Kannabiksen jaettu todellisuus

cannabis-sativa-plant-1404978607akl

Cannabis Sativa

Keskustelu kannabiksen vaikutuksista käy vilkkaana tiedelehdissä ja alan konferensseissa. Kannabista pidetään edelleen haitallisena huumeena, joka väärinkäytettynä tuhoaa aivoja. Monipuolisesta Cannabis Sativa -kasvista on kuitenkin uusien tutkimusten avulla löydetty ainesosia, joiden johdannaisia tutkitaan erilaisten sairauksien lääkekäytössä.

Cannabis Sativa sisältää noin 500 yhdistettä, mikä tekee kasvista tutkijoille hyvin mielenkiintoisen. Ainesosilla voi olla jopa keskenään päinvastaisia vaikutuksia. Kannabista sisältävää Sativex-suihketta käytetään Suomessakin MS-taudin aiheuttaman lihasjäykkyyden hoitoon. Parhaillaan tutkitaan, saadaanko kannabiksesta lääke esimerkiksi psykooseihin, kiputiloihin tai masennukseen.

Kesäkuussa julkaistiin The Journal of American Medical Association:ssa systemaattinen katsaus kannabinoidien käytöstä lääkkeenä. Sen mukaan kannabinoidien hyödystä krooniseen kipuun ja lihasjäykkyyteen on kohtalaisen hyvä näyttö. Lisäksi löytyy heikkotasoista tutkimusnäyttöä kannabinoidien hyödyllisyydestä solunsalpaajahoitoon liittyvään pahoinvointiin ja oksenteluun, HIV-infektioon liittyvään painonlaskuun, unihäiriöihin ja Touretten oireyhtymään. (JAMA 2015;313 (24):2456–73).

National Geographic -lehti kirjoitti laajasti kannabikseen liittyvästä tutkimuksesta numerossa 6/2015 ja kertoi harvinaisista aivosairauksista kärsivistä lapsista, joiden kouristelua hoidetaan Yhdysvalloissa kannabidioliöljyllä viimeisenä hoitokeinona, mutta hyvin tuloksin.

Mihin perustuvat erilaiset lääkevaikutukset?

Kannabiksen eri ainesosat vaikuttavat aivoissa kannabinoidireseptoreihin, jotka säätelevät keskushermostossa kipua, muistia, tunteita ja mielialaa. Tutkimus keskittyy kannabiksen kahteen vaikuttavaan aineeseen, tetrahydrokannabinoliin (THC) ja kannabidioliin (CBD). Kannabinoidireseptoreihin sitoutuu myös muita kasviperäisiä kannabinoideja ja synteettisiä kannabinoideja (esimerkiksi nabiloni). Viihdekäyttäjien hakema pilvikokemus perustuu Delta-9 tetrahydrokannabinoliin, koska se tuottaa mielihyvää ja muuttaa aistituntemuksia. Tämä THC voi provosoida psykoosioireita kun taas suuria määriä kannabidiolia sisältävien valmisteiden vaikutus on päinvastainen eli rauhoittava. Tutkimusten mukaan kannabidioli voi jopa estää THC:n negatiivisia vaikutuksia.

Ylilääkäri, psykiatri Jussi-Niemi Pynttäri on seurannut tutkimuksia ja keskustelua kannabiksesta mielenkiinnolla.

Hän kertoo Leweken ym. (2012) tutkimuksesta, jossa on selvitetty kannabiksen eri ainesosien vaikutusta kannabinoidireseptoreihin. Esimerkiksi kannabiksen sisältämä THC kiinnittyy näihin reseptoreihin ja tällä reaktiolla on keskeinen vaikutus psykoosiin.  Kannabinoidireseptoreihin vaikuttavat myös elimistön omat endokannabinoideiksi kutsutut aineet (esimerkiksi anandamidi). Ne osallistuvat mm. dopamiinitasojen säätelyyn, minkä lisäksi niillä on paljon muitakin vaikutuksia, joista vain osa tunnetaan.

– Ajatukseen kannabidiolista psykoosilääkkeenä liittyy kiehtovia mahdollisuuksia. Jos pääsemme kannabidiolia sisältävällä valmisteella myönteisellä tavalla vaikuttamaan kannabinoidireseptoreihin, voimme ehkä välttyä dopamiinisalpauksen aiheuttamilta haittavaikutuksilta, Jussi Niemi-Pynttäri sanoo.

Perinteiset psykoosilääkkeet perustuvat suurelta osin dopamiinisalpaukseen, mihin liittyen monilla psykoosilääkkeillä on myönteisten vaikutustensa lisäksi haitallisia sivuvaikutuksia.

– Skitsofreniapotilailla on todettu olevan normaalia vähemmän anandamidia aivoissaan. Leweken ym. tutkimuksissa on havaittu, että kannabidioili normalisoisi tätä vaikutusta, Niemi-Pynttäri jatkaa.

Saman tutkimuksen mukaan myös kannabidioilia sisältävän lääkeaineen sivuvaikutukset ovat vähäisiä ja ne normalisoivat elimistön normaalia endokannabinoidipitoisuutta. Toistaiseksi kuitenkin pelkän kannabidiolin vaikutuksista puuttuu kliininen tutkimusnäyttö. Enemmän on tehty tutkimusta CBD:n ja THC:n yhteisvaikutuksesta, ja esimerkiksi MS-taudin lihasjäykkyyttä lieventävä Sativex-suihke sisältää molempia ainesosia.

Anestesiologi Tarja Heiskasen mukaan suuret odotukset kannabinoidien käyttöön lääkkeenä eivät ole ainakaan vielä toteutuneet. Esimerkiksi kivunhoidossa ne ovat tutkimusten mukaan hyvin samankaltaisia kuin muut kipulääkkeet, esimerkiksi opioidit.

– Ne saattavat lievittää kipua parhaimmillaan kymmenen prosentin verran lähtötasosta, ja toimivat parhaiten osana monipuolista kivunhoitoa, mutta eivät ole ihmelääkkeitä. Jos ne samalla parantavat ruokahalua, korjaavat yöunta ja helpottavat ahdistuneisuutta, potilaat kokevat pärjäävänsä kivun kanssa paremmin, Tarja Heiskanen Hyks:in kipuklinikalta sanoo.

Muoti-ilmiöstä sairaalaan

Katukaupassa saatavassa kannabiksessa on runsaita määriä THC:ta, nykyään paljon enemmän kuin esimerkiksi 60-luvulla, ja kannabidiolia on vähän. Vaikka kannabiksen käyttö on Suomessa tiukasta lainsäädännöstä huolimatta hieman lisääntynyt, on alkoholin aiheuttamien psykoosien määrä Suomessa yli satakertainen kannabispsykooseihin verrattuna Jussi Niemi-Pynttärin tutkimuksen mukaan.

Kannabista käyttävät eniten nuoret miehet kaikissa korkean tulotason maissa, eniten Australiassa ja Uudessa-Seelannissa, missä jopa 38 prosenttia nuorista aikuisista kertoi käyttäneensä kannabista. Isossa-Britanniassa 18,5 prosenttia väestöstä kertoo käyttävänsä kannabista säännöllisesti.

Käyttäjät ovat hyvin valveutuneita aineesta, ja löytävät helposti käyttöä puolustavia seikkoja ja ajattelevat, että todennäköisyys sairastua on pieni. Viihdemaailman julkkikset kuten Justin Timberlake kertoo rakastavansa marijuanaa, ja suomalaiset viihdetähdet ovat kertoneet pilven polttelustaan. Muoti-ilmiö lisää aineen näkyvyyttä ja kysymyksiä myös lääkärien ja sairaanhoitajien huoneissa.

– NATO:n psykiatrit kiinnittivät huomionsa jo 70-luvulla siihen, että osalle kannabista paljon käyttävistä miehistä ilmaantui psyykkisiä oireita, jotka muistuttivat skitsofrenian negatiivisia oireita, esimerkiksi passiivisuutta ja saamattomuutta. Myös ajattelukyvyssä ja henkilökohtaisen hygienian hoidossa saattoi ilmetä ongelmia, Niemi-Pynttäri kuvaa vaikutuksia.

Hän viittaa myös laajaan ruotsalaisille varusmiehille 2000-luvun alussa tehtyyn tutkimukseen, joka näytti, että kannabis ei ole harmiton aine. Tässä tutkimuksessa tuli ilmi, että paljon kannabista käyttävät todennäköisesti päätyivät myöhemmin sairaalahoitoon ja sairastuivat skitsofreniaan. Riski nousee, mitä enemmän kannabista käyttää, esimerkiksi yli 50 kertaa kannabista käyttäneiden joukossa riski sairastua nousi 6,5 -kertaiseksi. (Zammit, 2002.) Jussi Niemi-Pynttärin (ym.) tutkimuksessa Suomesta vuodelta 2013 havaittiin, että riski päätyä kannabispsykoosin jälkeen uuteen sairaalahoitoon skitsofreniadiagnoosilla oli 46 prosenttia. Vastaava luku alkoholipsykoosin jälkeen oli viisi prosenttia.

Riski sairastua skitsofreniaan nousee, jos kannabiksen käytön aloittaa teini-ikäisenä (Arseneault, 2002). Silloin aivot vielä kehittyvät ja hermoverkot ovat herkät.

Niemi-Pynttärin mukaan kannabiksen puolustajat usein esittävät väitteen, jonka mukaan skitsofrenian pitäisi tämän teorian mukaan lisääntyä niissä maissa, joissa kannabiksen käyttö lisääntyy. Tutkijat eivät ole kyenneet osoittamaan tätä.

– Skitsofrenia osataan ennaltaehkäistä ja hoitaa aiempaa paremmin korkean tulotason maissa, joissa ihmiset voivat nauttia korkealaatuisesta terveydenhoidosta ja ravinnosta. Tämä on voinut vastaavasti vähentää psykoosisairauksien esiintyvyyttä, Niemi-Pynttäri sanoo.

Olennainen katoaa

Vesipiippuja_hamppu

Mutta ihminen ei ole pelkästään kemiallinen reaktio. Yleensä huumepsykoosi on erotettu skitsofreniasta ja ajateltu, että huumeet voivat aiheuttaa täysin terveelle henkilölle psykoosin.

– En enää ajattele näin, Jussi Niemi-Pynttäri sanoo.

Huumepsykoosissa ihminen ei ole enää tietoinen siitä, että hänen oireensa johtuvat huumeesta. Jos ihminen ymmärtää olevansa aineiden vaikutuksen alaisena, ei puhuta psykoosista vaan se on päihtymystila. Psykoosissa tietoisuus hämärtyy.

Skitsofreniaan sairastuminen on monen tekijän summa, jossa huumeilla voi olla oma vaikutuksensa. Päihteet ovat yksi selkeä riskitekijä. Niemi-Pynttäri kuvaa psykoosia stressi-haavoittuvuusmallin kautta. Psykoosiin sairastumiseen liittyy, että henkilöllä on synnynnäinen alttius ja tiettyjä kuormitustekijöitä, esimerkiksi päihteet.

– Joillakin yksilöllinen alttius on tosi voimakas, eikä sairastumiseen tarvita paljon kuormitustekijöitä. Toisilla taas alttius sairastua ei ole kovin voimakas, mutta sairastuvat, jos kuormitustekijöitä on paljon.

– Meidän psyykkinen koossa pysyminen liittyy todellisuuden hahmottamiseen.  Psykoosissa ihminen kadottaa otteensa siitä, mikä on tärkeää ja merkityksellistä, ja asiat vääristyvät. Sairastunut voi saada mistä tahansa ärsykkeestä syyn käyttäytymiselleen, ja ote omasta käyttäytymisestä häviää, Niemi-Pynttäri sanoo.

Yksi tapa ajatella skitsofreniaa on, että monen kohdalla se on pitkä prosessi, jonka alussa tapahtuu jotakin sellaista, jossa henkilö irtautuu jaetusta todellisuudesta. Tämän prosessin seurauksena voi esimerkiksi kuulla ääniä.

– Kannabiksen vaikutus psykoosiin ei johdu ainoastaan kemiallisista syistä, vaan aine on osana psyykkistä prosessia ja vaikuttaa elämän kohtaloon, Niemi-Pynttäri kuvaa.

Aivot käyvät kuumana

Tästä näkökulmasta nuoret ja teini-ikäiset ovat haavoittuvia.

 – Nuorena omien vanhempien ja perhesuhteiden rinnalle tulee ikätovereita, ja solmitaan uusia seurustelusuhteita, mietitään mikä on olennaista ja keskeistä elämässä, miksi olen olemassa tässä maailmassa. Se on haasteellinen prosessi ja aivot käyvät kuumana. Rakennetaan isoja linjoja, jotka rakentuvat pienistä hetkistä, vuorovaikutuksesta muiden kanssa, Niemi-Pynttäri sanoo.

Kannabiksen käyttö voi tuoda tähän uusia ja jänniäkin näkökulmia käyttäjän mielestä.

– Kannabis kuitenkin vie sitä valppautta, missä tilassa nuori kohtaa maailman. Pitkään jatkunut kannabiksen käyttö lähtee viemään nuoren otetta elämästään, ja nuoren todellisuudesta tulee jotakin sellaista, mitä kukaan ei hänen kanssaan jaa, Niemi-Pynttäri jatkaa.

Kun ihmisestä tulee muukalainen muiden keskuudessa, kasvaa riski sairastua psyykkisesti. Niemi-Pynttäri puhuu jaetusta todellisuudesta ja sen häviämisestä, itselle tärkeiden merkitysten katoamisesta. Tämän ajattelun pohjalta ymmärretään myös paremmin, miksi siirtolaisilla ja kaupungeissa asuvilla on korkeampi riski sairastua psyykkisesti.

– Kun esimerkiksi maahanmuuttajalle on uudessa maassa sopiva kulttuuri ja ympäristö, jossa hän voi jakaa omia asioitaan, riski sairastua vähenee, Niemi-Pynttäri sanoo.

Skitsofreniariskiä lisäävät myös merkittävä trauma, esimerkiksi seksuaalisen riiston kohteeksi joutuminen nuoruudessa. Myös kiusaaminen on riskitekijä.

Pössyttelyn ongelma

Skitsofreniapotilailla on usein ongelmia hahmottamisessa ja huomion suuntaamisessa.

– Kannabiksen sisältämä THC vaikuttaa samansuuntaisesti. Kannabiksen käyttäjästä voi tulla aineen katukielen mukaisesti ”dulla”, tyhmä ja lattea, Niemi-Pynttäri kuvaa.

Skitsofreniaa sairastaville pössyttelystä voi myös tulla noidankehä, sillä hollantilaistutkimuksen mukaan kannabis lieventää negatiivisia tuntemuksia skitsofreniapotilailla. Aistiharhat tulevat tuntien viiveellä, jolloin käyttäjä ei enää yhdistä niitä kannabiksen käyttöön. (Henquet, 2010.) Jussi Niemi-Pynttäri vertaa tilannetta tissuttelevaan alkoholistiin, joka hakee hetken lievitystä olotilaansa, mutta kärsii entistä enemmän humalatilan mentyä ohi.

Jussi Niemi-Pynttäri toimii ylilääkärinä Pohjoisen psykiatria- ja päihdekeskuksessa Malmilla. Lokakuusta 2014 alkaen keskuksen päihdepoliklinikka, psykiatrian poliklinikka ja päiväsairaala ovat sijainneet samassa paikassa Soidinkujalla.

Niemi-Pynttärin mielestä hoidollinen jako erikseen mielenterveys- ja päihdeongelmiin on aiemmin ollut hyvin keinotekoista.

– Nyt eri alan ammattilaiset voivat hoitaa kokonaisvaltaisemmin, esimerkiksi masennusta ja päihdeongelmaa yhdessä, Niemi-Pynttäri sanoo.

teksti: Minna Pauliina Kataja
Jutun lähdeluetteloa voi kysyä toimituksesta, minna.kataja@fioca.fi

Lisätietoa Fiocan koulutuksista