Vuodesta 2008 alkaen sairaanhoitaja on voinut hakea Sairaanhoitajaliitosta kliinisen hoitotyön erityispätevyyden osoittavaa nimikettä.
Nimikkeen saamisen prosessi ja kriteerit ovat tiukat. Tavoitteena on tehdä näkyväksi sairaanhoitajien kliininen erityisosaaminen. Erityispätevyysjärjestelmällään Sairaanhoitajaliitto haluaa myös edistää sairaanhoitajien erityisen osaamisen tunnustamista työpaikoilla. Se tarkoittaa osaamista vastaavia työtehtäviä ja työn vaatimuksia vastaavaa palkkaa. Nimike on määräaikainen, sen voi päivittää aina viiden vuoden välein.
Erityispätevyysnimikejärjestelmä syntyi aikoinaan ilmeiseen tarpeeseen. Suomesta puuttuivat kansalliset kliinisen hoitotyön urakehitysrakenteet. 1990-luvun alkupuolella lakkautettiin erikoissairaanhoitajatutkinnot, työelämästä poistuivat erikoissairaanhoitajanimikkeet ja -vakanssit. Näkyvä urakehitys tarkoitti usein potilastyöstä pois lähtemistä.
Vaikka kliinisissä urakehitysmahdollisuuksissa on viime vuosina ollut myönteistäkin kehitystä, tilanne on edelleen kokonaisuutenaan puutteellinen ja jäsentymätön. Edelleenkään ei sairaanhoitajan erityisen kliinisen pätevyyden osoittamiselle tai kliiniselle urakehitykselle ole olemassa systemaattisia kansallisia rakenteita ja sääntelyä.
Rakenteiden puutteista huolimatta sairaanhoitajat ovat rakentaneet ja rakentavat uraansa: lisäävät ja syventävät monin tavoin osaamistaan. Erityispätevyysnimikkeen saaneet sairaanhoitajat ovat hankkineet eri tavoin kliinistä erikoisosaamista: suoran potilastyön lisäksi he kouluttautuvat, kouluttavat, ovat kehittämishankkeissa, tuottavat potilasohjeita ja niin edelleen.
Tällä tavoin hankittu erityisosaaminen ei kuitenkaan välttämättä tule näkyväksi ja tunnustetuksi. Tätä vajetta erityispätevyysjärjestelmä paikkaa.
Erityispätevyysjärjestelmä tarjoaa vaihtoehtoisen, ei tutkintoon perustuvan, väylän saavuttaa ja osoittaa erityinen kliininen pätevyys, millä tahansa erikoisalalla. Nimikkeen saadakseen on hakemuksessa osoitettava riittävästi työkokemusta, eri tavoin hankittua täydennyskoulutusta ja muuta osaamista, joita ovat opettaminen, ohjaaminen, kehittäminen ja julkaisutoiminta. Kullakin nimikkeen saaneella on ainutlaatuinen urapolkunsa.
Arvokas erityisosaaminen näkyy vaihtelevasti palkkapussissa tai arvostuksessa
Sairaanhoitajaliitto kartoitti tänä keväänä kyselyllä erityispätevyysnimikkeen saaneiden kuulumisia. Tiivistetysti voi sanoa, että nimikkeen saaneet ovat heterogeeninen huippuammattilaisten joukko.
Heterogeenisyyttä on niin koulutustaustassa, työnkuvassa, ammattinimikkeessä kuin erityspätevyysnimikkeen tuomissa eduissa työnkuvaan tai palkkaan. Osalle nimike on tuonut iloa, aineellista tai aineetonta hyötyä, kuten uudenlaisia työmahdollisuuksia, mutta osalle pettymyksen, kun osaamista tai nimikettä ei huomioida, hyödynnetä tai arvosteta, pahimmillaan jopa vähätellään tai kadehditaan.
Lähes kolmasosa vastaajista kertoi, että palkka oli noussut erityispätevyysnimikkeen saamisen myötä. Jollakin se oli saattanut nousta jo aiemmin, työn vaativuudeen kasvaessa. Moni kuitenkin toi esille pettymystään siitä, ettei hoitoalalla osaamista ja vastuuta tunnusteta asianmukaisella palkalla.
Yhteistä on se, että erityispätevyysnimikkeen saaneilla on syvä palo ja innostus oman erikoisalansa ja osaamisena kehittämiseen. Moni uurastaa sen eteen myös vapaa-ajallaan. Nimikkeen saaneet ovat tiukan arviointiseulan läpäisseitä vahvoja osaajia, joilla on paljon annettavaa potilastyöhön ja sen kehittämiseen.
Kyselyyn vastanneet pääsääntöisesti kannustivat kollegoitaan nimikkeen hakemiseen. Määrältään nimikkeen saaneiden joukko on ainakin toistaiseksi suht pieni: 46 sairaanhoitajaa. Nimikkeen saaneiden määrällä, nimikkeen tunnettuudella ja arvostuksella voi ajatella olevan toisiaan vahvistava yhteys.
Kliinisen hoitotyön lisäksi erityispätevyysnimikettä voi hakea hoitotyön tiedonhallinnasta.
Vahva viesti: systemaattisia kliinisiä urapolkuja tarvitaan
Erityispätevyysnimikekyselyn vastauksista nousi yhteinen viesti: on tarve systemaattisille, kansallisille, kliinisen urapolun rakenteille. Niihin tulee sitoa yhtenäiset nimikkeet, osaamisen tunnustaminen, arvostaminen ja hyödyntäminen sekä ehdottomasti myös palkkakehitys.
Tämä on myös Sairaanhoitajaliiton viesti. Kansallista koordinaatiota asiassa kaikkiaan tarvitaan, kuten mainitaan myös tuoreessa Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen raportissa. Työelämän ja koulutuksen saumaton yhteistyö on välttämätöntä.
Suomi tunnetaan maailmalla vahvojen sairaanhoitajaosaajien maana. Tunnustusta ovat saaneet myös kliiniset laajavastuiset työnkuvamme. Meillä on paljon vahvuuksia, joiden varaan rakentaa, kunhan tavoite ja tahtotila ovat selkeät ja yhtenevät.
Kliiniset urapolut ja tunnustettu erityisosaaminen turvaavat osaltaan niin väestön hoitoon pääsyä kuin hoidon laatua ja potilasturvallisuutta sekä hoitoalan vetovoimaisuutta ammattiurana.
Kysymys ei ole, onko meillä varaa tulevissa sote-rakenteissa systemaattisesti kehittää, tunnustaa, hyödyntää ja palkita sairaanhoitajan tunnustettua kliinistä erityisosaamista, vaan onko meillä varaa olla sitä tekemättä.
Hyvä askel on varmistaa kaikkien erityispätevyysnimikkeen saaneiden kohdalla, että nimikkeellä tunnistettu ja tunnustettu erityisosaaminen näkyy asianmukaisesti myös työnkuvassa ja palkassa. Näistä osaajista kannattaa joka työpaikan pitää kiinni!
Lue raportti tuloksista: kysely erityispätevyysnimikkeen saaneille keväällä 2021
Tutustu erityispätevyysnimikkeeseen
