Goodbye yksinäinen vanhuus – onko perhehoito tulevaisuuden ratkaisija?

Sairaanhoitajaplus: Kotona yksin asuminen viimeiseen asti ei ole hyvä ratkaisu kaikille ikääntyville. Vaihtoehdoksi kehitetään perhehoitoa, mikä palauttaa eri ikäpolvet saman katon alle.

Ikäihmisille rakennetaan nyt hartiavoimin uusia palveluja. Etelä-Savossa uskotaan vahvasti perhehoidon olevan yksi tulevaisuuden ratkaisuista. Perhehoidossa ikääntyvä sijoitetaan perhehoitajan kotiin lyhyt- tai pitkäaikaisesti. Hän elää mukana perheen arjessa kuten muutkin perheenjäsenet ja voi osallistua jaksamisensa mukaan kotiaskareisiin.

Muutosagentti Irma Ahokas-Kukkonen sanoo, että Etelä-Savoon tarvitaan lähitulevaisuudessa 40-50 ikäihmisten perhehoitokotia.

– Meillä on paljon kotonaan yksin asuvia ikäihmisiä, jotka tuntevat olonsa turvattomiksi kotihoidon käynneistä huolimatta. Turvattomuus näkyy runsaana turvapuhelimen käyttönä ja päivystyskäynteinä, joiden taustalla ei ole lääketieteellistä ongelmaa, vaan pelko, muutosagentti Irma Ahokas-Kukkonen Etelä-Savosta perustelee.

Ahokas-Kukkosen vinkeä titteli tuli vuosi sitten sosiaali- ja terveysministeriöltä. Ministeriö palkkasi joka maakuntaan muutosagentin kehittämään ja kokoamaan ikääntyvän väestön palvelujen kokonaisuutta. Vuoden 2018 loppuun mennessä kaikkialla pitäisi olla selvä suunnitelma siitä, miten palvelut tulevaisuudessa järjestetään.

Perhehoidossa elää tällä hetkellä koko maassa yli viisi sataa ikäihmistä Tarve on Irma Ahokas-Kukkosen mukaan ainakin kolminkertainen. Etelä-Savossa perhekoteja on nyt kolme.

– Yhtenä haasteena on löytää asiaan sitoutuneita perhehoitajia.

Perhehoito voi kestää parista päivästä kuukausiin. Yksi perhehoitaja voi ottaa kotiinsa enintään neljä ikäihmistä kerrallaan.

Ihan uusi idea ikääntyvien perhekoti ei ole. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaalla ollaan pitkällä vanhusten perhehoidon kehittämisessä. Ensimmäinen jaksohoitoa tarjoava perhekoti perustettiin Joensuuhun jo vuonna 2008. Ahokas-Kukkonen oli auttoi sen perustamisessa Joensuun kaupungin palvelupäällikkönä.

– Ensimmäisen perhekodin perustaja oli hirmu rohkea ja aktiivinen nainen. Perhekodissa oli karjalainen kulttuuri vahvasti läsnä, siellä leivottiin karjalanpiirakoita ja käytiin teatterissa. Asiakkaat viihtyivät siellä todella hyvin.

Alkuun perhekotiin oli vaikea saada paikkoja täyteen, sillä konseptia oikein ymmärretty. Nyt kunnissa on erikseen koulutetut perhehoidon koordinaattorit, eikä tällaista ongelmaa enää ole.

Ikäihmisten perhehoidosta on niin hyviä kokemuksia, että siitä kehitetään tukijärjestelmää omaishoitajille. Parhaillaan Etelä-Savossa koulutetaan kiertäviä perhehoitajia, jotka menevät koteihin lomittamaan vapaitaan viettäviä omaishoitajia.

– Meillä on iso määrä omaishoitajia, jotka eivät pidä heille kuuluvia vapaita. Hoitoa ei ehkä ole pystytty järjestämään ikäihmisen ja hänen hoitajansa toivomalla tavalla. Ikääntyneet omaishoitajakin voivat ajatella, että kun on papille sanottu tahdon, toisesta pidetään huolta vaikka omat voimat alkavat ehtyä. Tähän tilanteeseen pitää saada muutos.

Kiertävät perhehoitajat saavat seitsemän kerran valmennuksen, jossa käydään läpi esimerkiksi ikääntymiseen kuuluvia asioita ja perhehoitajan asemaa. Koulutukseen on hakeutunut hyvin eri-ikäisiä ja -taustaisia ihmisiä. Etelä-Savossa valmennukset ovat olleet täynnä.

Perhehoitajalla ei tarvitse olla sosiaali- ja terveydenhuollon koulutusta, soveltuvuus perhehoitajaksi arvioidaan valmennuksen aikana.

– Parhaillaan koulutuksessa on eläkkeelle jäänyt sairaanhoitaja, joka on toiminut aiemmin muistihoitajana. Tällaisella taustalla toimiva perhehoitaja on varmasti hurja voimavara omaishoitajille!

Etelä-Savo kehittää omais-ja perhehoitoa yhteistyössä Kainuun ja Etelä-Karjalan kanssa. Yhteiselle hankkeelle on saatu valtion rahoitusta 2,6 miljoonaa euroa. Etelä-Savossa on valmiita perhehoitajia on nyt 14 ja valmennuksessa heitä on 24. Hankkeen päätyttyä loka-marraskuussa 2018 heitä pitäisi olla jo 50. Pieksämäellä alkavaan valmennukseen hakuaika on juuri nyt. Etelä-Karjalassa kiertäviä perhehoitajia on jo yli 20.

Kiertävällä perhehoitajalla on suuri vapaus suunnitella omaa työntekoaan.

– Työtä voi tehdä silloin kun se itselle sopii. Kiertävä perhehoitaja voi olla vanhuksen luona jopa vuorokauden. Toisaalta halutessaan voi pitää vaikka kaksi viikkoa vapaata.

Ahokas-Kukkosen mukaan perhehoito tulee yhteiskunnalle kotihoitoa halvemmaksi, kun kotihoito käy ikäihmisen luona useammin kuin kolmesti päivässä.Perhehoito soveltuu vanhukselle, joka pystyy liikkumaan yhden avustajan turvin ja jonka toimintaa muistisairaus ei rajoita liikaa.

Teksti Suvi Leppiniemi, kuvat Irma Ahokas-Kukkosen kotialbumi ja Shutterstock

 

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *