Kun nainen repeää synnytyksessä

Sairaanhoitajaplus: Etsi, löydä ja tee löytämällesi jotain. Parempi diagnostiikka toisi merkittäviä muutoksia monille naisille. Käänsimme Ruotsin Vårdfokus-lehden ajankohtaisen naisten synnytysrepeämiä käsittelevän juttukokonaisuuden.

Yksi jutusta julkaistaan tässä uutiskirjeessä. Sairaanhoitaja-lehden Naistentautien hoitotyön teemanumerossa joulukuussa julkaistaan lisäksi jutut Tutkimaton ruumiinosa ja Tästä on alettava puhua. Naistenklinikan kätilö Eveliina Peltokangas on lukenut jutut ja tarkistanut termien käännösten oikeellisuuden.

Parempaa synnytyspalvelua

Naisilla kudosten vahvuus vaihtelee, ja joskus lapsi on vain saatava ulos nopeasti. Tekipä kätilö käsillään mitä tahansa, repeämien riski on aina olemassa. Synnytyspalvelun täytyy tulla paremmaksi löytämään vastasynnyttäneiden repeämiä.

Sulkijalihasvaurioita löytyisi kaksi kertaa enemmän, jos käytettäisiin ultraääntä heti synnytyksen jälkeen. Tämän osoittaa raportissaan lääketieteellisiä arviointeja tekevä Statens beredning för medicinsk utvärdering, SBU.

Ultraääni on tarkka diagnostisena menetelmänä. On helppo havaita vaurioitunut sulkijalihas tavallisella ultraäänilaitteella. Mutta kaikkien vastasynnyttäneiden tutkiminen veisi paljon aikaa. Tarvitaan siksi yksinkertaisempia menetelmiä ja parempia rutiineja, jotta kaikki naiset tulisivat huolellisesti tutkituiksi.

Vaikka sisempi peräsuolen sulkijalihas liitettiin osaksi ruotsalaista sulkijalihasvaurioluokitusta vuonna 2014, kaikki eivät näytä tutkivan sitä kunnolla. Siihen viittaa repeämärekisterin raportti, joka paljastaa, että tieto sisemmän sulkijalihaksen tutkimisesta puuttuu lähes 40 prosentissa arvioista.

Repeämä pitää korjata heti, sillä muuten sisempi sulkijalihas jäykistyy ja kutistuu. Parempi diagnostiikka ja nopea hoito voisivat estää alateitse synnyttäneiden naisten pitkäkestoisia ongelmia.

Synnytysvaurioiden ehkäisystä, diagnostiikasta ja hoidosta on olemassa vain vähän tutkimustietoa Ruotsissa. Kansalliset suuntaviivat ovat puuttuneet, mutta nyt ne on saatu. Uudet suositukset on laadittu kätilöiden ja gynekologien yhteistyönä.

Diagnostiset ohjeet:

  • Kaksi kätilöä tutkii repeämän yhdessä.
  • Se tehdään järjestelmällisesti tarkistuslistaa käyttäen.
  • Selkiytetään sitä, milloin lääkäri kutsutaan paikalle (esimerkiksi välilihan ollessa kapeampi kuin kaksi senttiä) ja milloin kuuluu käyttää ultraääntä.
  • Kaikille naisille annetaan kivunlievitys ennen kuin heidät tutkitaan.

Samalla on julkaistu laaja koulutusmateriaali, joka keskittyy paljolti toisen asteen repeämiin.

Vaurioituneen välilihan kuntoon palauttamiseksi kaikki lihasten kiinnityskohdat on ommeltava. Linköpingin yliopiston tutkimuksiin osallistuneet kätilöt ovat olleet yllättyneitä, tunnustellessaan yhdellä sormella emättimen kautta ja toisella peräaukon kautta, miten paksu väliliha todella on, kertoo gynekologian ja obstetriikan ylilääkäri Eva Uustal.

Silloinkin kun kaikki näyttää normaalilta päältä päin, on saattanut tulla repeämiä.

— Jos ei tunnustele peräaukon kautta, on olemassa riski, että jää huomaamatta vaurioita, jotka voivat aiheuttaa elinikäistä kärsimystä, Uustal sanoo.

Vastalöydetty synnytysvaurio

Kohottajalihakset ovat iso tutkimaton lihasryhmä lantionpohjan osalta. Niistä halutaan tietää enemmän. Vaurioitunut kohottajalihas yhdessä välilihan repeämien kanssa näyttää aiheuttavan vuotoja, laskeumia ja huonompaa seksiä. Vielä näitä vaurioita ei osata korjata.

Ilmeisiä riskitekijöitä ovat pitkä ponnistusvaihe, synnytyksen nopea kulku sekä korkea ikä. Yhdeksän prosenttia ensisynnyttäjistä saa vaurioita. Oireita voi alkaa ilmetä heti, vasta paljon myöhemmin elämässä tai ei ollenkaan. Uusien tutkimusprojektien, muun muassa Huddingen sairaalassa lähellä Tukholmaa, toivotaan tuovan lisää tietoa.

Leikata vai ei?

Välilihan leikkaus eli episiotomia ennen imukupin käyttöä vähentää ensisynnyttäjien sulkijalihasvaurioita – mutta vain jos muita riskitekijöitä on vähemmän kuin kolme (esimerkiksi iso lapsi, korkea ikä, aiempi repeämä, pitkä ponnistusvaihe). Kahdentoista synnyttäjän leikkaaminen tuottaa yhden alapään pelastumisen repeämältä. Leikkaaminen vastaa toisen asteen repeämää, joka aiheuttaa isompia ongelmia kuin on luultu. Oikein havaittu ja hoidettu sulkijalihasvaurio on hyväennusteinen. Selkeän vastauksen saamiseksi siihen, kannattaako leikata vai ei, tarvitaan lisää tutkimusta (tiedot perustuvat SBU:n tilastoihin, Statens beredning för medicinsk utvärdering). (Toimituksen huomautus: Suomen luvut sulkijalihasvaurioista ovat pienempiä.)

Alkuperäisteksti Jenny Kallin/Vårdfokus 6/7 2016. Tekstin muokkaus asiantuntija Eveliina Peltokankaan kommenttien pohjalta Eva Agge. Suomennos Peter Sjölund.

Kuva Shutterstock

 

4 kommenttia artikkeliin ”Kun nainen repeää synnytyksessä

  1. Todella tärkeä asia hoitaa mahdolliset repeämät hyvin.Hieno homma,jospa meilläkin otetaan käyttöön kunnollinen tutkimus varsinkin
    rektumin repeämien tutkimukseen ja nopea,hyvä hoito!!
    Ennen ei juuri tutkittu;ei ainakaan kätilöt rektumjuttuja.Tärkeä asia hoitaa kuntoon ja kätilöille taito dg.tekoon..

    • On hyvää tarkistaa. Tuntuuu että suomessa ei tarkistataan äiti jos vitaali arvot on ihan ok. Ei huolehditaan äidit paljon. Ei ompelaan repeämät kohdon imättimen jää ruuma näkäinen synnytyksen jälkeen. Vaika äiti sanoo että nyt virsts karkailee. Ei kasotaan

  2. Käynnistys nuuskalla von Heidekenillä 1979. Sanottiin, ettei välttämättä synny samana päivänä. Syntyi ja vauhdilla ja eppari tehtiin ja sitä neulottiin tunti ja aina vaan otettiin lisää lankaa. Alapäässä tuntui jokin kiristys oikealla kuusi vuotta yhdynnöissä. Seuraava synnytys laukaisi tilanteen. Hidas alatie. Sen jälkeen tuli pissan tiputtelua ja on edelleen. Erika 63

  3. Kiitos tärkeistä kommenteistanne! Toivotaan, että äitejä tutkitaan ja hoidetaan jatkossa entistä huolellisemmin.
    Eva Agge, päätoimittaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *