Kannanotto iäkkäiden henkilöiden palvelujen laatusuositukseen

Sairaanhoitajaliitto otti kantaa iäkkäiden henkilöiden palvelujen laatusuositukseen

Erityisesti kiinnitimme kannanotossamme huomiota seuraaviin asioihin:

Hoitotyön johtaminen ja esimiestyö tulee nostaa laatusuosituksessa omaksi teemaksi

Mielestämme suosituksessa tulisi näkyä vastaavien sairaanhoitajien rooli yksiköiden esimiehinä, sillä he varmistavat, että palveluiden laatu, kuntoutuminen, lääkehoito ja niihin liittyvä osaaminen on asianmukaista.

Esitämme myös kysymyksen, voiko hoitotyön johtajana ja esimiehenä toimia aivan muun alan kuin terveydenhuollon koulutuksen saanut henkilö?

Potilasturvallisuutta ei saa vaarantaa henkilöstön kelpoisuuksia alentamalla

Emme hyväksy ilman sosiaali- tai terveydenhuollon koulutusta ja valvontaviranomaisen rekisteröintiä olevan henkilöstön laskemista hoitotyön henkilöstömitoitukseen.

Muun kuin koulutetun henkilöstön lisääminen laskee hoidon laatua heikentäen muun muassa niin asiakkaiden kuin omaisten kohtaamista, tarpeenarviointia sekä lääketurvallisuutta.

Kansainvälinen ja kansallinen tutkimusnäyttö on osoittanut selkeästi sairaanhoitajien suuremman osuuden hoitohenkilöstöstä olevan yhteydessä muun muassa vähäisempiin infektioihin ja kaatumisiin, vähäisempiin lääkitysvirheisiin ja parempaan asiakastyytyväisyyteen.

Hoitotyön korkeatasoisesta osaamisesta tinkiminen säästöjen nimissä onkin hyvin lyhytnäköistä ja tavoiteltujen säästöjen sijaan aiheuttaa lisäkustannuksia pitkällä aikavälillä.

Hoitohenkilöstömitoitukseen laskettava vain välitön asiakastyö

Kriittinen kohta suosituksissa on, hallituksen poistaman tukihenkilöstön 0.1 mitoitus.

Vaarana on, että hoitotyöntekijät toimivat keittiö- ja siivoustyötekijöinä, jolloin heidän välitön asiakasaikansa jää vähäiseksi.

Lue koko lausunto

Yksi kommentti artikkeliin ”Kannanotto iäkkäiden henkilöiden palvelujen laatusuositukseen

  1. Olen työskennellyt hoitoapulaisena 90-luvulla. Silloin sairaanhoitaja, perus- ja lähihoitaja sekä hoitoapulainen olivat osastolla yhtä teamia. Myös hoitoapulainen osallistui hoitotyöhön hoitajien ohella, itse koin sen haastavaksi ja työyhteisö tuki ja ohjasi. Tietysti hoitoapulainen huolehti ruokahuollosta ja osaston siivouksesta, pyykkihuollosta j.n.e. siitä kokemuksesta innostuneena opiskelin ensin lähihoitajaksi ja vielä sairaanhoitajaksi. Kiitollisin mielin muistelen yhteisiä aikoja, opastusta ja kannustusta. Kun taidot lisääntyivät sain lisää haasteita. Sitten tuli päivä kun laitoshuollosta muodostettiin oma taloudellinen yksikkönsä. Opiskelin silloin jo sairaanhoitajan tutkintoa ja tein hoitajan sijaisuuksia. Jotenkin ilmapiiri muuttui, emme olleet enää yhtä teamia. Alkoivat jatkuvat neuvottelut siitä mikä kuuluu laitoshuoltajalle ja mikä hoitajille. Yhteisöllisyys hoitotyössä on haihtunut kun on siirrytty erillisiin yksiköihin, vaikkakin saman kaupungin sisällä. Yhtiöittämiseksihän sitä nykyään kutsutaan. Tilannetta olen seurannut eläkkeelle siirtymiseeni saakka. Miettinyt olen usein kuinka paljon työajasta ja tehosta kuluu neuvotteluihin, kuka tekee mitäkin. Tuli siviilinomaiset työvaatteet, saa pestä työajalla, säästetään pesulakustannuksissa.. Pestään asukkaiden omia vaatteita, jaetaan ruokaa j.n.e. Erään oppisopimusopiskelijan kommentti: ”äitini tuli Helsinkiin piiaksi ja nyt teen itse samaa”. Hän työskenteli palvelutalossa ja joutui laittamaan ruokaa ja kattamaan pöytiä asukkaiden kanssa. Hän hakeutui sittemmin enemmän sairaalamaiseen työpaikkaan. Viikonloppuisin iltavuorossa pyykit, ruokahuolto ja siivous kuuluu hoitajille.

    Olen miettinyt, onko mitään järkeä siinä, että opiskelen 2 vuotta lähihoitajaksi ja sen jälkeen 3 vuotta sairaanhoitajaksi huolehtiakseni ruokahuollosta, siivouksesta ja pyykkihuollosta. Kuitenkin samalla työajalla joudun hoitamaan ne varsinaiset sairaanhoitajan tehtävät. Lääkehoito ja huolto, lääkäri asiat, tarvittavat yhteyden pidot omaisiin. Ainoana sairaanhoitajana iltavuorossa joutuu pakosta olemaan esimies osastolla. Akuuttitilanteissa lääkäriin yhteys ja jatkohoitoon järjestäminen ja yhteys omaisiin, puhumattakaan siitä, että työvuorossa joutuu hoitamaan 4-5 asukkaan perushoidon. Tässäkin on ongelmana se, että jos hoitajilla on 1-2 asukasta vähemmän hoidettavia se herättää katkeruutta. Usein iltavuorossa käy niin, että hoitajat ennättävät pitää ruokatauot ja sairaanhoitaja syö sitten joskus kotona.

    Paljon hyvääkin okehitystä on tapahtunut, mutta joskus tuntui kun olisi työssä lastentarhassa. Aina tulee uusia ideoita ja samalla vanhat häipyvät taivaan tuuliin. Innolla aletaan hoitamaan asioita, sitten homma jää kesken. Seuraavassa vuorossa jokainen vuorollaan ihmettelee mikä tuo on? hoitaako sitä kukaan. Tässä esimerkki hiljaisesta raportista. Kaikki asiat eivät löydy sieltä koneelta. Ainakin Pegasos ympäristössä toimiessa aikaa tärvääntyy, eikä niistä kirjauksista selviä, kuinka asukas voi. Ja sama ongelma on suullisella raportilla, paljon melua siitä, että hyvin on syö yt, suihkussa käynyt ja kantapäät rasvattu. Kaikki asioita, jotka opiskelu aikana tulevat esille ja työssä unohtuvat. Esimerkkinä olen usein kysynyt, mitä meille tapahtuu kun tulemme töihin. Aamulla lusikoidaan asukkaalle puuroa suuhun, nesteet saattavat jäädä juottamatta. Selityksenä kun nielee niin huonosti ja voi vaikka aspiroida. Sitten ihmetellään kun vatsa ei millään toimi.

    Vuosituhannen vaihteessa töissä oli hauskaa ja yhteisöllistä. Viimeisten vuosien aikana työnilo js yhteisöllisyys ovat kadonneet. Kuitenkin edeleen eläköityneenä olen ammatillisesti kiinnostunut ihmisestä ja hoitotyöstä.

    Edellisen perusteella pelkkä laatusuositus ei auta vaan tarvitaan kokonaisvaltaista näkemystä. Asukkaiden ja potilaiden tarpeet ovat yksilöllisiä ja niihin pitäisi pystyä vastaamaan huomioiden kokonaisuus ja siihen ei taida pelkkä laatusuositus auttaa. Joskus olen rikkonut rajoja ja saanut järjestellyksi asioita, joita ei yleensä uskalleta yrittää.
    Nykyisin kun mennään byrokratia edellä ja hoidon tarvitsija jälkijoukoissa. Tilannetta kuvaa hyvin sanonta, että täytyy olla todella hyväkuntoinen, jotta jaksaa sairastaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *