Rehula: Moniammatillinen työ lisääntyy

"Yhä useammin hoidamme potilasta kotona, seinien merkitys vähenee", uskoo ministeri Juha Rehula. Kuva: Tuomo Antikainen

”Yhä useammin hoidamme potilasta kotona, seinien merkitys vähenee” uskoo ministeri Juha Rehula. Kuva: Tuomo Antikainen

Seinien merkitys vähenee, ja moniammatillisuus lisääntyy. Hoitotyön tulevaisuuteen voi vaikuttaa nyt, korostettiin Sairaanhoitajapäivien avajaisissa.

– Tulevaisuuden ennustaminen on hankalaa, mutta sitä on pakko tehdä. Joko matkaamme tulevaisuuteen hallitusti tai menemme virran mukana, sanoi Sairaanhoitajapäivien avajaisissa puhunut perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.).
Rehula viittasi jo viitisentoista vuotta valmisteltuun sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen. Väestö ikääntyy ja palveluntarpeet ovat tiedossa. Nyt on löydettävä keinot, jolla hoidon taso turvataan. Se vaatii

"Nostetaan ylpeästi esiin omat onnistumisemme", kannusti puheenjohtaja Merja Merasto. Kuva: Tuomo Antikainen

”Nostetaan ylpeästi esiin omat onnistumisemme”, kannusti puheenjohtaja Merja Merasto. Kuva: Tuomo Antikainen

moniammatillista, yhteistä tekemistä.
– Sote-muutos ei tule tapahtumaan ulkoa vaan into, tahto ja halu viedä asioista eteenpäin lähtevät meistä jokaisesta itsestämme, Rehula korosti.
– Teidän on koettava tekemään yhä parempaa yhteistyötä erilaisten koulutusten saaneiden henkilöiden kanssa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö tiivistyy, ja seinien merkitys tulee vähenemään, Rehula jatkoi. Hoitojaksojen lyhentyminen ja kuntoutuksen rooli on olennainen. Hän toivoi asennemuutosta, jotta muuttaisimme painopistettä sairauksien hoidosta terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen.

Mahdollisuus kehittyä
Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Merja Merasto muistutti, että sosiaali- ja terveysala on Suomen suurin työllistäjä. Alalla työskentelee 16 prosenttia kaikista työllisistä, minkä vuoksi sen tuottavuudella on yhä suurempi merkitys julkisen talouden kestävyydelle.
– Huomisen hoidosta päätetään tänään. Meillä on mahdollisuus valita joko kurjistumisen tai kukoistuksen tie.
Merasto esitteli viisi tulevaisuuteen vaikuttavaa tekijää. Ensimmäinen niistä on vetovoima. Sairaanhoitajakoulutus kiinnostaa, ja eläkeläiset haluavat jatkaa töitä, mutta nuoret vaihtavat herkästi alaa. Jotta työ pysyisi vetovoimaisena, on johtamista uudistettava sekä lisättävä mahdollisuuksia vaikuttaa ja kehittyä työssä. Henkilöstöstä on pidettävä huolta.
– Osaava henkilöstö parantaa hoidon laatua ja potilasturvallisuutta, Merasto muistutti.
Hyvän työpaikan kriteerit -barometri kertoo, että suositusten mukainen kuuden päivän täydennyskoulutus toteutuu vain harvan sairaanhoitajan kohdalla. Merasto pitää tätä huolestuttavana, sillä täydennyskoulutuksen puutteella on yhteys työtyytymättömyyteen.
Työolot vaikuttavat organisaation kustannuksiin, työhyvinvointiin ja potilaiden hoitoon. Tutkimuksissa on huomattu heikolla työpaikkakulttuurilla olevan yhteyksiä komplikaatioihin ja haittatapahtumiin.
Myös jatkuva kehitys on välttämättömyys.
– On aika kuunnella potilaita palveluja uudelleen järjestettäessä. Hoitohenkilökunnan on syytä tuoda omaa osaamistaan päätöksenteon tueksi. Jos väitämme olevamme ammattitaitoisia, on meidän myös osoitettava, että olemme sellaisia, Merasto kannusti.
Hän huomautti, että hoitotyön suositusten käyttöönotto on hyvä tapa aloittaa.

Johtajuus näkyy potilaille
Johtajuuden rooli korostuu tulevaisuudessa. Puutteellinen johtajuus näkyy potilaiden huonona kohteluna, heikkona laatuna ja kustannuksina. Merja Harmoisen väitöksessä arvostavan johtamisen tunnusmerkeiksi listattiin suunnitelmallisuus, tasa-arvoisuus, osaamisen arvostaminen sekä työssä jaksamisen edistäminen.
– On aivan ilmeistä, että hoitotyön lähijohtajien työn arvo ja merkitys korostuvat. He tarvitsevat työlleen kaiken tukemme, Merasto painotti.

Teksti Salla Virta, Kuva Tuomo Antikainen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *