Ensihoitaja elvyttää koko ajan – vai elvyttääkö?

 

Ensihoitaja, milloin olet viimeksi antanut painantaelvytystä? Entä oletko koskaan tehnyt paineilmarinnan purkua neulalla?

Painantaelvytys mielletään tavalliseksi, ensihoitajan usein työssään tekemäksi toimenpiteeksi, ja kuitenkin on niin, että se tulee kentällä vastaan todella harvoin. Saatat ehkä osallistua elvytykseen, mutta et painelijan roolissa.

Peruspainantaelvytykseen tarvitaan säännöllistä harjoittelua, sillä jo muutama kuukausi ilman harjoittelua laskee huomattavasti painantaelvytyksen tehoa. Paineilmarinnan purku on toimenpiteenä todella harvinainen ensihoitajan työssä. Se kuitenkin kuuluu asioihin, joka on tarvittaessa osattava, joten sitäkin pitäisi päästä säännöllisesti harjoittelemaan.

Vaasan sairaanhoitopiirin ensihoidon kenttäjohtaja Hannes Friberg tiimeineen alkoi muutama vuosi sitten pohtia, kuinka hyvin työ ylläpitää laajaa osaamista ja ovatko edes yleisinä pidetyt toimenpiteet niin yleisiä, että osaaminen säilyy.

– Haluamme tarjota kansalaisille tasalaatuista ensihoidon palvelua, mutta mietimme, miten se toteutuu, kun joitakin ensihoitoon oleellisesti kuuluvia toimenpiteitä ei kentällä kohdata kuin hyvin harvoin tai ei koskaan.

Ensihoidon kenttäjohtajana Fribergin oma vastuualue on täydennyskoulutus. Hän lähti pohtimaan, miten taataan se, että ensihoidon henkilöstö on pätevää ja kouluttautunutta.

Vaasan sairaanhoitopiiri on maantieteellisesti haastava alue. Se on 260 kilometriä pitkä ja 60 kilometriä leveä rannikkokaistale. Riippuen asemapaikasta joillakin alueilla saatetaan kohdata 3-4 kertaa enemmän potilaita kuin toisessa asemapaikassa. Tällöin on selvää, että tasalaatuisen osaamisen ylläpitäminen on alueellisesti haasteellista.

– Jos et juuri koskaan pääse tekemään jotakin toimenpidettä, siitä ei voi tulla rutiinia.

Hannes Friberg

Mitä ensihoitaja tekee?

Vaasassa lähdettiin purkamaan tilannetta ja huomattiin, että ensin pitää saada dataa siitä, mitä ensihoitajat tekevät. Vasta sen jälkeen täydennyskoulutusta voidaan alkaa kohdentaa.

Kehitettiin sähköinen lomake, johon ensihoitaja täyttää jokaisen potilaskohtaamisen jälkeen tiedot tekemistään toimenpiteistä.

– Se on samalla lomake osaamisen seuraamiseen, toteaa Friberg.

Lomakkeeseen täytetään ne toimenpiteet, jotka on tehty potilaalle. Lomakkeessa käytetään samaa c-ABCDE-lähestymistä kuin muutenkin työssä. Lomakkeesta haluttiin tehdä sellainen, että se kuormittaa mahdollisimman vähän ensihoitajaa työn lomassa. Täyttämiseen menee noin puoli minuuttia, ja lomake täytetään mieluiten heti kun potilas on luovutettu.

Ensihoitajan työssä on tehtäviä, joita tehdään paljon ja rutiininomaisesti. Sitten on niitä toisia asioita, joita ei tule vastaan juuri koskaan.

Dataa on nyt kerätty reilun vuoden verran, 30 000 kyselyä on täytetty. Lomaketta on myös päivitetty pariin kertaan. Ensihoitajat pääsevät itse seuraamaan tilannettaan ja näkemään, mitä asioita he työssään tekevät ja minkä verran. Datan pohjalta muodostuu kuva siitä, millä osa-alueilla yksittäinen ensihoitaja kaipaisi lisäkoulutusta tai kertausta. Koulutusvastaavalle data antaa mahtavia mahdollisuuksia koulutuksen kohdentamiseen.

Ei mitään yllättävää

Friberg kertoo, että mitään yllättävää tietoa harvinaisina pidettyjen toimenpiteiden osalta ei ole seurannassa tullut vastaan. Suunta ollaan kuulemma tiedostettu jo aiemmin. Oleellisin löydös on kuitenkin se, että yleisinäkin pidettyjen toimenpiteiden määrä jää henkilökohtaisella tasolla melko vähäiseksi. Lisäksi 2/3 ensihoitajan ja potilaan välisistä kohtaamisista koostui ensihoidon perustyöstä ilman toimenpidelokissa seurattavia suoritteita. Sähköinen lomake antaa paljon hyödynnettävää dataa ja Friberg vaikuttaa tyytyväiseltä pohtiessaan mahdollisuuksia datan hyödyntämiseen.

Esimerkiksi täydennyskoulutuksissa voidaan käydä läpi yksittäisen ensihoitajan toimenpideloki. Kun on huomattu, että kyseinen ensihoitaja ei ole esimerkiksi puoleen vuoteen osallistunut yhteenkään elvytykseen, sitä voidaan harjoitella koulutuksessa. Toimenpidelokia voidaan hyödyntää myös simulaatiokoulutusten suunnittelussa siten, että harjoitteet kohdennetaan ensihoitajien yksilökohtaiset tarpeet huomioon ottaen.

Vaasassa on syksyllä 2017 aloitettu yhteistyö muun keskussairaalan kanssa. Sairaalan puolella ollaan hyvin kiinnostuneita vastaavasta toimenpidelomakkeesta. Friberg kertoo, että muunkinlaista yhteistyötä on viritteillä.

– Meillä on työkalu, joka mahdollistaa jatkokehittelyn: näitä asioita teen työssäni, näitä asioita en, joten näissä minulla on aukko osaamisessani.

Friberg maalailee jatkoksi osaamispassin kaltaista ratkaisua: näin olen täydentänyt osaamistani.

Teksti Eva Agge Kuvat Shutterstock ja Fribergin kuva-arkisto

Potilasturvallisuuspäivät 11.-12.10.2018

 

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *