Miten vähennetään eristyksiä psykiatriassa?

Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä on saatu vähennettyä huomattavasti eristyksiä. Viiden vuoden aikajaksolla eristykset vähenivät 95 prosenttia ja eristyshuonetta jouduttiin käyttämään enää 16 kertaa vuonna 2013.

Muutoksessa huomiota on kiinnitetty etenkin keskusteluihin ja läsnäoloon potilaiden kanssa.

Osastonhoitaja Jani Korpelan mielestä hoitajalla on paljon valtaa päättää, mitä potilaiden kanssa osastolla tehdään. Paljon on merkitystä sillä, miten hoitaja viettää aikaa potilaan kanssa. Tämä viestii potilaalle siitä, miten häneen suhtaudutaan.

”On asennekysymys, haluaako hoitaja lähteä potilaan kanssa esimerkiksi ulkoilemaan”, Korpela sanoo.

Hänen mukaansa psykiatrisessa hoitotyössä on tärkeää painottaa, että hoitajat ja lääkärit kuuntelevat potilasta ja huomaavat, jos potilas on kireä. Siksi pieniinkin asioihin kiinnitetään osastolla huomiota: potilaan puhetyyliin, käden asentoihin, istumajärjestykseen…

”Kun tunnemme potilaat hyvin, tiedämme, mitkä asiat aiheuttavat levottomuutta ja voimme reagoida niihin etukäteen”, hän jatkaa.

Hoitajilta odotetaan pikemminkin lempeää ja rauhallista suhtautumista ja tilannetajua kuin valmiuksia laittaa potilas lepositeisiin. Hoitajan asenne välittyy arkisiin tilanteisiin.

”Pitäisi myös enemmän avata osastoilla sitä, miten potilaita rajoitetaan esimerkiksi liikkumisessa ja yhteydenpidossa.”

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin psykiatrisella osastolla hoidetaan yli 1000 potilasta vuodessa. Osastolle tulee myös hyvin aggressiivisia potilaita. Noin puolet tulee tahdosta riippumattomalla lähetteellä.

”Iltapainit jäävät painimatta”

Osastonhoitaja Jani Korpela kertoo, että viime vuonna kahden potilaan kanssa toteutettiin vierihoito, jossa hoitajat olivat vuorokauden ympäri potilaan lähellä neljä kuukautta. Vierihoitoa käytetään hoitomuotona, jos potilas on erityisen ahdistunut, turvaton tai peloissaan.

Muutoksia on tehty myös lääkärin työskentelyyn. Potilas näkee nykyisin lääkärin joka arkiaamu. Aiemmin lääkäri tapasi potilaita kerran tai kaksi viikossa. Lääkäri perustelee potilaalle aamuisin esimerkiksi muutokset lääkityksessä, ettei potilasta jää vaivaamaan, miksi pillerin väri tai muoto on muuttunut.

”Tällä tavalla jää monet iltapainit painimatta”, Korpela sanoo.

Läsnäolo ja kuunteleminen voivat vähentää myös lääkityksen tarvetta.

”Oikea lääkitys on tärkeä osa hoitoa, mutta emme lääkitse potilaita hiljaisiksi. Uusimpien tutkimusten mukaan Keski-Suomessa käytetään keskimääräistä vähemmän lääkkeitä psykiatriassa”, hän jatkaa.

Osastolla on kiinnitetty huomiota koko tiimin toimivuuteen. Mukana kokouksissa ja koulutuksissa ovat olleet myös pakkotoimenpiteiden kohteeksi joutuneet kokemusasiantuntijat.

Eriarvoinen pakko

Kansallisen mielenterveys- ja päihdestrategian tavoitteena on ollut vähentää pakkoa psykiatrisessa hoidossa. Myös pohjoismainen verkosto tekee työtä tämän tavoitteen eteen.

Suomen eri alueiden välillä on huomattavia eroja, miten eristyksiä käytetään. Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä käytetään vähiten eristystoimenpiteitä (5/100 000 asukasta kohden), kun taas eniten eristyksiä käytetään Etelä-Savossa (38/100 000 asukasta kohden). Asiantuntijoiden mukaan vaihtelua selittävät osaltaan erilaiset hoitokulttuurit.

”Monissa yksiköissä on aloitettu pakon vähentämiseen liittyviä projekteja ja ryhdytty muuttamaan hoitokulttuuria. Tavoitteena on yhtenäistää käytäntöjä”, aluehallintoylilääkäri Juha Katajamäki sanoo.

Mielenterveyslain mukaan potilaan eristämisestä ja sitomisesta päättää potilasta hoitava lääkäri. Hätätilanteissa, esimerkiksi äkkinäisissä väkivaltatilanteissa, hoitohenkilökuntaan kuuluva saa väliaikaisesti eristää tai sitoa potilaan, minkä jälkeen asiasta on välittömästi ilmoitettava lääkärille, joka tekee asiasta päätöksen ja tekee tarvittavat merkinnät potilasasiakirjoihin.

Eristystoimenpidettä saa käyttää vain silloin, kun potilas on psykoottinen ja väkivaltainen. Potilas voidaan eristää muista ns. tarkkailuhuoneeseen tai potilas voidaan laittaa lepositeisiin. Keski-Suomessa potilas voi olla tarkkailuhuoneessa myös avoimin ovin. Jani Korpelan mukaan lepositeet ovat keinoista viimeinen, ja niitä käytetään Keski-Suomessa vain jos mikään muu keino ei toimi.

Psykiatriset osastot kirjaavat kaikki eristys- ja rajoitustoimenpiteet. Aluehallintovirastoon eristykset ja sitomiset pitää ilmoittaa kahden viikon välein. Yli viikon kestäneet eristykset sekä yli neljä vuorokautta kestäneet sitomiset täytyy perustella erikseen. Asiantuntijat korostavat, että eristystä ei saa käyttää rangaistuksena. Eristykset tilastoidaan, ja tilaston voi lukea Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta.

Teksti: Minna Pauliina Kataja