”Isoimpia ongelmia lapsen akuutin kivun hoidossa ovat liian pienet annokset”

Lokakuussa järjestettävän Lapsi potilaana -tapahtuman keynote-luennoitsijat raottivat luentojensa sisältöjä. Mikä on ajankohtaista juuri nyt?

Kuvassa vasemmalta: Inger Mäenpää, Pirjo Rannanjärvi, Outi Peltoniemi, Sami Länkimäki, Mikko Laitila

 ”Lapsi ei ole pieni aikuinen”, sanoo HUSin Lasten ja nuorten tulosyksikön johtava ylihoitaja Inger Mäenpää. Hänen keynote-luentonsa aihe on Lapsi potilaana 2019.

– Meidän tulee ymmärtää, miten lapsipotilaan hoito eroaa aikuispotilaan hoidosta ja ottaa huomioon jokainen lapsi yksilönä hänen kehitysvaiheensa huomioiden.

Mäenpään mukaan myös lapsia hoidettaessa korostuu nykyään vahvasti asiakaslähtöisyys: lasten ja perheiden kokemuksia ja mielipiteitä tulee kunnioittaa, lapset ja heidän vanhempansa tulee ottaa mukaan päätöksentekoon. Mäenpää pohtii, miten lasten ja perheiden tarpeita ja kokemuksia voidaan huomioida laaja-alaisesti ja yksilöllisesti.

– Tarjoan luennollani esimerkkejä HYKS, Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikön toiminnasta, sanoo Mäenpää.

Hän haastaa luennollaan pohtimaan, olemmeko sinut sen kanssa, että lapsi ja vanhemmat eivät enää ole passiivisia hoidon vastaanottaja, vaan heillä on usein paljon tietoa lapsen sairaudesta ja he ovat aktiivisia ja hoitoon osallistuvia?

– Säilyykö meillä työntekijöillä aina ammatillinen ote silloin kun vanhemmat kyseenalaistavat toimintaamme tai antavat kriittistä palautetta? Mäenpää kysyy.

 

”PEWS luo yhteisen kielen terveydenhuollon eri toimijoiden välille”, sanoo HUSin lasten teho-osaston apulaisosastonhoitaja Pirjo Rannanjärvi, joka luennoi yhdessä OYSin lasten teho-osaston osastonhoitaja Mika Katajalan kanssa aiheesta Lasten aikaisen varoituksen pisteytysjärjestelmä PEWS.

– Meidän luennollamme opit, miten lapsipotilaan peruselintoimintoja tulee seurata ja miksi niitä kannattaa vielä pisteyttää, Rannanjärvi ja Katajala lupaavat.

He toivovat, että kaikki lapsipotilaiden parissa työskentelevät, olipa työpaikka sitten akuuttihoitotyön parissa, poliklinikalla tai terveyskeskuksen vastaanotolla, tulevat kuuntelemaan PEWS-luennon ja harjoittelemaan pisteytyksen käyttöä esimerkkitapausten avulla.

 

”Onko tavoitteenasi kehittää omaa ja työyksikkösi toimintaa lapsen elintoimintahäiriöiden tunnistamisessa?” kysyy OYSin lasten teho-osaston ylilääkäri Outi Peltoniemi. Jos on, kannattaa käydä kuuntelemassa Peltoniemen keynote-luento.

Lapsen elintoimintahäiriöiden tunnistamisessa kannattaa olla perillä seuraavista asioista: lapsen elottomuuden tavallisimmat syyt, lapsen elottomuutta ennakoivat tyypilliset oireet sekä se, miten toteutetaan kriittisesti sairaan lapsen alku- ja kokonaisarvio. Peltoniemi puhuu luennollaan myös riskispisteytysten käytöstä elintoimintahäiriöiden tunnistamisessa ja terveydenhuoltoyksikön vasteesta elintoimintahäiriöiden ilmaantuessa sekä terveydenhuoltoyksikön toimintakulttuurista potilasturvallisuusnäkökulmasta

Peltoniemi sanoo, että kansainvälisissä ja kansallisissa elvytysohjeissa painotetaan ennakointia, koska sekä aikuisilla että lapsilla on todettu ennakoivia oireita tuntien ajan ennen elottomuutta. Potilaiden elintoimintojen systemaattinen arviointi ja seuranta on välttämätöntä, jotta elottomuutta ennakoivat elintoimintahäiriöt havaitaan riittävän ajoissa.

– Perinteisesti esimerkiksi sairaalahoidon aikana potilaiden fysiologisten parametrien seuranta on ollut kirjavaa ja potilaiden tilan havainnointiin on vaikuttanut myös hoitohenkilökunnan kokemus ja yksikön toimintakulttuuri, Peltoniemi toteaa.

 

”Isoimpia ongelmia lapsen akuutin kivun hoidossa ovat liian pienet annokset”, sanoo anestesiologian ja tehohoidon ylilääkäri Sami Länkimäki, joka luennoi lapsen kivunhoidosta yhdessä sairaanhoitaja Mikko Laitilan kanssa.

Länkimäen mukaan myös lapsipotilaiden opiaattikivunhoitoon tarvitaan lisää rohkeutta.

– Tätä tulen luennollani teroittamaan ja myös rohkaisemaan aktiivisempaan kivunhoitoon.

Uutta tietoa Länkimäen luento-osuudessa on tarjolla metoksifluraanista.

– Se on hyvä kipulääke traumapotilaille.

Mikko Laitila pohtii osuudessaan kivun lisäksi muitakin lapsen toimintakykyä vakavasti uhkaavia oireita kuten unettomuutta, väsymystä ja lihasheikkoutta, joiden syy on tuntematon tai vailla diagnoosia.

– Valtakunnallisesti tällainen potilasryhmä lastensairaaloiden asiakaskunnassa on selvästi lisääntynyt. Tämä aiheuttaa vakavan syrjäytymisen riskin.

Laitila sanoo, että lapsille ei ole Suomessa laadittu erillisiä kroonisen kivun hoitosuosituksia. Moniammatillista ja laaja-alaista suhtautumista kuitenkin tarvitaan.

– Meillä Turussa on käytännön toteutus ja toimintamalli, Laitila vinkkaa.

 

”Miten huomioin omat tunteeni ja pysyn ammattilaisena?” kysyvät psykologit Katri Tala ja Tiina Väkiparta Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön ja/tai pahoinpitelyn tunnistaminen -luennollaan.

Luennolla selviää, miten toimia, jos epäilee vastaanotolla, että lasta on seksuaalisesti hyväksikäytetty tai pahoinpidelty ja miten kohdataan lapsi ja hänen mukanaan olevat aikuiset.

Nämä tilanteet tulevat eteen yllättäen ja harvoin, mutta niihin on hyvä varautua, psykologit painottavat. Luento sopii Talan ja Väkiparran mielestä ehdottomasti kaikille, jotka kohtaavat lapsia, nuoria ja perheitä asiakkaina ja joille voi herätä huoli lapseen kohdistuneesta rikoksesta vastaanotolla. On erittäin tärkeää tietää, miten toimia tällaisissa tilanteissa, koska toimintatavat poikkeavat muista tilanteista ja viranomaisyhteistyöllä on suuri merkitys, jotta asiat voidaan tutkia niin lapsen kuin epäillyn henkilön kannalta mahdollisimman neutraalisti ja luotettavasti.

– Nämä asiakaskohtaamiset ovat merkittäviä myös lapsen ja hänen saattajiensa näkökulmasta ja on tärkeää pysyä empaattisena mutta neutraalina ammattilaisena, korostavat Tala ja Väkiparta.

Inger Mäenpää, Pirjo Rannanjärvi, Mika Katajala, Outi Peltoniemi, Sami Länkimäki, Mikko Laitila, Katri Tala ja Tiina Väkiparta ovat keynote-luennoitsijoina Fiocan Lapsi potilaana tapahtumassa  9.-10.10. Tamperetalossa.

Katso Lapsi potilaana -tapahtuman koko ohjelma: https://lapsipotilaana.sairaanhoitajat.fi/

Teksti Eva Agge Henkilökuvat haastateltavien kokoelmista ja Shutterstock

 

 

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *