn vaativuuden edellyttämää palkkausta unohtamatta.

Sairaanhoitajaliiton APN (Advanced Practice Nursing) -asiantuntijatyöryhmä valmistelee raporttia ’Laajavastuinen kliininen sairaanhoitaja – laatua tulevaisuuden sote-palveluihin’. Raportti on tarkoitettu sairaanhoitajien lisäksi päättäjille, esimiehille, johtajille, opettajille ja tutkijoille sekä laajasti eri yhteistyökumppaneille, jotta voimme yhdessä kehittää tulevaisuuden sote-työnjakoa ja työnkuvia väestön parhaaksi.

Julkinen kuuleminen

Nyt haluamme kuulla sinun ajatuksesi raportin luonnosvaiheen sisällöstä. APN-asiantuntijatyöryhmä muokkaa raporttia edelleen palautteen pohjalta – voit vaikuttaa sen sisältöön. Anna kommenttisi sähköisellä kyselylomakkeella 18.2.2016 mennessä. Valmis raportti julkaistaan huhtikuussa 2016.

Tutustu raporttiluonnokseen: Laajavastuinen kliininen sairaanhoitaja – laatua tulevaisuuden sote-palveluihin

Kommentoi raporttiluonnosta: vastaa kyselylomakkeeseen viimeistään 18.2.2016.

Kysely on suljettu. Kiitos kaikille kommentoineille!

4 kommenttia artikkeliin ”Ota kantaa tulevaisuuden kliinisiin urapolkuihin!

  1. Kliiniseksi asiantuntijasairaanhoitajaksi psykiatrisessa työssä mielestäni perehdyttää AMK-tutkinnon jälkeen suoritettu yliopistossa suoritettu psykoterapeutti koulutus, joka on minimissän neljän vuoden mittainen koulutus + 30 opintopistettä psykiatrian (lääketiede) opintoja.

    • Kiitos Ossi kommentistasi ja mielenkiintoisen urapolkuvaihtoehdon esiin nostamisesta! Tuossa varmasti kliininen osaaminen kehittyy ihan loistavasti asiantuntijatasolle. Mitenköhän opintoihin sisältyy tutkimus-, kehittämis- ja johtamisopintoja? Näitä pitäisi myös kuulua APN-tasoisiin opintoihin. APN-asiantuntijatyöryhmän linajuksen mukaan (joka perustuu kansainvälisiin linjauksiin) APN-tasoisen sairaanhoitajan koulutus tulee olla ylempi korkekoulututkinto/vähintään EQF-tasolla 7. Nämä erilaiset vaihtoehtoiset urapolun rakentamiset ovat arvokkaita ja niitä on tärkeää tuoda esille, jotta ne voidaan tunnistaa ja tunnustaa. Tätä on pyritty tekemään muun muassa Sairaanhoitajaliiton kliinisen hoitotyön erityispätevyys-järjestelmällä, kts. https://sairaanhoitajat.fi/koosteet/erityispatevyysnimike/

      Yt. Anna Suutarla, Sairaanhoitajaliitto

  2. Hei

    Laitan tähän vähän kokemuksiani Utrechtista Hollannista, jossa olin vierailevana opettajana juurikin ANP koulutuksessa kolmen kuukauden ajan

    HU AMK:n Maisteritason (Master of Nursing Science) kliinisen asiantuntijasairaanhoitajakoulutus (ANP), meillä sairaanhoitaja (YAMK) vastaa sisällöltään pitkälti omaamme, mutta erojakin on. Utrechtin AMK:ssa koulutuksen laajuus on 120 op (2 vuotta) ja meillä puolestaan 90 op (myös 2 vuotta!). Suurin ero on siinä, että Utrechtissa 2/3 osaa opinnoista tehdään käytännön työssä. Opinnoissa keskeinen väline on oppimisportfolio jota opiskeija täyttää verkossa, ja johon mentorit ja opettajat (tutorit) antavat palautetta. Palautteesta oppiminen ja Bennrin ”aloittelijasta asiantuntijaksi malli on nostettu keskiöön”. AMK:lla ollaan noin kerran viikossa opiskelemassa. Luennoitsijat ovat alan asiantuntijoita, potilaan sekä fyysiseen, että psyykkiseen tutkimukseen kiinnitetään paljon huomiota, samoin hanketyöskentelyyn. Kaikki opiskeijat suorittavat pharmacologiaa niin paljon että valmistuttuaan he saavat lääkekirjoittamisen oikeudet.
    Hollantilaisessa ANP-maisterikoulutuksessa tehdään erittäin tiivistä yhteistyötä opiskelijoiden työnantajien ja koulutusorganisaation kesken. Koulutukseen ei voi hakeutua, mikäli työnantaja ei ole mukana opiskeluprosessissa sen alusta lähtien. Opiskelijoiden hakeutuminen ANP-koulutukseen lähteekin usein työnantajan aloitteesta. Tämä lienee suurin ero omaan koulutukseemme nähden. Työantajat ovat todella sitoutuneita tukemaan opiskelijaa opintojen alusta lähtien. Työnantaja järjestää opiskeilijalle työelämentorit, yleensä sekä sairaanhoitajan (ANP), että erikoislääkärin. Opiskelu tehdään työajalla. Ministeriö kompensoi työnantajan kuluja ainakin osaksi.

    Seuraavassa olen listannut ANP sairaanhoitajan toimenkuvaa niissä tsairaaloissa ja avohoitopaikoissa joissa työskentelin.

    • On itsenäinen ammatinharjoittaja, jolla on laaja näkemys hoidon tarpeesta.
    • Toimii case-managerina, koordinoi hoitoa ja tekee itsenäisiä päätöksiä tutkimusnäyttöön perustuen.
    • Voi sisään-/uloskirjoittaa ja tutkia potilaan sekä lähettää hänet tutkimuksiin ja jatkohoitoon
    • Voi määrätä lääkkeitä tai muuttaa lääkemääräyksiä, rajoitetusti.
    • Toimii potilaan asianajajana ja edunvalvojana.
    • Pitää yhteyttä omaisiin ja muuhun verkostoon, mm. sosiaali-/oikeusviranomaisiin.
    • Tekee tiivistä yhteistyötä hoitavan lääkärin kanssa.
    • Toimii muun henkilökunnan ohjaajana ja hoitotyön johtajana.
    • Ei ole hallintovirkamies vaan työskentelee ns. ”bed side ” hoitajana.
    • Hallitsee usein jonkin erityisalan taitoja kuten esim. psykoterapian tai ravitsemuksen.
    • Osallistuu tutkimus- ja kehittämishankkeisiin.
    • Kouluttaa ja ohjaa sekä sairaanhoitaja- että lääkäriopiskelijoita näiden kliinisessä opiskelussa.
    • Toimii konsultoivana hoitajana ollen myös muiden erikoisalojen käytössä.
    • Voi perustaa oman praktiikkaansa ja toimia itsenäisenä ammatinharjoittajana.

    Esittelen näitä Hollannin kokemuksia sairaanhoitajapäivillä.

    • Kiitos Heikki erittäin mielenkiintoisesta koosteestasi ja kokemustesi jakamisesta. Varmasti mielenkiintoinen sessio tulossa Sairaanhoitajapäiville!

      Yt. Anna Suutarla, Sairaanhoitajaliitto

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *