Erikoistumiskoulutuksesta uutta osaamista

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen uutta erikoistumiskoulutusta koskevat säädösmuutokset tulivat voimaan 1.1.2015. Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintokoulutuksen ja täydennyskoulutuksen rinnalla.

Erikoistumiskoulutukset hyödyntävät korkeakoulujen  uusinta tutkimus- ja kehittämisosaamista sekä vastaavat ajankohtaisiin ja tulevaisuuden työ- ja  elinkeinoelämän osaamistarpeisiin. Niitä kehitetään korkeakoulujen ja työelämän yhteistyönä.

Tutkintopohjaiset erikoissairaanhoitajakoulutukset lakkautettiin Suomessa 1990-luvun alussa. Sen jälkeen ammattikorkeakoulut ovat tarjonneet erilaisia ammatillisia erikoistumisopintoja. Uusi erikoistumiskoulutus korvaa aiemmat ammatilliset erikoistumisopinnot.

Erikoistumiskoulutuksella hankittu osaaminen on jatkossa mahdollista AHOToinnin kautta hyväksi lukea ylempään ammattikorkeakoulututkintoon (aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustaminen).

 

Mitä erikoistumiskoulutus on?

Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) mukaan erikoistumiskoulutus on ammatillista kehittymistä ja erikoistumista edistävää pitkäkestoista koulutusta korkeakoulututkinnon suorittaneille tai vastaavan osaamisen saavuttaneille.

Erikoistumiskoulutuksilla luodaan järjestelmällinen mahdollisuus tutkinnon jo suorittaneille (tai vastaavan osaamisen saavuttaneille) ja työelämässä jo toimineille henkilöille, syventää asiantuntijuutta, suunnata osaamista uudelleen muutoin kuin tutkintoon johtavassa koulutuksessa ja tukea joustavasti uusien nousevien asiantuntijuusalueiden tarpeita.

Määritelmän mukaisesti niihin voivat hakeutua niin opisto- kuin ammattikorkeakoulutasoisen tutkinnon suorittaneet sairaanhoitajat. Korkeakoulut päättävät opiskelijoiden valintakriteerit.

Ammattikorkeakoululaissa (11 a §)  ja yliopistolaissa (7 a §) sanotaan uusista erikoistumiskoulutuksista muun muassa näin:

”…tavoitteena on tuottaa osaamista sellaisilla asiantuntijuuden aloilla, joilla ei ole markkinaehtoisesti toteutettua koulutustarjontaa. Erikoistumiskoulutuksena voidaan järjestää vain koulutus, jonka perusteista on sovittu ammattikorkeakoulujen/yliopistojen keskinäisessä yhteistyössä. Sopimusmenettelyn aikana on tehtävä yhteistyötä työ- ja elinkeinoelämän edustajien kanssa.”

Valtioneuvoston asetuksen mukaan ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutusten laajuus on vähintään 30 opintopistettä. Niiden tavoitteena on, että opiskelija koulutustaustansa ja työkokemuksensa pohjalta

  1. kykenee toimimaan vaativissa asiantuntijatehtävissä ammattikorkeakoululain 11 a §:n 3 momentin mukaisessa sopimusmenettelyssä määritellyllä työelämän osa-alueella;
  2. saavuttaa asiantuntijuuden edellyttämän syvällisen erityisosaamisen tai monialaisen kokonaisuuden hallinnan;
  3. osaa arvioida ja kehittää erityisalansa ammatillisia käytäntöjä perustuen tutkimukseen tai taiteellisen toiminnan menetelmiin; ja
  4. kykenee toimimaan yhteisöissä ja -verkostoissa oman erityisalansa asiantuntijana.

Erikoistumiskoulutusten lisäksi ammattikorkeakoulut järjestävät avointa ammattikorkeakouluopetusta. Siihen ei ole pohjakoulutusvaatimuksia, vaan se on avointa kaikille  kiinnostuneille.

Vuodesta 2009 alkaen järjestettiin opetusministeriön myöntämällä  erityisavustuksella oppisopimustyyppistä täydennyskoulutusta korkeakoulutetuille.  Uusien erikoistumiskoulutusten myötä näistä on kuitenkin luovuttu.

Yhteinen Sotelika-hanke

Mitä erikoistumiskoulutuksia työelämässä jatkossa tarvitaan?

Tätä lähdettiin kartoittamaan vuonna 2016 toteutetussa sosiaali-, terveys-, liikunta- ja kauneudenhoitoalan (Sotelika-alan) erikoistumiskoulutustarpeiden kartoittaminen –hankkeessa.  Hankkeeseen osallistuivat kaikki 23 Sotelika-alan koulutusta tarjoavaa ammattikorkeakoulua. Hankkeen loppuraportti julkaistiin seminaarissa 31.1.2017.

Erikoisosaamistarpeiden valtakunnallisen kartoittamisen lisäksi hanke määritti ensi vaiheessa käynnistettävät erikoistumiskoulutukset ja niiden toteuttajat sekä laati suunnitelman erikoistumiskoulutusten rakentamisesta ja kehittämisestä hankkeen jälkeen.

Sotelika-ala on sekä työelämässä että ammattikorkeakouluissa  hyvin laaja sekä nopeasti muuttuva ja kehittyvä ala,  jossa tarvitaan paljon erikoisosaamista. Muuttuva toimintaympäristö edellyttää laaja-alaista osaamista sekä moniammatillista ja –alaista työotetta, toisaalta myös suppeaa ja syvää erikoisosaamista.

Osaamistarvekyselyssä nousi esiin yhteisesti keskeisinä tulevaisuuden haasteina:

  • teknologia
  • sote-uudistus, työnjaon uudistuminen, uudet toimintamallit
  • ikääntyminen
  • monikulttuurisuus ja kansainvälistyminen
  • muuttuvat palvelutarpeet
  • ongelmien monisyisyys
  • laaja-alainen osaaminen
  • paljon palveluja käyttävien asiakasohjaus
  • moniammatillinen, monialainen ja monitoimijainen yhteistyö
  • kuntoutus.

Terveysalan kartoituksessa nousi erityisesti esiin tarpeina, joihin erikoistumiskoulutusten suunnittelun tulisi pohjata:

  • asiakaslähtöisyys
  • työelämätaidot, yhteistyö-ja vuorovaikutustaidot, empatiakyky, vastuullisuus
  • johtaminen muutoksessa, henkilöstön työhyvinvoinnin huomiointi
  • ennaltaehkäisevä työote mm. kansansairauksissa, omahoidon tukeminen
  • lasten ja nuorten terveyden edistäminen, mielenterveys- ja päihdeosaaminen, perheiden tukeminen
  • ikääntyvien ja muistisairaiden hoito, kotihoito-osaaminen
  • työelämälähtöisyys
  • digitalisaatio.

Kliinisen hoitotyön erikoisosaamistarpeina vastaajat nostivat lisäksi mm. päihde- ja mielenterveyshoidon, lääkehoidon, potilasturvallisuuden, palliatiiviseen hoidon, kivun hoidon, etävastaanottotoiminnan ja perioperatiivisen hoitotyön.

 

Ensimmäiset käynnistyvät erikoistumiskoulutukset

Hankkeessa valmisteltiin avustushaku ensivaiheessa viiden ja seuraavassa vaiheessa kuuden erikoistumiskoulutuksen osalta. Kaksi erikoistumiskoulutusta oli jo käynnissä.

Käynnissä olevat:

  1. Haavanhoito, 30 op
    • ensimmäinen ryhmä aloitti keväällä 2016, toinen syksyllä 2016
    • mukana Savonia, Oulun, Mikkelin, Satakunnan, Tampereen, Turun, Centria, Vaasan, Lahden ja Hämeen ammattikorkeakoulut
    • valtakunnallisesti yhtenäiset tavoitteet, osaamiset ja keskeiset sisällöt
    • opiskelijan maksuosuus 1 000 €
  2. Hygieniahoitaja, 30 op
    • Arcada, Diakonia, Kajaanin, Kymenlaakson, Lapin, Laurea, Metropolia, Oulun, Saimaan, Savonia, Turun ja Vaasan ammattikorkeakoulut
    • tarkoitettu ammattikorkeakoulututkinnon tai aiemman opistoasteen tutkinnon suorittaneille sairaanhoitajille ja terveydenhoitajille, jotka omaavat riittävät tiedot ja taidot opintoja varten ja jotka ovat kiinnostuneita syventämään osaamistaan hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisyssä ja hallinnassa

Ensivaiheen haku (aloitus syksyllä 2017?):

  1. Moniammatillinen kotikuntoutus, 30 op
    • tarkoitus: kehittää sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan ammattilaisten monialaisten ja moniammatillisten työryhmien ja yhteisöjen
      sekä niiden jäsenten uudenlaista kotikuntoutuksen osaamista uudistuvien lähipalveluiden osana SOTE-maakuntamallissa.
  2. Syöpäpotilaan moniammatillinen hoitoketju, 30 op
    • hakijoina Savonia, Centria, Hämeen, Kajaanin, Satakunnan, Tampereen, Turun ja Vaasan ammattikorkeakoulu
    • kansallisesti yhtenäinen moniammatillinen eritysosaaminen
    • opiskelijan maksuosuus 1 000 €
  3. Lastensuojelutyö, 30 op
    • suunnittelu: 21 ammattikorkeakoulun verkosto, jossa kaikki sosionomi (AMK) kouluttajatahot
    • koulutukseen voivat hakeutua soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon, kuten sosionomi (AMK) ja aiemman
      opistoasteen tutkinnon suorittaneet henkilöt, joilla on työkokemusta lapsi-, nuoriso- ja perhepalveluista, ensi sijassa lastensuojelutyöstä
  4. Sosiaali- ja terveysalan palvelujen kehittäjä, 30 op
    • koulutukseen voivat hakeutua sosiaali- ja terveysalan amk-tutkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon tai aiemman opistoasteen tutkinnon suorittanut henkilö, jolla on riittävät tiedot ja taidot opintoja varten ja jolla työkokemusta sosiaali- ja terveysalan työtehtävistä
  5. Monikulttuurisuus, 40 op
    • suunniteltu yhteistyössä ammattikorkeakoulu- ja yliopistosektorin kanssa
    • koulutukseen voivat hakeutua soveltuvan alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet henkilöt

