Kun olosuhteet pettävät

SAIRAANHOITAJAPLUS: Noin 50–vuotiaiden sairaaloiden korjaaminen on vaikeaa ja kallista, ja jatkuvat remontit syövät sairaalahenkilökunnan hermoja. TYKS:n U–sairaalassa löydettiin homeen sijaan eristevillakuituja, jotka ovat kulkeutuneet ilmastoinnin kautta sisäilmaan. Remonttien jälkeen näyttää siltä, että vanha sairaala kestää vielä tarvittavat viisi vuotta.

Turun yliopistollisen keskussairaalan synnytysosasto toimii tyypillisessä suomalaisessa, noin 50–vuotiaassa U–sairaalassa. Rakennus on teknisen elinkaarensa päässä, mutta uutta tilaa valmistuu vasta noin viiden vuoden päästä. Siihen asti U–sairaalan rakennusta tekohengitetään miljoonilla euroilla. Synnytysosaston henkilökunta kokee tilanteen vaikeana.

– Se pauke, kilkatus, kalkatus ja pörinä. On äärimmäisen stressaavaa, että huoneita on pois käytöstä, tai hätäsektioreitti joudutaan muuttamaan remontin vuoksi. Lisäksi ihmiset oireilevat paljon enemmän joka kerta, kun on remontti, jostain syystä. On päänsärkyä, väsymystä, silmien kirvelyä, ääni ei kulje, lihaksia ja niveliä särkee, kertoo kätilö Johanna Tiitta.

Remonttien keskellä rassaa myös se, että aina remontit eivät kerralla onnistu.

– Meillä on korjausten jälkeen tullut vettä katosta, vesi on juossut suihkutilasta käytävälle ja uusi lasiliukuovi on kosketuksesta räjähtänyt. Tällaiset kokemukset tuottavat pettymystä, kiukkua ja kyynistymistä, Tiitta kertoo.

 

Ilmavirta irrottanut  mikrovillakuituja

U–sairaalaa on remontoitu, koska henkilökunta on kärsinyt huonosta sisäilmasta jo pitkään.

– Alussa kiinnitettiin huomiota vääriin asioihin. Etsittiin homeita, mutta niitä ei löytynytkään kuin pieniä kohtia vesipisteiden lähellä. Meni jonkin aikaa, kunnes ymmärrettiin, mikä on se suurempi asia, kertoo U–sairaalan korjauksista vastaava sairaalainsinööri Tomi Kankare.

Lukuisten sisäilmatutkijoiden erilaiset näkemykset johtivat pikku hiljaa oikeiden asioiden äärelle. Yksi tutkijoista kiinnitti huomiota siihen, ettei 50-vuotiaan eristevillan mikrohiukkasia pääsisi korvausilman mukana sisäilmaan. Sitä kautta päädyttiin tutkimaan myös ilmastointikanavia. Huomattiin, että ne kuljettivat sisäilmaan näkymättömiä eristevillakuituja. Kokonainen oireileva osasto saatiin kuntoon, kun vanhaa villaa ja sen jäänteitä poistettiin ilmastointikanavista.

– Eräästäkin kuilusta otettiin pölyä ja erilaista likaa pois ämpärillä. Nyt puhdistamisen jälkeen olemme mitanneet, paljonko hiukkasia tulee venttiileistä sisälle. Arvo on tuhat, kun ulkoilmassa puhutaan kymmenistä tuhansista. Se kertoo, että suodatus ulkoilmasta toimii, Kankare sanoo.

Nyt synnytysosaston liikuntasaumoista on otettu vanha laasti pois ja korvattu uudella, jotta elementtirakenteen eristeistä ei pääsisi mikrohiukkasia hengitysilmaan. Sairaalaa on vaivannut myös poikkeuksellisen kuiva sisäilma, joka on kuivattanut limakalvot jopa korvia myöten. Tällä hetkellä suuria remontteja ei ole näköpiirissä.

– On tämä ollut mielenkiintoista. Välillä ikävääkin, kun tuntuu, ettei saa asioita parannettua, mutta viime aikoina on menty eteenkinpäin. Alkaa olla olo, että ehkä tästä selvitään, Kankare sanoo.

 

Samanlaisia ongelmia kaikkialla

Sisäilma– ja korjausneuvonnan päällikkö Timo Kujala Hengitysliitosta sanoo, että 50 vuotta sitten rakennukset tehtiin 50 vuoden elinkaarta ajatellen. Kun aika tulee umpeen, rakennus alkaa olla niin huono, ettei sitä kannata korjata.

– Usein rakennuksia ei ole säännöllisesti tarkastettu ja huollettu: Ei ole vaihdettu materiaaleja eikä tarkistettu kosteuksia. Se on kuin ajaisi autolla 200 000 kilometriä ilman, että kertaakaan lisäisi öljyä. Kyllä se jossain välissä tien päälle jättää, hän sanoo.

Ilmastointi on hänen mukaansa tyypillinen ongelmakohta.

– Ilmanvaihdon tarkistaminen ja nuohoaminen muutaman vuoden välein: hyvä, jos sitä on koskaan tehty. Se on ollut leikkiä ihmisten terveydellä, hän sanoo.

Ja kun korjataan, tiukka kilpailuttaminen kurittaa Kujalan mukaan korjausrakentamisen laatua.

– Se joka halvimmalla tekee, se yrittää säästää ja oikaista joka asiassa. Älyttömän kova urakkakilpailu ei minusta ole paras tapa remontoida. Tuntuu siltä, että kunnilla on vieläkin halua säästää. Yritetään vain päästä halvemmalla vähän aikaa eteenpäin, hän sanoo.

 

Teksti Mari Schildt Kuva Shutterstock

 

 

 

 

 

 

 

Yksi kommentti artikkeliin ”Kun olosuhteet pettävät

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *