Opiskelu sairaanhoitajaksi

Sairaanhoitajakoulutus kestää kolme ja puoli vuotta ja on laajuudeltaan 210 opintopistettä. Tutkintonimike on sairaanhoitaja (AMK). Myös terveydenhoitajat, kätilöt ja ensihoitajat (AMK) saavat sairaanhoitajan pätevyyden valmistuttuaan. Terveydenhoitajan ja ensihoitajan koulutuksen laajuus on 240 eli 4 vuotta ja kätilön 270 opintopistettä eli 4,5 vuotta.

Sairaanhoitajatutkintoa säätelee kansallisen lainsäädännön ohella EU-direktiivi ja koulutus on näin ollen vaatimuksiltaan samanlaista Euroopan eri maissa. Tämä helpottaa henkilöstön liikkuvuutta Euroopan alueella.

Sairaanhoitajaksi voi opiskella 22 ammattikorkeakoulussa ympäri Suomen. Ammattikorkeakoulut päättävät itse miten osaaminen rakentuu, millä menetelmillä ja minkälaisissa toimintaympäristöissä. Kuitenkin kukin ammattikorkeakoulu on sitoutunut siihen, että valtakunnallisesti kussakin ammattikorkeakoulussa on yhteinen pohja sairaanhoitajan yleispätevälle vähimmäisosaamiselle 180 opintopisteen osalta. Lisäksi tutkintoon valitaan 30 opintopisteen verran syventävää osaamista oppilaitoksen tarjonnan ja oppilaan mielenkiinnon rajoissa.

Sairaanhoitajatutkinnon pohjakoulutukseksi edellytetään joko ylioppilastutkintoa ja lukion oppimäärää, ammatillista tutkintoa (esim. lähihoitajatutkintoa)  tai ylioppilastutkintoa ja ammatillista perustutkintoa eli yhdistelmätutkintoa.

Perustutkinnon jälkeen voi jatkaa opintoja ammattikorkeakoulussa suorittamalla jatkotutkinnon eli ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tai yliopistossa terveystieteiden kandidaatin tai maisterin tutkinnon.

Osaamisvaatimukset

Sairaanhoitajalta edellytetään moniuloitteista osaamista. Sairaanhoitaja toteuttaa ja kehittää hoitotyötä, joka on samanaikaisesti terveyttä edistävää ja ylläpitävää, sairauksia ehkäisevää ja parantavaa sekä kuntouttavaa.

Sairaanhoitaja toimii itsenäisesti hoitaessaan potilaita ja toteuttaessaan potilaan lääketieteellistä hoitoa lääkärin ohjeiden mukaisesti.

Hoitotyön osaaminen edellyttää sairaanhoitajalta hoitotieteen, lääketieteen ja farmakologian, muiden terveystieteiden sekä yhteiskunta- ja käyttäytymistieteiden tuottaman tutkimustiedon hallintaa niin, että hän pystyy soveltamaan kyseistä tietoa käytännön tilanteisiin. Lisäksi sairaanhoitajana toimiessa tarvitaan vahvaa eettistä ja ammatillista päätöksentekotaitoa.

Minimiosaaminen sama Euroopan eri maissa

EU:n ammattipätevyysdisrektiivi 2005/36/EU määrittää sairaanhoitajien minimiosaamisen Suomen lisäksi 27 muussa EU-maassa sekä kolmessa EEA-maassa: Islannissa, Lichensteinissa ja Norjassa. Direktiivi koskee yhdessä jäsenvaltiossa annetun ammattipätevyyden tunnustamista toisessa jäsenvaltiossa. Direktiivi päivitettiin tammikuussa 2014.

Direktiivin mukaan yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan koulutuksen tulee kestää vähintään kolme vuotta ja siihen on sisällyttävä vähintään 4600 tuntia opetusta, josta teoreettista opetusta tulee olla vähintään kolmasosa ja kliinistä opetusta vähintään puolet koulutuksen vähimmäiskestosta.

Direktiivin mukaan yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan koulutuksen on annettava seuraavat tiedot ja taidot:

  • laajat tiedot yleissairaanhoidon perustana olevista tieteenaloista, mukaan luettuina riittävät tiedot terveen ja sairaan ihmisen rakenteesta, fysiologiasta ja käyttäytymisestä sekä ihmisen terveydentilan ja fyysisen ja sosiaalisen ympäristön välisestä yhteydestä;
  • tietous ammatin luonteesta ja ammattietiikasta sekä terveyden- ja sairaanhoidon yleisperiaatteista;
  • riittävä kliininen kokemus: tällainen kokemus on hankittava ammattitaitoisen hoitohenkilökunnan valvonnassa ja sellaisissa yksiköissä, joissa on riittävästi ammattihenkilöstöä ja asianmukaiset apuvälineet potilashoitoa varten;
  • kyky osallistua hoitohenkilökunnan käytännön koulutukseen ja kokemus työskentelystä tällaisen henkilökunnan kanssa;
  • kokemus työskentelystä yhdessä muiden terveysalan ammateissa toimivien kanssa.

Valviran sivuilta löytyy lisätietoa EU-lainsäädännöstä

Suomenkielinen direktiivi 2013/55/EU sisältää ammattipätevyysdirektiivin päivitykset

Lisätietoja:

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston ARENEn kotisivut
Opetusministeriön palvelusivut
Ammattikorkeakoulujen yhteishaku
Opetus- ja kulttuuriministeriön sivut, > Ammattikorkeakoulutus

Valintaperusteet

Valtaosa ammattikorkeakoulujen sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelmista osallistuu valtakunnalliseen valintakoeyhteistyöhön. Osallistuessaan valintakokeeseen joissakin näistä koulutusohjelmista hakija saa samalla koetuloksen kaikkiin asianomaiseen valintakoeryhmään kuuluviin hakutoiveisiinsa. Hakijan tulee osallistua valintakokeeseen hänelle kutsun lähettäneessä ammattikorkeakoulussa.

Opiskelijavalinta on kaksivaiheinen. Valintakokeisiin valitaan hakijat koulumenestyksen ja ensimmäisestä hakutoiveesta annettavan yhteispistemäärän perusteella. Lopulliseen valintaan vaikuttaa koulumenestys, ensimmäinen hakutoive ja valintakoe. Jokainen ammattikorkeakoulu suunnittelee soveltuvuuskokeensa itse, joten eroja kokeiden välillä saattaa olla.

Sosiaali- ja terveysalan valintakokeessa painotetaan alalle soveltuvuutta, motivaatiota, sosiaalista kyvykkyyttä ja oppimisvalmiuksia. Valintakoe voi sisältää esimerkiksi psykologisen henkilöarvioinnin, henkilökohtaisen haastattelun, ryhmätilanteen ja aineistokokeen.

Valinta on ehdollinen, kunnes ammattikorkeakoulu on tarkastanut koulutodistukset. Ammattikorkeakoulu voi purkaa valinnan, jos todistuksia ei toimiteta ammattikorkeakoulun ilmoittamassa määräajassa tai hakija on antanut arvosanoistaan virheellisiä tietoja.

Tarkempia tietoja valintaperusteista löytyy täältä.