Hoitajat ja lääkärit vaativat saattohoitoa hallitusohjelmaan

 Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattijärjestöt vaativat yhdessä, että hallitusohjelmaan on kirjattava saattohoitopalveluiden turvaaminen koko väestölle lainsäädäntömuutoksella. Järjestöt edustavat yhteensä yli 330 000 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista.

STM:n vuonna 2019 julkistaman väliraportin mukaan saattohoidon palveluiden järjestämisessä on suurta alueellista vaihtelua ja paikoin merkittäviä puutteita. Saattohoitopalveluiden saatavuuden osalta asukkaat eivät ole Suomessa yhdenvertaisessa asemassa, eikä useilla sairaanhoitopiireillä ole tarjota riittäviä erityistason palveluita. Näillä alueilla asuu noin 400 000 suomalaista.

Yli 50 000 suomalaista kuolee vuosittain. Heistä arviolta runsaat 30 000 tarvitsee palliatiivista eli oireenmukaista hoitoa ja hoivaa elämänsä loppuvaiheessa. Joka kolmas kuoleva tarvitsee erityistason saattohoitoa.

Saattohoidon palveluiden parantaminen edellyttää lisää henkilöstöresursseja, kokonaisvaltaista saattohoito-osaamista sekä tarkoituksenmukaisia tiloja saattohoito-osastoille, poliklinikoille, sairaaloihin sekä kotisairaaloihin.

Saattohoitoa ohjaamaan tarvitaan kansallinen strategia. Pelkät suositukset eivät paranna hoidon laatua, vaan tarvitaan myös valtakunnallista laadun valvontaa. Lääkäriliiton laskelmien mukaan hallitusohjelmakirjauksen hintalappu olisi noin 35 miljoonaa euroa vuodessa. Palveluiden parantuminen tulee toisaalta vähentämään jonkin verran erikoissairaanhoidon ja päivystyskäyntien tarvetta.

Nykyistä saattohoidon saatavuutta ei saa heikentää. Yksityiset saattohoitokodit ovat kehittäneet saattohoitoa merkittävällä tavalla Suomessa. Järjestöt vetoavat kuntiin ja kuntayhtymiin, että loistavaa työtä tehneitä saattohoitoyksiköitä ei jouduttaisi ajamaan alas lyhytnäköisten säästöjen vuoksi.

Saattohoidon riittämättömät resurssit näkyvät myös koulutuksessa. Tällä hetkellä vain lähihoitajien koulutuksessa on määritelty saatto- ja palliatiivisen hoidon ammattitaitokriteerit. Lääkärien perusopetukseen palliatiivinen hoito kuuluu pakollisena vain muutamassa yliopistossa ja vain kahdessa yliopistossa on palliatiivisen lääketieteen professuuri. Lääkäriliitolla on palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys, jonka on suorittanut runsaat 160 lääkäriä.

Saattohoidon koulutusta voitaisiin kehittää käynnissä olevan EduPal-kärkihankkeen pohjalta. Hoitotyöntekijöiden on tunnettava saattohoitoon liittyvät suositukset sekä näyttöön perustuva tieto ja toimittava niiden mukaisesti. Jokaisessa yksikössä, missä saattohoitoa toteutetaan, tulee olla yhtenäiset linjaukset esimerkiksi kivunhoitoon, koska kivunhoito toteutuu selvitysten mukaan puutteellisesti.

Järjestöt ovat keväällä nostaneet aihetta keskuteluun #saattohoitopakkaus-kampanjassaan.

– Elämän alun tasapuolisuudesta Suomessa kertoo äitiyspakkaus, joka antaa kaikille vauvoille ja heidän perheilleen perustarvikkeet elämän ensi metreille. Elämän loppuvaiheessa tällainen yhteiskunnan kokonaisvaltainen tuki kuitenkin puuttuu. Haluamme herättää ihmiset tämän epäsuhdan ymmärtämiseen, siksi #saattohoitopakkaus, järjestöt tiivistävät.

Kampanjan suojelijana toimii arkkiatri Risto Pelkonen.

– Kuolevan potilaan kohtaamisen ja saattohoidon syväsanoman tulee kuulua jokaisen hoidon ammattilaisen koulutusohjelmaan, Pelkonen painottaa.

Parempaa saattohoitoa vaatimassa

Nina Hahtela, puheenjohtaja, Suomen sairaanhoitajaliitto ry, nina.hahtela[at]sairaanhoitajat.fi / 010 321 3331

Kati Myllymäki, toiminnanjohtaja, Suomen Lääkäriliitto ry, kati.myllymaki[at]laakariliitto.fi / 040 450 6354

Kirsi Coco, koulutuspoliittinen asiantuntija, Tehy ry, kirsi.coco[at]tehy.fi / 040 821 5057

Silja Paavola, puheenjohtaja, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry, silja.paavola[at]superliitto.fi / 050 527 5085

Tiina Mäenpää, puheenjohtaja, Suomen Terveydenhoitajaliitto ry, tiina.maenpaa[at]terveydenhoitajaliitto.fi / 040 542 0557

Kukka Junno, toiminnanjohtaja, Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry, kukka.junno[at]taja.fi / 040 507 3648

 

Yksi kommentti artikkeliin ”Hoitajat ja lääkärit vaativat saattohoitoa hallitusohjelmaan

  1. Ehdottomasti saattohoito pitää olla turvattuna jokaiselle sairaalle ja vanhukselle. Tänä aikana olen nähnyt niin paljon erityisesti sitä, että hoivakodissa vanhukset ovat tosi huonossa hoidossa, Lääkitystä ei tarkasteta asiallisesti, lääkäri ei ole saatavilla, Omaisten toivomuksia ei kuulla, omaisia ei oteta mukaan hoitoon, esim kuolevan potilaan vierelle. Sairaalassa pidetään tiukasti kiinni vierailuajoista, vaikka potilas on saattohoitovaiheessa. Kun huoneessa on toinen potilas, niin omainen ei saa olla oman lähtevän läheisensä luona yli vierastuntiajan…kipulääkitys ei ole kohdallaan, on kipuja, eikä henkilökunta suostu ottamaan yhteyttä läääriin…
    Liikkuva vanhus lääkitään vuodepotilaaksi, kun henkilökuntaa ei ole vastaamassa vanhuksen kysymyksiin…..jne, jne. Potilaan henkilökohtaisia arvoja ei kunnioiteta eikä huomioida. Jos esim vanhus haluaisi kuunnella jotain hengellistä ohjelmaa, TV:tä ei kenelläkään ole aikaa avata tai laittaa radiota päälle. Vaikka vanhuksella on TV ja Radio, huone on aina äänetön .Oma huonokuntoisuusvaihe pelottaa tosi paljon.Pelkään, että loppukin inhimillisyys on kadonnut hoitokulttuurista hoivakodeista siihen mennessä, jollei pikaisesti saada lisää henkilökuntaa. 0,7 hoitajaa on just ja just riittävä määrä, jos tavoitteena on inhimillinen ja hyvä hoidon taso. MUTTA se vaatii myös jatkuvan henkilökunnan tuen ja päivittäisen ohjauksen. Hoivatyöntekijät, lähihoitajat tarvitsevat työnohjausta erilaisiin tilanteisiin ja kokemuksen, että johto arvostaa heidän työtään ja he tulevat kuulluksi ongelmatilanteissaan suhteessa hoivattaviin, potilaisiin ja myös toinen toistensa kanssa. Kun työntekijä saa kokea olevansa hyväksyvässä ja turvalisessa ilmapiirissä, hän JAKSAA tehdä työtä myös muistisairaiden kanssa. Osaston ilmapiiri on kokonaan riippuvainen johdon asenteesta työntekijään ja hänen työhönsä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *