Väkivallan uhkaan puututtava työpaikoilla tehokkaammin

Johanna Pulkkinen puhuu Sairaanhoitajapäivillä siitä, miten väkivallan uhkaa sote-alan työpaikoilla hallitaan. Pulkkinen on päässyt näkemään terveydenhuollon arkea työntekijän, valvovan viranomaisen ja tutkijan roolista. Hän tietää, että väkivalta, sen uhka ja hallinta ovat ehdottomasti haaste työpaikoilla.

Johanna Pulkkinen

Pulkkinen on sairaanhoitaja, terveydenhoitaja ja terveystieteiden maisteri. Hän työskentelee Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella terveydenhuollon työpaikkojen työsuojelutarkastajana ja tekee Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa väitöstutkimusta väkivallan uhan hallinnasta sote-alan työssä.

Jo aiempien tutkimusten mukaan tiedetään, että 40-60 prosenttia sote-alan työntekijöistä kokee väkivaltaa työssään. Pulkkisen väitöskirjatutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa selvisi, että noin puolet kirjatuista uhkatilanneilmoituksista ei johda minkäänlaisiin toimenpiteisiin. Lisäksi väkivaltatilanteista johtuvat tapaturmat ovat lisääntyneet hälyttävästi: 2006 sattui väkivaltatilanteen takia reilut 500 tapaturmaa, vuonna 2015 reilusti yli 1000 tapaturmaa.

Pulkkisen tutkimuksen ensimmäiseen vaiheeseen osallistuivat kaikki Suomen sairaanhoitopiirit ja osa pelastuslaitoksista ja tutkimuksen kohteena olivat näiden organisaatioiden kirjatut uhkatilanneilmoitukset alkuvuodelta 2017. Näistä uhkatilanneilmoituksista selvitettiin, millaisia käytännön toimia on kirjattu uhkatilanteen jälkeen siitä, miten uhkatilanne voitaisiin jatkossa ennalta ehkäistä?

Tutkimuksen toisessa vaiheessa lähetettiin satunnaisotannalla Lääkäriliiton, Tehyn ja Superin jäsenille kysely väkivallan uhan hallinnasta tarkoituksena selvittää, eroavatko terveydenhuollon työntekijöiden ja johdon kokemukset väkivallanuhan hallinnan tasosta tai tilasta toisistaan? Samalla saadaan vastauksia siihen, miten vastaajien mielestä väkivallan uhan hallinnan tasoa voitaisiin parantaa.

Kolmannessa vaiheessa tullaan selvittämään, minkälaisiin toimiin työpaikalla on ryhdytty, jos työsuojeluviranomainen on antanut toimintaohjeen laatia työpaikalle menettelytapaohjeet väkivalta- ja uhkatilanteiden varalle, mutta toimintaohjetta ei ole vielä työsuojeluviranomaisen toimesta jälkivalvottu?

– Tarvitsemme aiheesta tieteellistä tutkimusnäyttöä hallinnan näkökulmasta. Tarvitsemme tietoa siitä, mitä voitaisiin tehdä toisin työpaikoilla, joilla väkivallan uhan ei koeta olevan hallinnassa. Mikä on väkivallan uhan hallinnan taso Suomessa sote-alan työpaikoilla, sitä selvitetään tässä tutkimuksessa, sanoo Pulkkinen.

Väkivallan uhan hallitsemiskeinoja käytetään Suomessa vaihtelevasti. Pulkkisen mukaan osassa työpaikkoja tilanne on oikein hyvä ja osassa on vielä paljon parannettavaa.

Sairaanhoitajapäivien luento on Pulkkisen mukaan ehdottoman hyvä esimiehille, mutta aihe koskettaa jokaista sote-alan työntekijää.

– Aivan varmasti luennoltani saa vinkkejä työpaikan väkivaltatilanteiden uhan hallintaan, sanoo Pulkkinen.

Teksti Eva Agge ja Johanna Pulkkinen Kuvat Johanna Pulkkisen albumi ja Shutterstock

Sairaanhoitajapäivät 21.-22.3.2019

Yksi kommentti artikkeliin ”Väkivallan uhkaan puututtava työpaikoilla tehokkaammin

  1. ”Turvallisuus on tunne joka sinulla on, ennen kuin olet tajunnut tilanteen.”

    Sote-alan esimiehiltä puuttuu ymmärrys kuink viedä asioita eteen päin. Sote alalla on myös ongelmallista se ettei ole selkeitä johtosuhteita johon olisi määritelty vastuualueet ja velvollisuudet. Vaikka hipro viestejä väännetään niin viestin kirjoittajaan ei olla välttämättä tenkään kontaktissa. Usea väkivalta tilanne olisi myös ehkäistävissä tai minimoitavissa tehokkaalla vartijan käytöllä etupainoisesti. Yksi isoin haaste on myös se että henkilökunta itse ei tekisi suicidaalisia ratkaisuja omaa turvallisuutta vastaa. Omaa työturvallisuutta vaarannetaan monella tavalla, eikä turvallisuusperehdytystä tehdä kunnolla esim. hyödyntäen vartiointiliikkeiden osaamista. Pienet asiat johtavat siihen, että inhimillisten piententekojen laiminlyönti kuormittaa turhilla poikkeamilla päivittäistyötä. ”Mä vaan käväsin…. Sitten se laukkua, puhelin, tärkeät työpapereita tai kalliit laitteet oli viety.” Vain siitä johtuen että luotetaan liikaa eikä toimita työpaikalla niin kuin omassa kodissa. Ovet jäävät auki, tietoineen jäävät auki kirjattuna sisään, ovia pidetään auki samalla kun käydään asiakas puhelua tai asiakas tapaamista, sosiaalitunnuksia sisältäviä papereita löytyy normaaleista roskiksesta ja tulostimista. Kun päihteinen ihminen aiheuttaa ongelmia ei osta toimia oikein. Pelkkien esimiesten kouluttaminen on turhaa jos ei saada tietoa suorittavalle portaalle. Tieto oikeista toiminta malleista tulee kouluttaa kaikille yhtä aikaa. Tämän jälkeen kaikkien tulee sitoutua omavalvonnan ja poikkeamien korjaamisen ja huomauttamaan jos asiat eivät ole niin kuin pitäisi välittömästi kun poikkeama huomataan. Myös kaikesta poikkeavasta tulisi aina ilmoittaa kaikille tarpeellisilla henkilöille. Ethän halua että vastaava sattuu kolleegallesi, toiselle tiimille, toiselle eri alan sote -toimijalle joka työs lentelee saman katon alla, vartijaa olisi hyvä tiedottaa aina tapahtuneista vaikka väkivallan uhka olisi jo poistunut.

    ”Inhimillinen vahinko mahdollistaa suuretkin turvallisuusriskit. Miten käykään kun inhimillisestä ajattelemattomuudesta tulee osa jokapäiväistä arkea. -> Paraskin turvatoimi on turha, jos meitä ei kiinnosta tekojemme seuraukset.” -Kommentin kirjoittaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *