Laajennetulla tehtävänkuvalla toimiminen edellyttää lisäkoulutusta

Ammattikorkeakoulut ja yliopistot tarjoavat erilaisia koulutusvaihtoehtoja laajempiin työnkuviin. Ammattikorkeakoulut tarjoavat erilaisia 30 – 60 opintopisteen laajuisia erikoistumiskoulutuksia ja yliopistot maisteritutkintoja. Tässä muutamia esimerkkejä:

Kliinisen asiantuntijan koulutus, maisteritasoinen ylempi AMK-tutkinto

Koulutusohjelma on 90 opintopisteen arvoinen ja sen suorittaminen kestää 2-3 vuotta.
Kliinisen asiantuntijan ylempi ammattikorkeakoulututkinto on alkanut ruotsinkielisessä koulutusohjelmassa Vaasan Novia-ammattikorkeakoulussa vuonna 2005 60 op laajuisena, ensin terveyden edistämisen ohjelman sisällä ja vuodesta 2010 OKM:n virallistamana. Noviasta on valmistunut yhteensä 30 kliinistä asiantuntija sairaanhoitajaa (KAS, Avancerad klinisk sjuksköterska). Koulutusta ja työnkuvia on kehitetty yhdessä työelämän kanssa. Novian koulutus pohjaa ICN:n  Advanced Practice Nurse -määritelmään.

Suomenkielisistä koulutusohjelmista on valmistunut jo kuudesta ammattikorkeakoulusta (Turun AMK, Laurea AMK, Metropolia AMK, Oulun seudun AMK, Jyväskylän AMK ja Tampereen AMK) yhteensä 79 henkilöä vuosina 2010-2012.

Osa koulutuksen saaneista on edennyt erilaisiin asiantuntijatehtäviin, lähiesimiestehtäviin, kouluttajiksi, koska kliinisen asiantuntijasairaanhoitajan tehtäviä on avattu Suomen terveyspalvelujärjestelmässä vasta hyvin vähän.

Lähde: OKMn tilasto Vipunen csc.fi

Kliinisen hoitotieteen asiantuntija – maisteritutkinnon sivuainekokonaisuus osana Turun yliopiston maisteritutkintoa

Turun hoitotieteen laitoksen maisteriohjelman yksi 20 opintopisteen sivuainekokonaisuuksista koskee kliinistä hoitotiedettä. Opintokokonaisuus antaa valmiuksia itsenäiseen työskentelyyn vaativissa sosiaali- ja terveysalan asiantuntija- ja johtamistehtävissä. Tarkoituksena on edistää kliinisen hoitotieteen alan kehitystä. Osaamisessa painottuvat kliinisen työn sijaan tutkimus-, teoria- ja kehittämisosaaminen.

Lisätietoja: https://nettiopsu.utu.fi/opas/opintoKokonaisuus.htm?rid=13428&lang=fi&uiLang=fi&lvv=2012

Rajattu lääkkeenmääräämisoikeus

Suomessa sairaanhoitajat, kätilöt ja terveydenhoitajat ovat saaneet määrätä lääkkeitä heinäkuusta 2012 alkaen. Kaikki lisäkoulutuksen läpäisseet ja oikeuden saaneet hoitajat työskentelevät kuntasektorilla, sillä koulutuksella halutaan parantaa lääkäripulasta kärsivän julkisen terveydenhuollon palveluita. Toisin kuin lääkäreillä, sairaanhoitajilla rajattu oikeus määrätä lääkkeitä on sidottu työpaikkaan.

Kahdeksalla ammattikorkeakoululla on oikeus tarjoaa Sairaanhoitajan lääkkeenmääräminen -lisäkoulutusta, joka on laajuudeltaan 45 opintopistettä. Kolutuksesta valmistuneiden määrä oli vuoden 2013 loppuun mennessä 120 henkilöä.

Tammi-kesäkuussa 2013 sairaanhoitajat ovat kirjoittaneet yli 2000 reseptiä. Yli puolet kirjoitetuista resepteistä on koskenut systeemisesti vaikuttavia infektiolääkkeitä. Seuraavaksi suurin määrätty lääkeaineryhmä on sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeet.

Kokemukset ovat vielä vähäisiä, mutta monissa Euroopan maissa sairaanhoitajat ovat saaneet määrätä lääkkeitä jo 1990-luvulta asti. Kansainvälisten tutkimusten mukaan sairaanhoitajien hoitamat potilaat ovat tyytyväisiä hoitoonsa ja hoito on laadukasta ja turvallista. Uudella työnjaolla on Suomessakin mahdollista saavuttaa merkittävää terveyshyötyä.

Lisätietoa: http://www.sairaanhoitajaliitto.fi/sairaanhoitajan_tyo_ja_hoitotyon/hoitotyon_kehittaminen/rajattu_laakkeenmaaraamisoikeus/

Asiakasvastaava -koulutus

Metropolia Ammattikorkeakoulussa on aloitettu syksyllä 2013 Asiakasvastaava -koulutus. Asiakasvastaava-toiminta liittyy pitkäaikaissairauksien hoidon ja ehkäisyn malliin (Terveyshyötymalli = Chronic Care Model), jonka ideana on siirtyä hajautetusta, sairauskeskeisestä hoidosta kokonaisvaltaiseen, hyvin koordinoituun hoitoon. Koulutus on laajulteen 30 opintopistettä ja tuottaa terveyskeskuksessa toimiville sairaanhoitajille erityisosaamista monisairaiden potilaiden omahoidon ja toimintakyvyn tukemiseen ja palveluiden yhteensovittamiseen. Asiakasta ei lähestytä sairaus kerrallaan, vaan kohtaamisessa otetaan huomioon koko ihminen erilaisine tarpeineen ja ongelmineen.

Lisätietoa: http://www.stm.fi/tiedotteet/tiedote/-/view/1559157.