Yli sata itsemurhayritystä päivässä

Suomessa tehdään joka vuosi jopa 40 000 itsemurhayritystä, joista vajaat 800 päätyy kuolemaan. Jokainen itsemurha traumatisoi neljästä kuuteen ihmistä. Traumatisoituneiden määrä kasvaa sitä mukaa, kun itsemurhia ja sen yrityksiä tehdään: jopa kymmenillä tuhansilla vuosittain.

Bernin yliopiston psykiatrian poliklinikalla Sveitsissä on havaittu, että itsemurhien ennaltaehkäisy on tehokasta, kun panostetaan itsemurhaa aiemmin yrittäneisiin. Havainnon pohjalta laadittu ASSIP-malli (Attempted Suicide Short Intervention Program) on vähentänyt siihen osallistuneiden itsemurhariskiä jopa viidennekseen verrattuna lähtötilanteeseen. Suomeen mallia on soveltanut Helsingin SOS-kriisikeskus vuodesta 2013 lähtien. Lyhytinventio itsemurhaa yrittäneille eli Linity-hankkeen vaikuttavuustutkimus Suomessa valmistuu ensi vuonna.

– Meillä on sellainen käsitys, että tulokset tulevat olemaan hyviä. Suurin osa ohjelman läpikäyneistä selviää, sanoo hankkeen projektipäällikkö, psykoterapeutti Marena Kukkonen Suomen Mielenterveysseurasta.

Itsemurha on kivunpoistoa

Lyhytinventiossa ihmistä opetetaan näkemään itsemurhayritykseen johtaneet syyt, ymmärtämään miksi tilanne ajautui vaaralliseksi, ja miten tilanteesta on mahdollista päästä omin neuvoin ulos. Lyhyeksi toimintamallia nimitetään siksi, että se pitää sisällään vain 3-4 tapaamista ja seurannan.

– On tärkeää ymmärtää, että itsemurhaa yrittävä ei välttämättä halua kuolla. Kyse on äärimmäisestä psyykkisestä kivusta ja sen poistosta, Kukkonen sanoo.

Monelle itsemurhaa yrittäneelle on ollut helpotus kuulla, että itsemurhan yrittäminen ei riipu omasta tahdosta tai sen puutteesta. Kukkonen kertoo, että jokainen itsemurhaa yrittänyt osaa kertoa omin sanoin dissosiatiivisesta tilasta, jolloin rationaalinen puoli aivoissa ei enää toimi ja emootiot vahvistuvat. Toiminta on ikään kuin automaattista. Taustalla on usein traumaattisia kokemuksia, jotka ovat muovanneet ihmisen hermostoa siten, että normaali ”pakene tai taistele”-tila tulee päälle tavallista helpommin.

– Nämä ihmiset saattavat yrittää itsemurhaa viisi tai kuusikin kertaa, koska joka kerralla psyykkinen kipukohtaus tulee päälle edellistä nopeammin, Kukkonen kertoo.

Lyhytinventiossa opetellaan säätelemään dissosiatiivista tilaa siten, että asiakas tunnistaa sen varoitusmerkit.

– Mietimme, mitä on tapahtunut juuri ennen kuin asiakas menee tähän mielentilaan. Missä vaiheessa hän pystyy vielä pysäyttämään kehittyvän tilanteen, Kukkonen kertoo.

Hän sanoo, että itsehoito on sen oivaltamista, että kipu menee ohi minuuteissa, jopa sekunneissa. Sen aikana pitää yrittää rauhoittua ja esimerkiksi ottaa kontaktia toiseen ihmiseen, joka auttaa pääsemään kiputilasta yli.

Puhuminen ei lisää itsemurhia

Kukkosen mukaan sellainen käsitys elää sitkeästi, että itsemurhista puhuminen lisäisi niitä.

– Se ei pidä paikkaansa. Jos epäilys herää, pitää kysyä, onko ihmisellä itsetuhoisia ajatuksia, hän sanoo.

Sama pätee myös yhteiskunnallisella tasolla. Kukkosen mukaan itsemurhista pitää pystyä paitsi puhumaan, myös tekemään päätöksiä, joilla itsemurhayrityksiä saadaan vähennettyä. Hänen mukaansa niitä olisi mahdollista vähentää jopa puolella nykyisestä, jos asiaan panostettaisiin. Siksi Suomen Mielenterveysseura on ajanut Suomeen itsemurhien ehkäisystrategiaa.

– Suomessa on haluttu ja onnistuttu vähentämään liikennekuolemia. Siksi tarvitaan poliittinen päätös, jotta myös itsemurhien ehkäisyyn kohdennetaan varoja. Itsestään tilanne ei korjaannu, Kukkonen sanoo.

Kun sinulle kerrotaan itsetuhoisista ajatuksista:

1. Pysähdy ja rauhoitu

2. Kuuntele ja keskustele. Kestä tunteet.

4. Ole luottamuksen arvoinen. Älä kiirehdi potilasta seuraavalle luukulle.

6. Kysy: Minkä ongelman itsemurha poistaisi? Voisiko ongelman ratkaista muuten?

7. Kysy: Mitä tarvitsisit lisää tässä elämäntilanteessa, että sinun ei tarvitsisi ajatella itsemurhaaOta selvää, onko ihmisellä suunnitelma itsemurhan toteuttamiseksi. Voiko itsemurhavälineen toimittaa pois käsiltä?

8. Kysy: Minkä neuvon antaisit jollekin toiselle, jos hän kertoisi sinulle sen, mitä kerroit minulle?

9. Säilytä yhteys. Sovi uusi tapaaminen.

Lähde: Suomen Mielenterveysseura, Linity-hanke

 

Itsemurhalla on neurologinen perusta

– Itsemurha on neurobiologisen poikkeustilan aiheuttama toiminto, jossa emotionaaliset ärsykkeet ylikuormittavat aivoja. Akuutti stressi lamauttaa rationaalisen toiminnan.

– MRI-kuvauksissa on todettu, että itsemurhaa yrittäneillä aktiivisuus otsalohkon rationaalisesta ajattelusta vastaavassa aivokuoressa lamaantuu.

– Varhaiset, traumaattiset kokemukset tekevät yksilöstä aikuisiällä alttiin voimakkaille ja hallitsemattomille stressireaktioille. Kokemukset tallentuvat aivojen mantelitumakkeeseen pysyvästi ja tekevät aivojen hälytysjärjestelmästä epävakaan.

– Mantelitumake laukaisee uhkaavassa tilanteessa hälytystilan. Adrenaliini erittyy nopeasti, ilman tietoista harkintaa.

Lähde: Suomen Mielenterveysseura, Linity-hanke

Teksti Mari Schildt

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *