Risikko: ”Olet sairaanhoitaja – pystyt mihin tahansa!”

Queen Silvia Nursing Award -voittaja Katri Sajama kävi haastattelemassa eduskunnan puhemiestä Paula Risikkoa. Risikko kannustaa sairaanhoitajia vaikuttamaan asioihin rohkeasti.

Viimeistään turvatarkastuksessa ja koristeellisen marmoriportaikon pilkottaessa kulman takaa alkaa vierailijan syke nousta, ellei eduskuntatalon portaiden kiipeäminen ole saanut sitä aikaan. Tummapukuinen mies saattaa valtiosalin läpi, eduskunnan täysistuntosalin suojaamiin puhemiehistön tiloihin. Eduskuntatalon viime vuonna valmistunut, yli kaksi vuotta kestänyt remontti on palauttanut rakennuksen viimevuosisadan alun hohtoonsa. Lämmin vastaanotto ja puhemies itse tuovat kaiken loistonkin keskelle kotoisan olon. Olen pyytänyt saada haastatella eduskunnan puhemiestä Paula Risikkoa, itsekin sairaanhoitajaa, sittemmin maisteria, tohtoria, opettajaa, oppilaitoksensa johtajaa, usean eri salkun ministeriä, puhemiestä.

– Urani on ollut huikea, Risikko sanoo.

Poliittinen ura ja parlamentaarinen vaikuttaminen eivät kuitenkaan olleet tähtäimessä pitkällisiä erikoissairaanhoidon ja hoitotieteiden opintoja tahkotessa. Paula Risikon intohimona oli didaktiikka, varsinkin sairaanhoitajakoulutuksen kehittäminen ja sen osaamisvaatimukset, jotka olivat myös hänen väitöskirjansa Sairaanhoitajan työn nykyiset ja tulevaisuuden kvalifikaatiovaatimukset aiheena. Hän oli tottunut erilaisiin pyyntöihin lähteä mukaan politiikkaan jo toimiessaan terveydenhuollon opetus- ja johtotehtävissä. – En halunnut lähteä mihinkään opetuspuolelta. Halusin vaikuttaa koulutuksen kautta. Olla mukana viemässä kaikkea sitä tutkittua tietoa ja hyvää hoitoa uusien sairaanhoitajien kautta suoraan kentälle ja käytäntöön.

Hoitajana ja vaikuttajana Suomessa

Meidän jokaisen elämästä on jäljitettävissä käännekohtia, muuttamassa suuntaa tai lyömässä lukkoon kohtaloamme. Yhtenä sellaisena hetkenä Risikko mainitsee kuinka tuoreena terveystieteiden tohtorina epäröi saadessaan ainutlaatuisen mahdollisuuden omistautua tutkijanuralle. Vakavan harkinnan jälkeen hän kieltäytyi houkuttelevasta tarjouksesta. Päätös palata koulutusjohtajan virkaan johti siitä edelleen tulevina vuosina mukaan politiikkaan. Toisinkin olisi voinut käydä, eikä suuri yleisö ehkä olisi nähnyt yhtä ministerivuosiltaan pitkäaikaisimmista poliitikoistamme. Hoitotieteilijät toki tuntisivat hänet, vähintäänkin nimenä lähdeviittauksissa ja ehkä kansainväliset tutkimusyhteisöt olisivat vieneet hänet mennessään maailmalle.

– Vaikuttamisen keinot ja mahdollisuudet ovat monet, eikä monipuolisen koulutuksen saaneiden sairaanhoitajien tulisi jättää tätä mahdollisuutta pelkän äänestämisen varaan, Risikko toteaa. Hän on ylpeä omasta taustastaan sairaanhoitajana ja mainitsee vuosien varrella hämmästelleensä kuinka hyvät valmiudet koulutus ja työkokemus ovat antaneet hänen nykyisiinkin tehtäviinsä.

Kukaan ei ole yksin mitään

Kuinka sitten aloittaa, jos omat kansalaisvaikuttamisen taidot ovat hukkuneet jokapäiväisen työn tai arjen pyörittämisen jalkoihin? Toki vaikuttamista on päivittäinen toimiminen hoitotyössä omien arvojensa pohjalta ja potilaiden ohjaaminen ja hoitaminen ammattitaitoisesti. Mutta mitä muuta voisi tehdä?

– Omalta työpaikalta ja yhteisöstä on hyvä aloittaa. Tuoda rohkeasti ajatuksensa työyhteisöön, keskustella niistä esimiehensä kanssa ja viedä asioita yhdessä eteenpäin.

Risikko muistuttaa, että tähän tarvitaan monenlaisia taitoja.

– Kukaan ei ole yksin mitään. Muutkin on saatava ajatustensa taakse ja mukaan toimimaan. Yhteistyötaitojen hankkiminen on ykkösasia.

Sairaanhoitajan ammatissa tähän on erityisen hyvät edellytykset korkealaatuisen koulutuksen ja ihmisten kanssa toimimalla hankitun työkokemuksen kautta. Risikko toteaa, että tämä yhteistyö näyttäytyy myös johtamisena. Innostuneista osallistujista ja tukijoista huolimatta omien ideoiden saattamisesta valmiiksi ja käytäntöön asti on otettava vastuu. Tämä vaatii tietoista pitkäjänteisyyttä ja suunnitelmallisuutta. Se on kuitenkin mahdollista eri urapoluilla ja elämänvaiheissa, jo opiskeluaikana.

Esimiesasemassa vaikuttamiseen voi olla käytettävissä laajempi keinojen ja kanavien valikoima, mutta muutosten tai vaikuttamisen prosessia johtaakseen ei tarvita virallista asemaa.

– Asiat on osattava tarjoilla tyylikkäästi. Perustelut ja faktat ratkaisevat.

Risikko nostaa tästä esimerkiksi Florence Nightingalen, jonka asema sairaanhoidon uranuurtajana ei perustu pelkästään hänen legendaariseen maineeseensa kenttätyössä vaan myös yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen luvuilla. Nightingale tilastoi Krimin sodassa haavoittuneiden hoidon vaikuttavuuden ja kuolleisuusluvut käännyttäen päättäjät tarvittaviin muutoksiin, samalla luoden uudet aseptisen työskentelyn ja järjestelmällisen hoidon käytännöt.

Rohkeutta ja yhteisöllisyyttä

Todellinen vaikuttaminen ei Paula Risikolle ole vain oman mielipiteen läpiajamista vaan vuorovaikutusta muuttuvan toimintakentän kanssa.

– Kuunteleminen, pysähtyminen ja kokemus siitä, että tässä on tämän päivän tärkein hetki.

Risikko puhuu myös rohkeudesta.

– Kun ovi aukeaa, on uskallettava astua siitä. Valmistautua hyvin ja ottaa asioista selvää. Mitä paremmin ajankohtaiset tapahtumat, yleinen ilmapiiri ja asiakysymykset ovat hallussa, sitä vaikeampi sinua on ohittaa. Ja sillä tavalla nöyrästi, se on tärkeää. Mutta ei missään nimessä nöyristellen, hän nauraa.

Järjestöt Risikko nostaa eturintamaan, itsekin Sydänliiton puheenjohtajaksi juuri uudelleen valittuna yhdistysaktiivina. Hän on uransa aikana ehtinyt tehdä yhteistyötä useiden muidenkin järjestöjen, kuten Diabetesliiton, Hengitysliiton ja Sotaveteraaniliiton kanssa.

– Omista ammattiliitoista voit saada vetoapua, tukea ja joukkovoimaa hankkeillesi, samoin kuin eri potilasryhmien järjestöiltä. Jos esimerkiksi keksit hyvän hoitokäytännön johonkin tiettyyn sairauteen, ole yhteydessä alan järjestöön ja asia voi saada aivan eri tavalla tuulta alleen.

Suusta suuhun -menetelmä

Haluamaansa muutosta voi ajaa aina oman työpaikan kahvihuoneesta valtuustosaleihin. Yhteisistä asioista innostuneelle vaikuttaminen ei ole mikään erillinen toiminto, johon päätetään ryhtyä erikseen.

– On vaikutettava kaikkeen, koko ajan.

Sosiaali- ja terveysalan ylimpien tahojen, kuten sosiaali- ja terveysministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tai Työterveyslaitoksen verkkosivuilla esitetään mihin suuntaan alaa kulloinkin halutaan valtakunnallisella tasolla viedä ja minkälaisilla työkaluilla. Erilaisia lausumia, mietintöjä ja julkaisuja lukemalla saa hyvän kuvan, miten omiakin hankkeitaan voisi toimintaympäristöön sovittaa.

– Luen kaikki viestini. Yritän myös vastata kaikkiin saamiini viesteihin, toteaa Paula Risikko.

Valtakunnan hierarkiassa heti presidentin jälkeen seuraavana tulevan eduskunnan puhemiehen sanomana tämä valaa uskoa siihen, että yksikin ihminen, yksikin viesti tai kirje saattaa silti muuttaa asioita. Silloinkin, kun aika tai voimat eivät riittäisi keräämään kannattajajoukkoa tai koko työyhteisöä taakseen. Mietitty sähköpostiviesti omaksi kokemalleen edustajalle eduskuntaan tai kaupunginvaltuustoon voi vaikuttaa tapahtumien kulkuun.

– Pyydä tapaamista kansanedustajan kanssa. Tai kutsu päättäjiä vierailemaan omalla työpaikallasi, kehottaa Risikko luontevasti kuin vinkkaisi uudesta, kätevästä puhelinsovelluksesta.

Entä voisiko asioiden esille tuominen jollain uudella tai huomiota herättävällä tavalla: kirjoittamalla rakkauskirjeen valtionvarainministeriölle, tekemällä vanhustenhoitovideon tai järjestämällä vaikka ilmastoperformanssin?

– Tämä voisi edistää asian noteeraamista, Risikko nauraa ja muistuttaa, että vaatii kuitenkin hyvää tilannetajua säväyttää ja herkkäluonteisemmissa asioissa kannattaa ehkä pitäytyä perinteisemmissä ilmaisumuodoissa. Sairaanhoitajan on harkittava toimintansa muotoa niin sosiaalisessa mediassa kuin arkielämän toiminnassaankin ammatillisen roolinsa kannalta. Eduskunnan puhemies kannattaa kuitenkin kaikenlaisia myönteisiä teoksia ja tempauksia, joilla päättäjien ja kansalaisten jakamaton huomio saataisiin käännettyä hyvien asioiden puoleen. Kaikelle varmasti löytyy paikkansa ja hullunkurisemmatkin pelleilyt voi ohjata oikeaan kohteeseen, esimerkiksi edistämään lapsipotilaiden sairaalaklovnitoimintaa.

– Suusta suuhun -menetelmällä asiatkin elpyvät, sanoo eduskunnan puhemies, viitaten keskustelemisen ja asioiden yhdessä miettimisen ihmeitä tekevään voimaan. Terveydenhuollon maailmasta löytyy monia muitakin hyviä menetelmiä elämän eri osa-alueilla tai parlamentaarisessa vaikuttamisessa sovellettavaksi. Paula Risikko toivoo sairaanhoitajilta uskallusta, yhteistyötä, määrätietoisuutta ja vuorovaikutusta.

– Muista, että olet sairaanhoitaja, pystyt mihin tahansa ja sinusta voi tulla mitä vain – vaikka puhemies, hän toivottaa lukijoille.

Kirjoittaja on Queen Silvia Nursing Award Suomen osakilpailun voittaja, Tampereen Ammattikorkeakoulussa sairaanhoitajaksi toista vuottaan opiskeleva Katri Sajama. Osana stipendiaattivuotta kilpailun yhteistyökumppanit tarjoavat mahdollisuuksia erilaisiin harjoitteluihin ja projekteihin Suomessa ja ulkomailla. Kirjoitus on syntynyt osana yhtä tällaista yhteistyötä, jossa on ollut eduskunnan puhemiehen, Queen Silvia Nursing Award -kilpailun suojelijan Paula Risikon lisäksi mukana Sjuksköterskeföreningen, Sairaanhoitaja-lehti ja Sairaanhoitajaliitto.

Yksi kommentti artikkeliin ”Risikko: ”Olet sairaanhoitaja – pystyt mihin tahansa!”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *