Sairaanhoitajien työolobarometri: Sairaanhoitajien tyytymättömyys työoloihin kasvaa

 Sairaanhoitajaliitto teetti kyselytutkimuksen, jonka tavoitteena oli kartoittaa henkilöstön hyvinvointia ja alan vetovoimaisuutta sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikoilla. Selvitys kertoo huolestuttavasta tilanteesta: tyytymättömyys työoloihin on kasvanut kautta linjan.

Sairaanhoitajien työoloja heikentävät erityisesti pula ammattitaitoisesta ja tehtäviin sopivasta työvoimasta, heikko perehdytys sekä läpinäkyvyyden puute työpaikoilla. Eniten tyytymättömyyttä herättää palkka. Erityisesti kunnalla, kaupungilla, kuntainliitolla tai kuntayhtymissä työskentelevät kokevat, että palkka ei nouse tehtävien vaativuuden kasvaessa.

Tämä käy ilmi Sairaanhoitajaliiton loppuvuodesta 2018 toteuttamasta sähköisestä selvityksestä, johon vastasi 1795 Sairaanhoitajaliiton jäsenenä olevaa sairaanhoitajaa. Vastaukset kerättiin Hyvän työpaikan kriteerit -kyselyllä, joka muodostuu kuudesta osa-alueesta: toimivista käytännöistä, osallistavasta johtamisesta, työn palkitsevuudesta, asiantuntijuuden kehittämisestä, korkeatasoisesta hoidon laadusta sekä työn ja yksityiselämän yhteensovittamisesta. Viidennen kerran teetetyn kyselyn kaikki osa-alueet jäävät tyydyttävälle tasolle, ja tulokset ovat kokonaisuudessaan laskusuunnassa 0,32 yksikköä verrattuna vuoteen 2016.

Muita heikosti toteutuvia asioita työelämässä ovat vastaajien mukaan työhyvinvointia tukevan toiminnan suunnitelmallisuus ja työnohjauksen saaminen tarvittaessa. Eniten kehittämiskohtia löytyy kyselyn perusteella kotihoidon parista. Tyytyväisimpiä työhönsä ovat työyksikön mukaan tarkasteltuna teho-, tarkkailu- tai valvontaosastoilla työskentelevät.

Päättäjien syytä ottaa sairaanhoitajapula vakavasti

Kriittisimmät vastaajaryhmät ovat 26-45–vuotiaat ja uransa keskivaiheilla olevat sairaanhoitajat, eli ikänsä ja työkokemuksensa perusteella keskeisesti työelämässä mukana olevat. Säästöt ja puutteellinen johtaminen yhdistettynä palvelutarpeen kasvamiseen alalla näkyvät sairaanhoitajien arjessa työvoimavajeena ja uupumuksena. Alalle on vaikea löytää esimerkiksi päteviä sijaisia.

– Saamme jatkuvasti yhteydenottoja uupuneilta sairaanhoitajilta. Päättäjien on syytä muistaa, että äärirajoilla työskentely näkyy ennemmin tai myöhemmin myös hoidon laadussa. Uupunut sairaanhoitaja on riski potilasturvallisuudelle, sanoo Sairaanhoitajien puheenjohtaja Nina Hahtela.

Jotta alalle saadaan osaavaa ja töissä pysyvää henkilökuntaa, organisaatioiden on panostettava toimivaan työympäristöön. Toistaiseksi ala on vetovoimainen, mutta yhä useampi sairaanhoitaja on ilmoittanut harkitsevansa alan vaihtoa huonojen työolojen ja palkkauksen vuoksi. Lisäksi lähes puolet nykyisistä sairaanhoitajista eläköityy vuoteen 2030 mennessä.

– Sairaanhoitajien työssä kokema kuormitus on tärkeä signaali, johon sekä työnantajien että päättäjien pitää reagoida ja sairaanhoitajien työhyvinvointi turvata. Sairaanhoitajapula näkyy jo esimerkiksi Ruotsissa, ja Suomessa ollaan kovaa vauhtia menossa samaan suuntaan. Nyt haetaan tulevaisuuden ratkaisuja, Hahtela sanoo.

Kaikesta huolimatta sairaanhoitajat kokevat työnsä merkitykselliseksi ja haluavat tehdä sen hyvin. Kyselyn tulokset kertovat, että hoidon laatu ja toimivat käytännöt ovat tärkeimpiä seikkoja työhyvinvoinnin kannalta. Vastaajat kokevat, että parhaiten sairaanhoitajan työelämässä toteutuu perheen huomioiminen, esimerkiksi oikeus perhevapaisiin ja sairaan lapsen tai läheisen hoitamiseen.

Lisätietoja
Nina Hahtela, puheenjohtaja, Sairaanhoitajaliitto, puh. 010 321 3331

Kyselytutkimuksen tuloksia:

  • Sähköiseen kyselyyn vastasi yhteensä 1795 henkilöä. Kyselytutkimuksen toteutti Innolink Hyvän työpaikan kriteerit -kyselynä marraskuussa 2018 Sairaanhoitajien toimeksiannosta.
  • Kyselyn tuloksia vertailtiin vastaajien iän, työajan, työnantajan, organisaation toimialan, työpaikan sekä yksikön ja siellä työskentelyajan mukaan. Tutkimus on seuranta vuosina 2010, 2014 ja 2016 tehtyihin kyselyihin. Kohderyhmä on samankaltainen kuin edellisellä tutkimuskerralla.
  • Vastaajia pyydettiin ilmoittamaan ikänsä jakaumalla 25 vuotta tai alle–yli 64 vuotta. Suurimmat vastaajaryhmät ovat 46–55-vuotiaat (35,1 %), 56–64-vuotiaat (26,1 %) ja 36–45-vuotiaat (20,8 %).
  • Vastaajista naisia on 95,9 % ja miehiä 3,5 %. Sukupuoltaan ei ilmoittanut 0,5 % vastaajista.
  • Verrattuna edelliseen tutkimuskertaan vuonna 2016 tulokset ovat heikentyneet kaikkien muiden tekijöiden osalta paitsi palkan kannustavuuden, jonka tulos on pysynyt samalla tasolla. Eniten heikentymistä koettiin toimivien käytäntöjen osa-alueella ja työhyvinvointia tukevan toiminnan suunnitelmallisuudessa. Toimivat käytännöt puolestaan koetaan yhdeksi tärkeimmistä osa-alueista työhyvinvoinnin kannalta yhdessä korkeatasoisen hoidon laadun kanssa.
  • Kriittisimmät vastaajat ovat 26-45–vuotiaita ja uransa keskivaiheilla olevia sairaanhoitajia. Kokonaisuudessaan tyytyväisimmät ikäluokat olivat kaikista nuorimmat sekä 56-64–vuotiaat.
  • Vastaajia pyydettiin arvioimaan, ovatko he samaa vai eri mieltä kyselyssä esitettyjen väitteiden kanssa (1 = täysin eri mieltä, 10 = täysin samaa mieltä).
  • Työntekijän perheen huomiointi nousee kärkeen työelämässä toteutuneena tekijänä (8,1 / 10). Vastaajat kokevat myös, että potilasturvallisuus huomioidaan hoidon suunnittelussa (7,9 / 10) sekä työn tavoitteet ja perustehtävät on määritelty (7,8 / 10). Tulokset ovat samanlaisia kuin edellisellä tutkimuskerralla.
  • Tyytymättömimpiä sairaanhoitajat ovat palkkauksen kannustavuuteen (3,9 / 10). Vastaajat kokevat, että palkka ei nouse tehtävien vaativuuden kasvaessa.
  • Noin kuusi kymmenestä (5,8 / 10) sairaanhoitajasta kokee, että henkilöstön määrä ja ammattirakenne vastaavat työn vaativuutta.

Tutustu koko raporttiin tästä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *