Katsaus vanhustenhoidon kipupisteistä

Ikääntyneiden toimintakyvyn tukemista ja potilasohjausta tulee kehittää vanhusten hoitotyössä. Lisäksi koulutusta tarvitaan kotihoidossa ja vanhusten siirtymiseen kodistaan palvelukotiin. Ikääntyneiden hoidossa täydennyskoulutuksen tarve on suuri, kun vanhusten määrä lisääntyy ja painopistettä siirretään laitoshoidosta kotihoitoon.

Lisäksi kehittämistarpeiksi nousivat yhteistyö, henkilöstöresurssit ja osaamisen kehittäminen vanhustenhoidossa.

Nämä teemat nousivat esille katsauksessa, jossa sairaanhoitaja ja graduaan viimeistelevä Piritta Hiltunen selvitti kehittämistarpeita ikääntyneiden hoitotyössä Hoitotyön tutkimussäätiön tilauksesta. Katsaus tehtiin vuosina 2000–2014 julkaistujen hoitotieteellisten väitöskirjojen sekä Hoitotiede ja Tutkiva Hoitotyö -lehtien artikkeleiden pohjalta.

Katsauksen mukaan potilasohjausta voidaan kehittää hyödyntämällä ohjausmenetelmiä, kirjallista materiaalia ja teknologiaa sekä lisätä ryhmäohjausta. Eniten tietoa potilaat tarvitsevat lääkehoidosta. On arvioitu, että vain puolet potilaista käyttää lääkkeitään annettujen ohjeiden mukaisesti. Ohjauksella voidaan auttaa potilasta ymmärtämään oikein toteutetun lääkehoidon merkitystä.

”Potilasohjausta tulisi kehittää yksilöllisemmäksi ja asiakaslähtöisemmäksi, ja huomioida ohjauksen jatkuvuus”, Hiltunen sanoo.

Katsauksen mukaan tieteellisen tiedon tulva aiheuttaa monelle ammattilaiselle ongelmia oikean ja laadukkaan tiedon löytämisessä. Suomessa Hoitotyön tutkimussäätiö laatii hoitosuosituksia, jotka perustuvat useammista tutkimuksista tiivistettyyn, suositusten muotoon koottuun tietoon. Sosiaali- ja terveydenhuollossa säästettäisiin merkittävästi, jos parhaita käytäntöjä otettaisiin käyttöön.

Teksti: Minna Pauliina Kataja