Opinnäyte: Terveysalan harjoittelijoiden ohjaamiseen kaivataan uusia tuulia – hyvä opiskelijaohjaus voi vaikuttaa tulevaisuudessa hyvään potilastyöhön

SAIRAANHOITAJA-LEHTI:
Riikka Kumpulainen, sairaanhoitaja
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Ylempi AMK tutkinto
Kliininen asiantuntija 90 op
Opinnäytetyö 2017: Terveysalan opiskelijoiden kokemukset kliinisestä harjoittelusta – Opiskelijapalautteet vuosilta 2009-2015 erikoissairaanhoidossa

Vuonna 2017 valmistuneessa opinnäytteessä on hyödynnetty Keski-Suomen sairaanhoitopiirin vuosien 2009-2015 opiskelijapalautteita koskien kliinistä harjoittelua erikoissairaanhoidossa. Laadullisen tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää terveysalan harjoittelua tuottamalla tietoa terveysalan opiskelijoiden kokemuksista. Tavoitteena oli selvittää opiskelijoiden kokemuksia harjoittelusta kliinisessä ympäristössä eri vuosina.

Tuloksissa ilmenee harjoittelun ja ohjauksen kehittyminen viime vuosien aikana, mutta toisaalta myös uudenlaisia, terveysalan jatkuvien muutosten tuomia haasteita. Harjoitteluympäristön toiminta näyttää vahvasti ohjaavan kliinisen harjoittelun kulkua, muodostuvaa ohjaussuhdetta, saatua ohjausta ja oppimista. Sen sallimat ja luomat mahdollisuudet tukevat yksittäistä opiskelijaa sekä ohjaajaa pitkälle ohjaussuhteessa.

Tutkimustuloksista ilmenee, että opiskelijaharjoittelut tapahtuvat jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä ja vaativat niin opiskelijalta itseltään kuin tämän ohjaajalta organisaatiossa ja opettajaohjaajalta uudenlaista aktiivisuutta. Kliinisten taitojen opettelu näyttää siirtyneen oppilaitoksista enenevissä määrin haasteelliseen ja muuttuvaan harjoitteluympäristöön, jossa ei välttämättä ole valmistauduttu lisääntyvään opiskelijoiden ohjaustarpeeseen. Harjoittelijoiden ohjaamiseen ei varata nykyisellään riittävästi aikaresursseja, mikä näkyy ohjaamisen laadussa ja opiskelijoiden kokemuksissa työn mielekkyydestä ja lopulta potilaiden hyvästä hoidosta. Harjoitteluyksiköiden tarjoamat oppimismahdollisuudet ja saatu ohjaus eivät aina vastaa opiskelijan odotuksia. Olisikin olennaista määritellä ja yhtenäistää eri harjoittelujaksojen tavoite- ja vaativuustasot, jolloin opiskelijat päätyisivät harjoitteluihin tarkoituksenmukaisiin yksiköihin.

Oppilaitoksen ja opettajan rooli on tärkeä harjoittelujaksojen suunnittelussa ja toteutuksessa sekä kliinisessä opetuksessa. Harjoittelijoiden kokemukset antoivat viitettä siitä, että opiskelijoiden pohjataidot ja -tiedot eivät toisinaan vastaa käytännön tarpeisiin. Yksikön soveltuvuus harjoittelujaksolle sekä mahdollisuudet riittävälle ohjaamiselle on huomioitava harjoittelujaksoja suunniteltaessa. Opiskelijat tarvitsevat opettajan tukea tavoitteelliseen oppimiseen nykyisenkaltaisissa ympäristöissä, joissa yksilöllisen ohjaussuhteen muodostuminen on haasteellista.

Tavoitteellisuuden, yksilöllisyyden ja suunnitelmallisuuden merkitys korostuu tulevaisuuden harjoitteluissa. Opiskelija tarvitsisikin yksilölliset tavoitteet, jotka olisi huomioitava entistä huolellisemmin jo harjoittelupaikkaa valittaessa ja harjoittelua suunniteltaessa. Suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus ovat siis erityisen tärkeitä niin oppilaitoksen, harjoitteluyksikön kuin opiskelijan itsensäkin osalta. Näihin tulee kiinnittää yhteisesti huomiota luomalla uudenlaisia oppilaitos-organisaatio-yhteistyön muotoja unohtamatta opiskelijan omaa vastuuta ja tämän korostamista jo opintojen alkuvaiheissa.