Vulvodynian tunnistaminen terveydenhuollossa

Sairaanhoitaja-lehti:
Mira Hämäläinen
Carla Kuuri-Riutta
Kaire Partti
Saimaan ammattikorkeakoulu
Fysioterapia
Opinnäyte 2019: Fysioterapia vulvodyniassa

Opinnäytetyömme käsitteli vulvodynian tunnistamista perusterveydenhuollossa sekä fysioterapeuttisia hoitomuotoja. Systemaattisesta kirjallisuuskatsauksesta saadusta aineistosta kirjoitettiin kolme artikkelia, jotka suunnattiin tavoittamaan koko hoitoketju.

Kirjallisuuskatsauksesta ilmeni, että vulvodyniasta kärsivät ovat käyneet useilla lääkäreillä ennen diagnoosin saamista ja kokeilleet monia hoitomuotoja. Vulvodynialla on elämänlaatuun, hyvinvointiin ja parisuhteeseen vahingollinen vaikutus. Oireiden pitkittyessä vaste hoitoihin on heikompi.

Diagnoosi perustuu usein haastatteluun, mutta emättimen herkkyys voidaan myös tarvittaessa tutkia vanupuikkotestillä. Emättimen eteinen näyttää normaalilta, mutta vanupuikolla tehtävä palpaatio aiheuttaa suhteetonta kipua osalla oireilevista. Vulvodyniaan yhdistettäviä asioita ovat selvittämätön kipu emättimen ulko-osissa yli kolmen kuukauden ajan, nuorena aloitettu tai yli 2 vuotta jatkunut yhdistelmäehkäisypillerien käyttö, toistuvat emättimen alueen infektiot, seksuaalisen hyväksikäytön tausta sekä mielialahäiriöt. Kipua esiintyy normaalisti tamponia asetettaessa ja yhdynnöissä. Tuntemukset voidaan kuvailla polttavina, pistävinä, ärsyttävinä ja jäytävinä.

Keholla on luonnollinen keino suojella kipeitä alueita jännittymisellä, minkä vuoksi vulvodyniaa sairastavilla voi olla lantionalueen toimintahäiriöitä, joka voi olla myös yksi oireilun osatekijä. Lisäksi useat tutkimukset tukevat neuropaattista taudinsyytä.

Fysioterapialla pystytään helpottamaan/hallitsemaan kipuja, minkä vuoksi ohjaaminen fysioterapeutin luokse pikimmiten olisi tärkeää tehokkaan hoidon varmistamiseksi.