Sairaanhoitajien Skandinaviaralli

 

Sairaanhoitajaplus: Sairaanhoitaja Anu Peura tietää, mitkä ovat Ruotsissa ja Norjassa keikkailun hyvät ja huonot puolet. Hän alkoi pohtia ulkomailla työskentelyn mahdollisuutta 2014. Ensin kiinnostivat Saudi-Arabia, Kanada ja Irlanti. Nämä kuitenkin kariutuivat, koska psykiatrialle ja päihdehoitotyöhön ei haettu sairaanhoitajia.

Anu Peura

Työvoimatoimiston sivuilta Peura bongasi rekryfirman ilmoituksen Norjassa auki olevista paikoista. Peura oli tuolloin vakituisessa työssä yksityissektorilla sairaanhoitajana. Palkatonta vapaata ei järjestynyt, joten Peura teki rohkean siirron ja irtisanoutui.

Ensimmäiset keikat 2015 olivat muutaman viikon mittaisia ja suuntautuivat Trondheimiin, Kristiansandiin ja Haldeniin. Sen jälkeen Peura on tehnyt lyhyempää ja pidempää pestiä enimmäkseen Norjan hoivakodeissa, yhden pätkän myös Ruotsissa sairaalassa.

Hän on tehnyt sijaisuudet aina rekryfirman kautta. Siinä on Peuran mukaan monia hyviä puolia: rekryfirma maksaa lennot ja asumisen sekä pidemmissä sijaisuuksissa säännölliset lomalennot kotimaahan. On paljon myös erilaisia bonuksia, joita maksetaan esimerkiksi aikaisesta kesäsijaisuuteen sitoutumisesta.

Peuran kokemus karttui alkuun muutaman viikon pätkissä. Jotkut keikat ovat tulleet äkkiä. Esimerkiksi lokakuisena maanantaina Suomessa lomaillessaan Peuralta kysyttiin, lähtisikö hän puoleksitoista viikoksi tekemään yövuoroa Trondheimin lähellä olevaan Orkangeriin. Saman viikon torstaina hän jo valvoi jakson ensimmäisen yönsä.

2016 kesällä Peura teki parin kuukauden sijaisuuden Lofooteilla. 2017 kesällä puolestaan reilun neljän kuukauden sijaisuuden Flekkefjordissa, minkä jälkeen kahden viikon pätkän Vossissa.

Vaikka päällään seisten

Viime vuoden lokakuusta tämän vuoden tammikuulle Peura työskenteli Ruotsin Helsingborgissa sairaalan aikuispsykiatrian osastolla. Sen jälkeen hän lähti Norjan Stavangeriin akuutille aikuispsykiatrian osastolle tekemään kolmivuorotyötä. Koko pesti kesti reilut kolme kuukautta. Peura kävi kahteen otteeseen Suomessa lomalla. Rekryfirma maksoi lennot.

Helmikuussa Peura raportoi Stavangerista seuraavaa: ”Odotan kovasti parin viikon päästä alkavaa lomaani, sillä koen näiden viikkojen olleen aika rankkoja. Keikkatyössä on kuitenkin se hyvä puolensa, että muutama viikko tai kuukausi menee ”vaikka päällään seisten” sellaisessakin paikassa, jota ei koe omakseen. Mielenkiintoista nähdä, mihin tämän jälkeen päädyn: Ruotsiin vai Norjaan, somatiikalle vai psykiatrialle?”

Yksi taitaa olla selvää: Suomesta vakituisia töitä tuskin löytyy. Peura haki vuoden 2017 aikana lukuisiin avoimiin työpaikkoihin sadan kilometrin säteellä Kanta-Hämeen asuinpaikastaan: ei tärpännyt. Kun töitä ei Suomesta löydy, Peura kokee Norjan tai Ruotsin varsin houkuttelevaksi.

– Eikä Suomen palkkataso oikein houkuta, hymähtää Peura.

Näistä kannattaa olla tietoinen

Anu Peura on pitänyt ensimmäisestä Norjan-reissustaan (10/2015) alkaen blogia Siivet kantaa (siivetkantaa.wordpress.com.) Hän on myös perustanut Facebookiin ryhmän Suomalaiset sairaanhoitajat Ruotsissa. Jäseniä ryhmässä on helmikuun puolessa välissä 125.

Peura itse käy omien sanojensa mukaan tasapainottamassa talouttaan Norjassa ja Ruotsissa.

Peura antaa esimerkkejä erilaisista maksettavista bonuksista, joista kannattaa olla tietoinen.

Jos esimerkiksi maaliskuun alkuun mennessä sitoutuu kesäsijaisuuteen, saa ylimääräisen bonuksen, mikä maksetaan, kun pesti päättyy. Bonus voidaan maksaa kertaluontoisesti tai esimerkiksi niin, että kesän ajalta saa kolmisen euroa parempaa tuntipalkkaa. Monet rekryfirmat maksavat kesäajalta muutenkin korotettua tuntipalkkaa. Tämä koskee yleensä noin kahdeksan viikon ajanjaksoa juhannukselta elokuun loppupuolelle.

Keikkailussa on kuitenkin myös huonoja puolia, esimerkiksi se, että se ei välttämättä kerrytä eläkettä. Peura myös kertoo sijaisuusajan olevan usein hyvin työpainotteista. Tilanne voi joskus olla myös päin vastainen: rekryfirman ”kalliilla naisella” ei välttämättä haluta teettää ylitöitä, jollei ole aivan pakko.

Aina ei ole helppoa mennä vieraskieliseen ja muutenkin uppo-outoon ympäristöön tekemään vastuullista sijaisuutta. Pahimmillaan Peura kertoo olleensa ainoa sairaanhoitaja hoivakodissa, jossa oli 120 asukasta. Peuran mukaan matkustaminen ja jatkuva uuteen sopeutuminen on myös kuluttavaa.

Pohjois-Norjan huutava sairaanhoitajapula

Helmikuun Sairaanhoitaja-lehden henkilöpalstalla (Sairaanhoitaja 2/2018) haastattelimme psykiatrista sairaanhoitajaa Sari Valtasta, joka on tehnyt puolet työurastaan Suomessa ja toisen puolen Norjassa ja Tanskassa. Valtanen sanoo jutussa suoraan, että ilman Norjan ja Ruotsin hyvin palkattuja sijaisuuksia hänellä ei olisi ollut mahdollisuutta ostaa omaa asuntoa Suomesta.

Sari Valtanen

Valtanen eroaa monista keikkailijoista siinä, että hän on asunut useita vuosia Norjassa ja muutaman vuoden Tanskassakin. Näinä aikoina hän haki itse työpaikkoihin, kävi haastatteluissa ja työskenteli vakituisena. Näistä vuosistaan Valtanen mainitsee hyvän perehdytyksen sekä norjalaisten ja tanskalaisten ystävällisyyden ja kannustavuuden. Valtanen sanoo myös, että psykiatrialla miehitys on parempi Norjassa kuin Suomessa ja parempi kuin somatiikalla Norjassa.

Valtanen siteeraa suomalaisten sairaanhoitajien Facebook-ryhmän kokemuksia:

Pohjois-Norjassa henkilökuntapula on valtava. Perehdytys ei välttämättä ole hyvää ja kouluttamattomia sijaisia saattaa olla töissä paljon. Siitä voi seurata myös kiirettä, jos henkilökuntaa ei ole tarpeeksi. Rekryfirmoja on pilvin pimein. Niitä kannattaa vertailla ja kilpailuttaa. Ryhmän jäsenet kehottavat olemaan tarkkoina varsinkin eläkkeen, lomarahojen, matkakustannusten, bonuksien ja lisäbonuksien suhteen. Jotkut maksavat heti 4 % eläkettä, joillakin ehtona vuoden työskentely ennen 2 % eläkkeen maksamista. Sivuilla mainitaan myös, että jotkut firmat maksavat jopa 16 % eläkettä. Välitysfirmojen tarjoamat asunnot ovat kirjavia tasoltaan. Hyvä asunto hyvällä sijainnilla on yksi tekijä, jonka merkitys kannattaa punnita tarkoin sijaisuutta vastaan ottaessaan.

  • Matkakulujen maksamisessa on vaihtelua: yleensä pidempien sijaisuuksien aikana maksetaan kahden kuukauden välein matkat kotimaahan lomalle.
  • Jotkut firmat maksavat bonuksia esimerkiksi, jos sitoutuu kesäsijaiseksi (3000  Norjan kruunua).
  • Suomalaiset jakavat sivulla myös tiedon firmasta, joka maksaa anestesia- ja tehohoitoyksikössä työskentelevälle sairaanhoitajalle 1000 kruunua tuntipalkkaa.

Sari Valtanen muistuttaa sairaanhoitajille myös siitä, että työvoimapulan ollessa suuri voi tarjoutua mahdollisuus runsaaseen ylitöiden tekemiseen – tuplapalkalla.

Teksti Eva Agge Kuvat Shutterstock, Olli Häkämies ja Jussi Helttunen

4 kommenttia artikkeliin ”Sairaanhoitajien Skandinaviaralli

  1. Hyviä juttuja nämä. Olen myös itse käynyt ja käyn säännöllisesti Ruotsissa töissä. Muuttaisin kokonaan jos ei perhe olisi Suomessa. Kehittymismahdollisuudet paljon paremmat ja palkka myös sekä työilmapiiri. Varsinkin kun nämä Suomen olot näyttävät taas vain huononevan niin en jaksa seisoa valittamassa kun ei mitään auta. Nythän se taas nähtiin, että liitot eivät pärjää kovassa kilpailussa. En enää välitä kun 30 vuotta katsellut tätä Suomen meininkiä ja alaspäin menty koko ajan -palkoissa. En jaksa enää kuunnella, että palkka ei ole kaikki. Minulle se on mittari arvostuksesta, kun se on myös muilla aloilla sitä. Muu arvostus tulee kaupan päälle, jos sen on ansainnut. Marttyyrinkruunua en tarvitse. Nyt kun palkka ei ole noussut täällä Suomessa, vaikka olen kouluttautunut koko ajan niin en enää välitä. Ruotsissa tästä kokemuksesta maksetaan ja sinne taas lähden. Suosittelen kaikille kyllästyneille, lähtekää !

    • Kiitos hyvästä kirjoituksesta. Mistä löytää rekryfirman joka buukkaa Norjaan tai Ruotsiin sijaisia ? Kuinka hyvä kielitaito vaaditaan ? Kiinnostaisi kyllä kovasti lähteä, olen toimessa erikoissairaanhoidossa mutta kyllästyttää ja ottaa päähän tämä jatkuva työtahdin kiristyminen ja huono palkka.

  2. Kiitos, Päivi palautteestasi ja kommentistasi! Teitä Ruotsissa tai Norjassa keikkailevia on yllättävän paljon. Aiomme jatkossakin pitää tätäkin tärkeää ilmiötä esillä sekä Sairaanhoitaja-lehdessä että Sairaanhoitajaplus-uutiskirjeessä.
    Hyvää jatkoa!
    Eva Agge

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *