Painehaava jää usein tunnistamatta

Yli puolet painehaavoista jää terveydenhuollossa havaitsematta. Sairaanhoitaja ja haavahoitaja Maarit Ahtialan mukaan suurin osa potilaiden painehaavoista voidaan ehkäistä.

–  Tärkeää on, että potilaan riskitekijät arvioidaan mahdollisimman pian hänen saavuttuaan hoitoon, Ahtiala sanoo.

Painehaava on vaikea tunnistaa ja se saatetaan sekoittaa helposti inkontinenssin aiheuttamaan ihovaurioon. Kuka tahansa potilas voi saada painehaavan, ja se voi alkaa nopeastikin. Haavat ovat kivuliaita ja usein ne pidentävät sairaalassaoloaikaa.

Riskin tunnistamiseen on kehitetty erilaisia mittareita, joista käytetyin on Braden-riskimittari. Siinä arvioidaan potilaan fyysistä aktiivisuutta, liikkuvuutta, venyttäviä ja hankaavia voimia, tuntoaistia, ihon altistumista kosteudelle ja ravitsemusta.

– Braden-mittarin avulla löydetään matalan tai korkean riskin potilaat. Lisäksi on kehitetty oma mittari tehohoitopotilaille. Riippumatta käytetystä mittarista, myös kliininen arviointi on välttämätöntä, Ahtiala sanoo.

Hän kertoo, että Braden-mittaria käytetään vielä liian vähän. Riskinarvioinnilla saataisiin kohdennettua resurssit oikein.

– Braden-mittari on havaittu hyväksi käyttää myös kotihoidossa ja erikoissairaanhoidossa, Ahtiala painottaa.

Perjantaina julkaistun uuden painehaavoja koskevan hoitosuosituksen avulla voidaan katsoa, miten riskipotilaiden kanssa toimitaan, ja Ahtiala toivookin, että sitä viedään työpaikoilla eteenpäin. Sen tavoitteena on vähentää painehaavoja terveydenhuollossa.

Painehaava on haittatapahtuma

Yhden painehaavan hoitokustannukset lähtevät noin 5500 eurosta ylöspäin nousten kymmeniin tuhansiin, mikäli painehaava on vaikea ja tarvitaan kirurgisia operaatioita. Kaikkiaan painehaavojen kustannukset ovat 350–525 miljoonaa euroa vuodessa.

– Painehaava on haittatapahtuma, josta tehdään haittatapahtumailmoitus. Se saattaa olla myös potilasvahinko, Maarit Ahtiala sanoo.

Suomessa noin 55000–80 000 potilaalla on yksi tai useampi painehaava. Ne luokitellaan neljään vaikeusasteeseen.

– Suomen Haavanhoitoyhdistys on kehittänyt painehaavahelpperin, joka auttaa arvioimaan painehaavan vaikeusastetta, kertoo yhdistyksessä toimiva Ahtiala.

Lisätietoa:

Hoitosuositus: Painehaavan ehkäisy ja tunnistaminen aikuispotilaan hoitotyössä. Hoitotyön tutkimussäätiö, hotus.fi/hotus-fi/suositukset

Suomen Haavanhoitoyhdistys, shhy.fi/hoito-ja-toimintaohjeet/stop-info/

European Pressure Ulcer Advisory Panel, epuap.org

Painehaavan ehkäisy, osaaminen ja koulutustarpeet erikoissairaanhoidossa – pilottitutkimus hoitohenkilökunnalle. Koivunen M. ym. Tutkiva Hoitotyö 12 (3), 2014.

Teksti: Minna Pauliina Kataja