Seuraava haku / esitys keskusteltavaksi:

  1. Moniammatillinen etäkuntoutus
  2. Moniammatillinen mielenterveys- ja päihdetyö
  3. Sairaanhoitajan vastaanottotoiminta
  4. Sosio-emotionaalista tukea tarvitsevien lasten osallisuuden vahvistaminen ja tukeminen (varhaiskasvatustyö)
  5. Aivoterveys
  6. Osatyökykyisten työelämäosallisuus

Opetushallitus ylläpitää  listaa ammattikorkeakoulujen erikoistumisopinnoista.

Kaikkiaan tarvitaan sekä laaja-alaista tulevaisuuden tarkastelua että alakohtaista  osaamistarpeiden ennakointia. Tarvitaan myös tietoa alueellisista erityispiirteistä, jotta erikoistumiskoulutusten toteutuksia voidaan muovata vastaamaan alueellisia työelämätarpeita.

 

Kliininen erikoisosaaminen

Mitä kliinisen hoitotyön erikoistumiskoulutusta sairaanhoitajille mahdollisesti jatkossa on saatavilla?

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on selvittänyt minkälaisia kliinisen hoitotyön ammatillisia erikoistumisopintoja on viime vuosina ollut tarjolla ja lisäksi tehnyt ehdotuksen tuleviksi kliinisen hoitotyön erikoistumiskoulutuksiksi.

Selvityksen (2014) mukaan ammattikorkeakoulut järjestivät kliinisen hoitotyön erikoistumisopintoja 30 erikoistumisalalla vuosina 2009-2013. Lisäksi oli käynnistetty asetukseen perustuvat hoitotason ensihoidon lisäkoulutus ja sairaanhoitajan rajatun lääkkeenmääräämisen koulutus sekä Toimiva terveyskeskus -ohjelmaan perustuva asiakasvastaavan koulutus.

Vuosina 2007-2013 kaikista kliinisen hoitotyön ammatillisista erikoistumisopinnoista 10 % järjestettiin jokaisella erityisvastuualueella ja 35 % vain yhdellä erityisvastuualueella. Ammatillisista erikoistumisopinnoista ei  ollut juuri kansallista ohjausta, vaan ammattikorkeakoulut päättivät itsenäisesti lisäkoulutuksen teemoista. Selvityksessä tehtiinkin ehdotus kliinisen hoitotyön lisäkoulutuksen yhtenäisestä viitekehyksestä.

STM:n tuore raportti (2016) sisältää Terveydenhuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunnan hoitotyön jaoston valmisteleman ehdotuksen työelämässä tarvittavasta kliinisen hoitotyön erikoisosaamisesta ja viitekehyksestä sairaanhoitajatutkinnon jälkeistä kliinisen hoitotyön erikoistumiskoulutusta varten.

Raportissa ehdotetaan kymmentä erikoistumisalaa, jotka on ryhmitelty kolmeen ryhmään keskeisten osaamisalueiden perusteella:

  • Terveys- ja hyvinvointiosaaminen: 1. Kansansairauksien hoitotyö (sis. neurologinen hoitotyö), 2. Mielenterveys ja päihdetyö
  • Pitkäaikaissairaan ja ikääntyneen terveystarpeet 3. Palveluohjaus, 4. Gerontologinen hoitotyö, 5. Syöpään sairastuneen hoitotyö, 6. Palliatiivinen hoitotyö ja kivunhoito
  • Akuutit terveystarpeet: 7. Akuuttihoitotyö, 8. Kirurginen hoitotyö, 9. Anestesia- ja tehohoitotyö, 10. Epidemioihin varautuminen ja infektioiden torjunta

Kaikille erikoistumisaloille ehdotetaan yhteistä, geneeristä, orientaatiota, joka antaisi valmiuksia vastata elintapoihin liittyviin haasteisiin ja työskennellä sote-uudistuksen tavoitteiden, potilasturvallisuusvaatimusten ja näyttöön perustuvan toiminnan periaatteiden mukaisesti. Näitä kaikille erikoistumisaloille ehdotettuja yhteisiä sisältöjä olisivat:

  • terveyden edistäminen,
  • kuntouttava työote,
  • laatu ja potilasturvallisuus,
  • näyttöön perustuva toiminta,
  • moniammatillinen verkostotyö,
  • digitaaliset palvelut ja
  • hoidon ohjaus.

 

Erikoistumis- vai täydennyskoulutus?

Osaamista voi ylläpitää ja täydentää erilaisella koulutuksella. Petri Haltia opetus- ja kulttuuriministeriöstä on määritellyt erikoistumis- ja muun täydennyskoulutuksen eroa karkeasti:

Erikoistumiskoulutus Täydennyskoulutus
  • Osa koulutusjärjestelmää, lait ja asetukset säätelevät
  • Opiskelijan asema
  • Osin/kokonaan valtionrahoitteinen
  • Säädetyt tavoitteet
  • (Mahd. uusi) asiantuntijuuden ala – tutkimuspohjaisuus
  • Koulutusvastuullisten korkeakoulujen enemmistön yhteinen näkemys valtakunnallisesti merkittävästä osaamistarpeesta
  • Ei voi olla samaa kuin markkinaehtoisesti toteutettava täydennyskoulutus
  • Liiketaloudellista toimintaa
  • Asiakkaan asema
  • Osallistuja/koulutuksen hankkija maksaa kokonaan
  • Tavoitteet määräytyvät yleensä tilaajan mukaan
  • Kohdentuu useammin yksittäiseen, ajankohtaiseen,
    työnantajakohtaiseen tarpeeseen
  • Osaamisen päivitys
  • Erilaisia koulutuksen tarjoajia
  • Ei (välttämättä) tutkimusperustainen
  • Erityisesti johtamis- ja esimieskoulutus on kilpailtua

 

Lue lisää

6 kommenttia artikkeliin ”Erikoistumiskoulutuksesta uutta osaamista

  1. Olin viimeisiä ryhmiä, jotka valmistuivat sairaanhoitajiksi opistotasoisena. Silloin meille vakuutettiin, että tulevaisuudessa se vastaa amk-pohjaisia. Nyt kuitenkin erikoitumisopintoihin vaaditaan amk-tutkintoa. Tietenkin sen voisi hankkia, mutta paljon pidempää opiskelua vaatii. Tuntuu niin epäreilulta.

  2. Olen Päivin kanssa samoilla linjoilla. Olen viimeisiä sairaanhoitajaksi opistotasoisena valmistunut ja ehdimpä vielä erikoistua. Silloin kerrottiin ettei mitään hätää ,erikoissairaanhoitajan tutkinto vastaa amk-tutkintoa . Nyt vuosien kuluessa olen huomannut ettei näin olekkaan. Pitäisi päivittää koulutusta jotta olisin samalla hakuviivalla amk-koulutuksen käyneiden kanssa.
    Erikoistumistutkintonikin on tässä maailmassa ihan tyhjää, koska se ei ole amk-koulutus vaan vanhanaikainen tutkinto.

  3. Niin samaa mieltä Päivin kanssa. Olen jumissa tutkintoni kanssa. 3,5-vuotinen koulutus, joka pitäisi käydä uudelleen saadakseni samaa palkkaa, ei kiitos.

  4. Kiitos hyvästä keskustelusta ja myös epäkohtien esiin nostamisesta. Näihin erikoistumiskoulutuksiin voivat kaikki sairaanhoitajat hakeutua, olipa sairaanhoitajatutkinto opistotasoinen- tai AMK-tutkinto. Niistä sanotaan: erikoistumiskoulutus on ammatillista kehittymistä ja erikoistumista edistävää koulutusta korkeakoulututkinnon suorittaneille tai vastaavan osaamisen saavuttaneille.YAMK-tutkintojen osalta tilanne on todella valitettavasti toinen. Vanhat tutkintopohjaiset erikoissairaanhoitaja-koulutukset Suomessa lakkasivat 1990-luvun alkupuolella. Senkin jälkeen ammattikorkeakoulut ovat järjestäneet erilaisia erikoistumisopintoja, mutta 1.1.2015 niitä koskien tulivat nämä uudet säädökset, esim. erikoistumiskoulutuksena voidaan järjestää vain koulutus, jonka perusteista on sovittu ammattikorkeakoulujen/yliopistojen keskinäisessä yhteistyössä ja myös työelämän kanssa on tehtävä yhteistyötä. Täältä löytyy listaus ammattikorkeakoulujen nykyisistä erikoistumiskoulutuksista: https://confluence.csc.fi/display/kshj/Erikoistumiskoulutusten+julkinen+luettelo+-+ammattikorkeakoulut

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *