Mikä mahtaa olla in? Viisi kovaa tärppiä Barcelonan konferenssista

Sairaanhoitaja-lehti: Konferenssin puhujat rohkaisivat sairaanhoitajia tuomaan oman tuolinsa neuvottelu- ja päätöksentekopöytään. Dr Leslie Mancuso (President &CEO Jhpiego) painotti hoitajien merkitystä poliittisina ja ammatillisina vaikuttajina terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Hoitajien on paitsi osallistuttava ohjeistuksien kehittämiseen, myös itse aktiivisesti luotava ja toteutettava ohjeistuksia ja standardeja.

Uusia kontakteja! Vasemmalta Marjut Nieminen TAYSistä, jutun kirjoittaja Tiina Syyrilä HUSista ja Sirpa Leinonen Itä-Suomen yliopistosta.

Tieteellisen tutkimuksen voimalla

Akateemisesti pätevä tieteellinen näyttö on välttämätöntä, jotta olemme uskottavia neuvottelupöydissä ja päätöksenteossa. Dr Linda Aikenin mukaan nyt on aika ryhtyä muutosten toimeenpanoon poliittisella ja käytännön tasolla, sillä käytettävissä on jo kattavasti tieteellistä näyttöä muun muassa turvallisen hoitajamiehityksen ja potilasmäärän optimaalisista suhteista. Turvallinen hoitajamiehitys suhteessa työmäärään on keskeinen haaste. Yhden potilaan lisäys hoitajaa kohden lisää kuolemanriskiä seitsemän prosenttia ja hyvällä miehityksellä on saatu sairaalainfektioiden määrää laskettua jopa 30 prosentilla. Tieteellinen näyttö on avain politiikassa ja taloudessa vaikuttamiseen. (Dr Linda Aiken.)

Aikaa ajatella

Dr Sermeus:in mukaan sairaalahoitoon joutumisessa on tuhatkertainen vahingon riski verrattuna lentokoneella lentämiseen. Dokumentoinnin epätäsmällisyys on keskeinen haaste. Taustalla on useita piileviä tekijöitä jotka altistavat vaaratilanteille.

Tomás Castillo painotti kahden eri ajattelujärjestelmän fysiologista toimintaa aivoissa ja perusteli sillä, miksi riittävä miehitys on väistämättömän välttämätöntä, kun virheitä halutaan vähentää tai estää.

– Ihminen tarvitsee aikaa ajatella. Potilasmäärä hoitajaa kohden vaihtelee tällä hetkellä 3-12 potilaan välillä. On selvää että näiden ääripäiden välillä on eroa turvallisuudessa.

Autonomisuus tuo motivaation

Jos de Blok:in (CEO Buurtzog) mukaan matala hoitotyön laatu tuo korkeat kustannukset. Hollannin testaaman mallin mukaan hallintokustannuksia kannattaa leikata ja siirtää hoitajaresursseihin ja hoitajien lisäkoulutukseen. Autonomiset pienet tiimit (maksimissaan 12 henkeä) ovat tehokkaimpia ja sitoutuneimpia. Oleellista on, että hoitajat saavat itse päättää resurssien käytöstä ja koulutusmäärärahojen kohdentamisesta. Autonomisuus tuo motivaation, tehokkuuden ja paremmat lopputulokset.

Paikalliset palvelut nousussa

Tine Hansen-Turton (Presiden & CEO Woods Services) mukaan hoitotyön fokus on tulevaisuudessa yhä enemmän asiakkaan yksilöllisen tarpeen kohtaamisessa ja paikallisissa palveluissa, jotka toteutetaan hoitajavetoisissa yksiköissä. Yhdysvalloissa on yli 500 hoitajavetoista klinikkaa, jotka ovat suurten massavirtojen äärellä, kuten ostoskeskuksissa. Yhdysvalloissa on 2400 hoitajaklinikkaa, joiden rahoittajana on yksityinen sektori. Hansen-Turtonin mukaan potilaiden käyttäjätyytyväisyys yksityisrahoitteisessa ei-kiireellisessä hoidossa on ollut jopa 93 prosenttia ja potilaista 30 prosenttia asuu kymmenen minuutin matkan päässä näistä klinikoista. Myös meillä Suomessa on samansuuntainen massavirtasijainnin ja paikalliset lähipalvelut yhdistävä pilotoiva neuvolayksikkö Espoon Isossa Omenassa, joka on kirjaston ja ostoskeskuksen yhteydessä.

Näillä naisilla on yhteinen ammatillinen kiinnostuksen kohde: laskimoperäiset säärihaavat. Vasemmalla PhD-opiskelija Annica Lagerin Karolinska Institutetista Ruotsista,  oikealla Tiina Syyrilä.

Somella tavoittaa asiakkaat

Voimavaroja tulee suunnata digitaalisten palvelujen kehittämiseen. Dr Rowaida Al-Maaitah pyysi IT –sektorin termein kiinnittämään huomiota erityisesti e-health -turvallisuuteen varmistamalla sen, että sähköisessä järjestelmässä on aina ylimääräinen turvavyöhyke. Sosiaalisen median, kuten Twitter, LinkedIn, Facebook, YouTube, sujuvan käyttötaidon ja sähköisten potilasohjausmenetelmien (telehealth) merkitystä korostettiin tämän päivän ammatillisen ja poliittisen vaikuttamisen keinoina. Kongressissa esiteltiin lukuisia esimerkkejä siitä, kuinka sosiaalisen median kautta on lyhyessä ajassa pystytty tavoittamaan kymmeniä- tai satojatuhansia asiakkaita (Cosme, Sherman & Chappell). Myös ajantasainen, globaali asiantuntijatieto on oikeilla taidoilla tavoitettavissa nopeasti sosiaalisen median keinoin. Siksi sosiaalisen median käyttötaidot ovat ensiarvoisen tärkeät tietotulvan täyttämässä ajassa. Tällä hetkellä sairaanhoitajien sosiaalisen median käyttötaidot ja aktiivisuus digitaalisissa palveluissa ovat vasta heräilemässä. Näiden taitojen kehittämiseen tulisi panostaa voimakkaasti.

Kongressin aikana oli paljon esillä myös sairaanhoitajien liikkuvuus maasta toiseen, sekä siihen liittyvät koulutuspätevyyden osoittamisen haasteet. Maahanmuuttajasairaanhoitajia on maailmanlaajuisesti 232 miljoonaa. Yhdysvalloissa sairaanhoitajista 6,7 prosenttia on saanut koulutuksensa ulkomailla. Erityisesti korostettiin laadullisten koulutussisältöjen läpinäkyvyyttä pelkkien tuntimäärien tai opintopisteiden sijaan. Potilasturvallisuuden näkökulmasta on tärkeää standardoida pätevyyskriteereitä, vaatia laadullisia CPD-portfolioita ja kielitaitotestejä. Yksittäisten sairaanhoitajien on myös tärkeää tietää kulloisistakin työsopimuslainsäädännöistä, sillä sopimusrikkomuksesta voi esimerkiksi Yhdysvalloissa seurata jopa 25000 dollarin sakko. (F. Shaffer.)

Mitä, missä, milloin?

  • ICN-kongressi järjestettiin Barcelonassa Espanjassa 26.5. – 1.6.2017.
  • Osallistujia oli lähes kaikista maanosista yhteensä yli 8100.
  • Kongressissa oli laajasti esillä ajankohtaista hoitotieteellistä tutkimusta, sekä terveyspoliittisia kysymyksiä.
  • Ohjelma sisälsi avainpuhujien luentojen lisäksi jopa satoja projektien ja tutkimusten esittelyluentoja ja 2000 posteriesitystä. Luennoitsijoita yhdistävänä tekijänä oli sairaanhoitajakoulutus.
  • Messualueella oli mahdollisuus tutustua sairaanhoitoon liittyviin tuotteisiin ja erilaisten koulutusten tarjoajiin, sekä osallistua keskustelukahviloihin, joita juonsivat pääpuhujat.
  • Kongressin aikana kokoontuivat lukuisat kansainväliset sidosryhmät. Myös eri maiden kansalliset järjestöt järjestivät verkostoitumistilaisuuksia jäsenilleen. Suomen Sairaanhoitajaliitto järjesti jäsenilleen oman tapaamisen ja Pohjoismaisten sairaanhoitajien yhdistys linkitti yhteen 500 pohjoismaista osallistujaa järjestämällä terassi-illanvieton verkostoitumista varten.
  • Tiina Syyrilä vinkkaa katsomaan Dr Linda Aikenin luennon, joka todistaa konkreettisesti sen, miksi hoitotiedettä tarvitaan: https://www.youtube.com/watch?v=jTZRWPAfDeQ

Teksti Tiina Syyrilä ja Eva Agge, Kuvat Tiina Syyrilä

 

Tiina Syyrilä, TtM-opiskelija, TtK,

Preventiivinen hoitotiede, Hoitotieteen laitos, Itä-Suomen yliopisto

Jorvin sairaala, K7, HUS, tiinasyyrila@hotmail.com

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *