Sairaanhoitajapäivien paneeli: Kaltoinkohtelun on loputtava

Sairaanhoitajapäivien paneelissa käsiteltiin vakavia aiheita, mutta valonpilkahduskin nähtiin. Kaikki panelistit olivat nimittäin sitä mieltä, että kaltoinkohtelun suitsimiseen on keinoja.

Paneelin aiheena oli ”Kaltoinkohtelua ja laiminlyöntejä, missä sairaanhoitajan etiikka?” Panelisteina olivat Valviran ylitarkastaja Anna-Maija Liedenpohja, Vaasan sairaanhoitopiirin johtaja Marina Kinnunen, Turun yliopiston dosentti Lauri Kuosmanen, Tehyn neuvottelupäällikkö Riikka Rapinoja ja Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela. Paneelin juonsi toimittaja Salla Vuorikoski.

Juuri paneelin alla Sairaanhoitajaliitto julkisti etiikkakyselynsä tulokset. Siinä yli kolmannes sairaanhoitajista sanoi päivittäin tai viikoittain kohtaavansa tilanteita, joissa potilaan omaa tahtoa ei kunnioiteta. Sama määrä kertoi päivittäin tai viikoittain kohtaavansa tilanteita, joissa potilaan yksityisyyttä loukataan.

Kuitenkin vain kolmasosa sairaanhoitajista uskaltaa puuttua epäasialliseen toimintaan potilaiden tai asiakkaiden hoidossa. Moni saattaa pelätä oman työpaikkansa puolesta. Tämä on havaittu Tehyssäkin.

-Aika usein törmää siihen, että työntekijän määräaikaisuutta ei jatketa. Myös työilmapiiri voi kiristyä, jos ottaa asioita esille. Ei haluta siis joutua silmätikuksi, neuvottelupäällikkö Riikka Rapinoja Tehystä kertoi.

Yöhoitaja uhkailee ja lyö

Paneelissa heijastettiin seinälle etiikkakyselystä poimittu avoin vastaus. Siinä sairaanhoitaja kertoi, kuinka yöhoitaja uhkailee, nimittelee ja pahoinpitelee muistisairaita potilaita. Asiasta on kerrottu vastaavalle sairaanhoitajalle, mutta hän ei tee mitään, koska on yöhoitajan hyvä ystävä.

Tapaus sai panelistit pyörittelemään päätään. Lauri Kuosmanen kiinnitti huomiota siihen, kyseinen kaltoinkohtelu tapahtuu yöaikaan.

-Olen joutunut tutustumaan Kupittaan raportteihin, ja sielläkin ne omituisimmat ja huolestuttavimmat asiat tapahtuivat yövuoron aikana. Alalla on ehkä hieman sellaista ajattelua, että koska yötyö on rasittavaa eikä siitä saa tarpeeksi korvausta, voidaan ottaa pieniä etuisuuksia. Yöllä on vähän ulkopuolista kontrollia, ja siihen sisältyy se vaara, että epäeettinen toiminta on helpompi toteuttaa. Yövuorojen kontrolli pitäisi miettiä uudelleen, Kuosmanen pohti.

Marina Kinnunen halusi tuoda tapaukseen johtamisen näkökulman. Johtajien tärkein tehtävä on luoda olosuhteet, joissa hoitajien on mahdollisuus tehdä asiat oikein.

-Johtamiseen kuuluu, että jos epäeettistä toimintaa tapahtuu, siihen on kategorisesti puututtava. Kaikille on oltava aina selvää, mitä seuraa, jos kaltoinkohtelua tapahtuu.

Nina Hahtela toivoi, että kyseessä on poikkeuksellinen ääritapaus. Hän myös kannusti työyhteisöjä miettimään toimintatapojaan.

-Meille tulee tapoja toimia, eikä itsekään lopulta tiedetä, mistä ne tavat ovat tulleet. Työyhteisö voisi yhdessä pohtia, onko joku sen toimintatapa päässyt vinoutumaan.

Valviran Anna-Maija Liedenpohja korosti, että kyseinen tapaus on hyvin on monitahoinen.

-Sairaanhoitajan ammattieettiset velvollisuudet eivät toteudu tässä ollenkaan. Toinen näkökulma on, että potilailla on oikeus hyvään hoitoon ja kohteluun. Lisäksi esimies ei hoida tässä tehtäviään.

Tehyn Rapinoja piti tärkeänä sitä, että työpaikoilla olisi matala puuttumisen ja keskustelemisen kulttuuri. Asiat on helpompi selvittää silloin.

Lauri Kuosmanen piti  Sairaanhoitajaliiton kyselyä rohkeana avauksena.

– Olemme oikealla tiellä, kun uskallamme todeta, että meillä on kollegoita, jotka eivät todellakaan sovellu alalle.

Onko kiire syy?

Toisessa avoimien vastauksien esimerkissä oli kyse potilaan yksityisyyden loukkaamisesta. Potilailta esimerkiksi tempaistaan peitto pois ja housut alas eikä yhtään varoiteta, että nyt vaihdetaan vaippa.

Panelistit olivat vahvasti sitä mieltä, että tuollaisissa tilanteissa sairaanhoitajan täytyisi asettaa itsensä potilaan asemaan. Pitäisi kysyä, miltä minusta tuntuisi, jos minulle tai läheiselleni tehtäisiin näin.

Usein epäasiallisen kohtelun syynä voi olla kiire. Panelistit ymmärsivät tämän, mutta korostivat, että kiireen ei pitäisi antaa vaikuttaa etiikkaan.

-Sitä ei kukaan kiistä, etteikö kuormitusta ole liikaa. Mutta ei voi toimia epäeettisesti, vaikka olisi kuinka kiire, Nina Hahtela sanoi.

Keinoja puuttua on

Panelistit myös hakivat keinoja, joilla epäeettiseen toimintaan voisi puuttua. Niitä saatiin kasaan pitkä lista.

Jos esimies ei reagoi epäeettisestä toiminnasta kertomiseen, aina voi soittaa yhtä tasoa ylemmäs. Asiaa voi viedä eteenpäin myös luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun kautta.

Viime kädessä voi soittaa aluehallintovirastoon tai Valviraan ja vaikka nimettömänä kertoa kaltoinkohtelusta. Valviralla on järeät keinot käytössään, eli se voi ohjata henkilön ammattitaidon arviointiin tai jopa poistaa ammattioikeudet.

Johdon täytyy sitoutua eettisten arvojen noudattamiseen, ja niistä täytyy keskustella säännöllisesti työyhteisössä. Henkilökuntaa täytyy kouluttaa ja heille pitää antaa työnohjausta. Uudet ihmiset pitää perehdyttää kunnolla. Asiakkaiden ääni täytyy tuoda kuuluviin.

Hoitopaikoissa olevat erilaiset kieltokyltit voidaan vaihtaa. Tilalla laitetaan kylttejä, joissa luvataan, että täällä toimitaan eettisesti.

Lisäksi viimeisimpänä muttei vähäisimpänä: eettinen toiminta lähtee jokaisen ihmisen arvostamisesta ja kohtaamisesta.

Paneelikeskustelun voit katsoa täältä.

Teksti Marika Harjumaa, kuva Tuomo Antikainen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *