Haastava vanhustyö

Hopeahovin sairaanhoitajat Anita Jalonen (vas), Tiina Keskinen ja Katariina Rinne

Hopeahovin sairaanhoitajat Anita Jalonen (vas), Tiina Keskinen ja Katariina Rinne

teksti ja kuvat Sirpa Koivukoski

Haastavassa vanhustyössä sairaanhoitaja voimaantuu

Anita Jalonen, Tiina Keskinen ja Katariina Rinne työskentelevät sairaanhoitajina Palvelukeskus Hopeahovissa Keravalla. He ovat talon ainoat sairaanhoitajat. Hopeahovissa on kahdeksan palveluasumisen pienkotia ja näissä yhteensä 63 asukasta. Hoitotyötä toteutetaan vastuuhoitajuuden periaatteilla. Kaikki kolme tunnustavat työnsä haastellisuuden, joka tekee jokaisesta päivästä erilaisen. Haasteet ja erilaisuus pitävät jatkuvan mielenkiinnon yllä joka puolestaan antaa kehittämisinnostukselle vauhtia.

Anita kertoo olleensa nuorena harjoittelijana vanhustenhoidossa. ”Aluksi kaikki tuntui kauhealta ja pelottavaltakin, asukkaiden huonokuntoisuus ja hajut. Siitä kaikki kuitenkin alkoi ja nyt en osaisi ajatella mitään muuta työtä”, hän toteaa.Katariina kertoo, että hänellä hoivavietti tulee sisältä luonnostaan ja taustalla vaikuttavat äidin syöpäsairaus sekä suhde omaan mummoon. ”Täällä suhtaudumme kunnioittavasti elettyä elämää kohtaan. Joka päivä asukkaiden elämänviisaus tulee näkyväksi. Sillä tavalla voimme ottaa heidän voimavaransa käyttöön. Me saamme itsellemme heiltä jatkuvasti oivalluksia suhtautumisesta elämään – voi kunpa oaisin itse vanhana suhtautua näin”, Katariina pohtii.

”Kokemus siitä, että saa työstään jotain itselleen on merkityksellinen ja siitä tulee voimaantunut olo”, kertoo Tiina työstään. ”Työssämme ei ole mitään rutiineja ja päivistä tulee aina erilaisia. Nautimme päivän ”letkautuksista”, kuulemme näitä ihmisiä, siitähän se tulee erilaisuus ja tilanteissa läsnä oleminen. Elämä koostuu pienistä hetkistä, nauretaan makeasti, näistä saamme valtavasti energiaa ja kaikki osapuolet nauttivat. Ei kaiken tarvitse olla virallista”, jatkaa Katariina.

Monisairaiden vanhusten hoitotyö on vaativaa ja ajantasaista osaamista tarvitaan. ”Sairaanhoitajan vastuu on suuri ja päätöksentekotaitoja tarvitaan. Koskaan ei tiedä millainen päivä odottaa”, toteavat he.

Lääkäri ei ole aina saatavilla, joka osaltaan lisää sairaanhoitajan vastuuta. Sairauksien oireista, kulusta ja hoidosta on tiedettävä perusteellisesti. Sairaanhoitaja toimii usein konsulttina lähihoitajalle. Näissä tilanteissa sairaanhoitajan asiantuntijarooli korostuu, vaikka lopulliset pätökset tehdäänkin yhteistyössä. Lähihoitajat tunnistavat sairaanhoitajan vastuun ja arvostusta tulee myös toiselta ammattikunnalta.

Omasta kehittymisestä ja ammattitaidosta pidetään huolta kouluttautumalla jatkuvasti. ”Haluamme olla ajan hermolla ja pitää tietotaidot päivitettyinä, eihän tästä muuten selvityisi”, kertovat he yhdessä. ” Onneksi hyvää koulutusta on tarjolla. Jaamme tietoa osastokokouksessa ja vastaamme asioista omassa tiimissä”, selvittävät he ammattitaitonsa ylläpitämisestä.
”Meillä on myös vastuu työn sisällöstä”, toteaa Tiina. ”Sisältö koostuu siitä, että työyhteisö yhdessä oivaltaa tämän talon olevan näiden vanhusten koti ja pohtivat sitä miten se tuodaan yhteisvoimin arkeen. Osaltamme meillä sairaanhoitajilla on suuuri vastuu talon maineesta. Palveluasuntoa jonottavilta vanhuksilta ja heidän omaisiltaan esitetään usein toivomus päästä juuri Hopeahoviin. Asukkaiden omaisilta tulee paljon kiitosta ja haluamme, että heidän on helppoa ottaa yhteyttä ja lähestyä meitä.”

”Meillä on hyvä taso hoitotyössä, olomme on turvallinen ja konsultoimme toisiamme jatkuvasti. Vahvistamme toisiamme, pidämme erilaisuuttamme rikkautena ja sanomme mielipiteemme. Ehkäpä juuri siksi yhteistyömme sujuu niin hyvin, kun hyväksymme sen, että emme aina ole samaa mieltä. Itse asia on tärkein. Jakaminen on tärkeää – tässä joukossa voidaan tuulettaa vertaisten kollegoiden kesken ja ymmärretään samalla tavalla asiat”, kertoo Tiina muiden nyökytellessä.

Hyvä esimies on heidän mielestään tärkeä työn sujuvuuden ja selkeiden roolien mahdollistajana. Hopeahovissa sairaanhoitajan ja lähihoitajan roolit ovat selvät ja vastuusta on sovittu. ”Johtaminen vahvistaa sairaanhoitajuutta ja esimies on etsinyt vahvuuksiamme, joita saamme työssämme hyödyntää. On mukavaa, kun omat vahvuudet ovat hyötykäytössä laajasti koko talossa”, iloitsee Katariiina.

Hopeahovissa eletään vahvasti arvokasta elämää ja ajassa ollaan lujasti kiinni. Kuoleman lähestysessä eletään sitä vaihetta ihmisen elämässä rinnalla kulkien. Asukkaiden valmius kohdata kuolema on luonnollista ja minä päivänä vaan voi lähteä. Elämän peruskysymykset tulevat tässä työssä näkyväksi.