Potilastietojärjestelmissä muhii riskejä – kuinka HUS selvisi käyttökatkosta?

 

Potilastietojärjestelmät ovat mainioita työkaluja, mutta sisältävät myös potilasturvallisuusriskejä. Kun järjestelmään tulee esimerkiksi käyttökatko, kenenkään potilastietoja ei ole käytettävissä.

HUS:n potilasturvallisuuspäällikkö Sari Palojoki joutui tällaisen tilanteen eteen viime marraskuussa, kun HUS:n potilastietojärjestelmään tuli useita tunteja kestänyt laajamittainen käyttökatko.

­– Selvisimme tilanteesta paljolti kokeneen ja ammattitaitoisen henkilökuntamme ansiosta. Mutta kyllä tuollainen tilanne vaatii kliinikoilta valtavaa ponnistelua ja tilanteen hallintaa, Palojoki sanoo.

HUS:ssa käyttöön otettavaan uuteen potilastietojärjestelmään on valmisteltu parempia varautumistoiminnallisuuksia käyttökatkon varalle. Jos potilastietojärjestelmä kaatuu, kriittisin tieto potilaista siirtyy varatietokoneelle.

Sari Palojoki avaa Potilasturvallisuuspäivien luennossaan muun muassa tuota tapausta ja sitä, mitä siitä voidaan oppia tulevaa toimintaa silmällä pitäen.

Palojoella on laaja tietämys potilastietojärjestelmien potilasturvallisuusriskeistä.  Hän julkaisi tietohallinnon väitöskirjansa potilastietojärjestelmien riskeistä ja niiden  ennakoimisesta viime vuonna. Aihetta on tutkittu maailmanlaajuisestikin vähän kliinikon näkökulmasta.

Palojoki ei katso asiaa pelkästään HUS:n potilasturvallisuuspäällikön näkökulmasta, vaan hänellä on toinenkin pesti. Hän on vastuuvalmistelijana Uudenmaan maakunnan sote-järjestämisessä viranomaistoiminnan osalta.

Huono käytettävyys lisää riskejä

Palojoen mukaan suuri riski käyttökatkon ohella on rajapintaongelma eli se, että tieto ei siirry eri järjestelmien välillä.

– Esimerkiksi päivystysalueella voi olla eri tietojärjestelmä kuin siinä yksikössä, mihin potilas siirtyy jatkohoitooon. Tiedonkulku katkeaa.

Riskejä syntyy esimerkiksi  myös silloin, kun järjestelmän käytettävyys on huono. Voi käydä esimerkiksi niin, ettei tietoa löydy järjestelmän sisältä tai järjestelmä mahdollistaa väärän kohdan valitsemisen.

Riskien ennakoiminen on tärkeä osa potilasturvallisuuspäällikön työtä.

– Ennakoivalla toiminnalla ja varhaisen vaiheen monitoroinnilla voidaan vaikuttaa siihen, ettei tilanne pääse etenemään niin, että joku virhetyyppi tietojärjestelmässä aiheuttaa isoja riskejä.

Potilasturvallisuuteen kuuluu moniammatillisuus. Palojoen mukaan tietohallinnon alalla moniammatillisuus täytyy viedä nykyisiä toimintamalleja pitemmälle.

– Tavoitteena on, että tietohallinnon asiantuntijuus yhdistetään nykyistä tiiviimmin kliiniseen asiantuntemukseen. Kun kyse on paikoin erittäin vaikeasti hallittavasti turvallisuusongelmasta, sitä ei voi insinööri tai sairaanhoitaja yksin ratkaista, Palojoki pohtii.

Uudet järjestelmät antavat hälytyksen hoitajalle

Palojoki valottaa luennossaan myös tulevaisuuden järjestelmiä. Niitä hän odottaa innokkaasti.

– Ne parantavat ilman muuta tiedonkulkua. Toisaalta täytyy muistaa, että samaan aikaan kun teknologia kehittyy ja toimintamallit muuttuvat, syntyy uusia potilasturvallisuusriskejä. Siksi täytyy olla koko ajan hereillä.

Hänen mukaansa uusissa järjestelmissä on otettu käytettävyys ja potilasturvallisuutta parantavat toiminnallisuudet hyvin huomioon. Tulevaisuudessa pystytään esimerkiksi saamaan ammattiryhmäkohtaisia hälytteitä, jotka liittyvät oman potilaan hoitoon. Järjestelmä hälyttää, jos joku toimenpide tai mittaus on jäänyt tekemättä.

Palojoki muistuttaa myös Valviran roolista tietojärjestelmäongelmissa. Ongelmista kuuluu raportoida Valviraan. Valviran tietoja tutkiessaan Palojoki tuli siihen kuitenkin siihen tulokseen, ettei ongelmista ole läheskään aina ilmoitettu.

Sari Palojoki lupaa pitää käytännönläheisen luennon.

– Positiivinenkin yritän olla, mutta rooliini kuuluu valitettavasti myös riskitietoisuuden lisääminen, potilasturvallisuuspäällikkö sanoo.

Palojoki sai kansallisen e-Health-tunnustuksen väitöskirjastaan The understanding and prevention of technology-induced errors in Electronic Health Records: A path toward health information technology resilience. Suomen telelääketieteen ja eHealth-seuran hallitus totesi palkintoperusteissaan, että Palojoen tutkimus tuo uutta tietoa terveydenhuollon tietohallinnon ja potilasturvallisuuden alueille ja sillä on merkitystä käytännön toiminnalle. Tutkimus muun muassa osoitti, että kohdennettu käyttäjäkoulutus mahdollistaa nykyistä paremman virhetilanteiden hallinnan.

Teksti Marika Harjumaa Kuvat Shutterstock ja Pietari Hatanpää

Potilasturvallisuuspäivät 11.-12.10.2018

Yksi kommentti artikkeliin ”Potilastietojärjestelmissä muhii riskejä – kuinka HUS selvisi käyttökatkosta?

  1. Lääkelistojen päivitykset pitäisi tehdä jokaisen potilaan kohdalla osastosiirron/kotiutuksen yhteydessä. Tuplalääkityksistä (usealla kauppanimellä) yms pitäisi syttyä hälytys, jotta asia korjattaisiin heti. Olen nähnyt 18 eri lääkettä yhdellä kertaa päivystyksestä tulleella potilaalla.

    Mallia poliisin tietojärjestelmistä: Eivät he pysäyttele autoja sattumanvaraisesti vaan hälytysten perusteella?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *