Siirry sisältöön
Sairaanhoitajapäivät Liity jäseneksi Asiointipalvelu
In English Haku

Sairaanhoitajaliiton kysely hoitotyön johtajille: ”Henkilöstötilanteen hoitaminen vie lähes kaiken työaikani”

uutinen

Sairaanhoitajaliitto kartoitti hoitoalan johtajien kokemuksia henkilöstötilanteesta ja johtamistyöstä.

Hoitotyön johtajat tekevät ratkaisevan tärkeää työtä yhä yltyvän henkilöstöpulan riivaamalla alalla suurten muutosten kynnyksellä. Kyselyn tulokset kertovat karusti heidän mahdollisuuksistaan toteuttaa omaa työtään nykytilanteessa.

Kysely toteutettiin marras-joulukuun vaihteessa 2021. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 306 hoitotyön johtajaa.

  • Kysyimme sairaanhoitajapulasta jo aiemmin sairaanhoitajilta ja hoitotyötä tekeviltä esihenkilöiltä. Hoitoalan johtajille suunnattu kysely laajentaa käsitystämme hoitoalan resurssipulan syistä ja seurauksista sekä siitä, millaisena johtajat näkevät työnsä nykytilanteessa, sanoo Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela.

Yli 60 prosenttia johtajista sanoo, ettei heillä ole aikaa johtamiseen ja perustyöhönsä

  • Tästä voi tehdä päätelmän, että ellei tilanteeseen puututa, hoitotyön laatu tulee väistämättä kärsimään. Johtamisen puutteet vaikuttavat voimakkaasti työhyvinvointiin ja voivat pahimmillaan romuttaa hoitotyön kehittymisen työyksiköissä. Sairaanhoitajat tarvitsevat johtajia, jotka ovat kiinnostuneita heidän työstään ja mahdollistavat työn kehittämisen, sanoo Sairaanhoitajaliiton asiantuntija Liisa Karhe.

11,9 prosenttia vastaajista koki, että henkilöstötilanteen hoitaminen vie lähes kaiken työajan ja 29,4 prosenttia koki, että henkilöstötilanteen hoitaminen vie paljon normaalia enemmän aikaa.

13,5 prosenttia vastaajista kertoi, että on henkilöstötilanteen takia joutunut tekemään töitä myös vapaa-ajallaan.

14,2 prosenttia vastaajista on henkilöstövajeen takia joutunut itse tekemään sairaanhoitajalle tai muille normaalisti kuuluvia tehtäviä.

Palkkaus on alan heikoin lenkki
Hoitotyön johtajat korostavat kyselyssä huonon palkkatason merkitystä hoitotyön vetovoimaa vähentävänä tekijänä. Se nousee alan vetovoimatekijöistä merkittävimmäksi. Huonoa palkkatasoa pidetään myös arvostuskysymyksenä.

  • On kummallista, että edelleen toimitaan kuin ei ymmärrettäisi palkkauksen merkitystä. Ongelmaa yritetään ratkaista esimerkiksi kouluttamalla lisää henkilökuntaa. Ratkaisu on aivan kestämätön, kun laiva kerran vuotaa, Karhe sanoo.  

Sijaisjärjestelyissä luotetaan liikaa työntekijöiden joustoon
Toinen kyselyssä vahvasti esiin nouseva asia on sijaisjärjestelyjen toimimattomuus. Yli puolet hoitotyön johtajista vastasi, että heidän työyksiköidensä sijaistarpeet hoidetaan oman väen joustoilla tai kutsumalla useimmiten tuttuja keikkalaisia.

  • Terveydenhuollon henkilöstöhallinnassa on mahdollista systemaattisesti laskea tilastollinen todennäköisyys äkillisille poissaoloille. Näin tekemällä vahvuudessa olisi jo valmiiksi vakituisia sisäisiä sijaisia hoitamaan tilastollisesti lasketut ja vuosittain toteutuvat äkilliset poissaolot. Ennakoimalla poikkeustilanteet olisivat paremmin hallittavissa ja oman väen joustot kohtuullisissa rajoissa, Karhe esittää.

Kyselyssä johtajat esittävät runsaasti kritiikkiä työyksiöiden perusmiehitystä kohtaan. Neljännes vastaajista antoi työyksikkönsä perusmiehitykselle korkeintaan tyydyttävän kouluarvosanan. Asiantuntija Karhe pitää määrällisesti ja rakenteellisesti riittävää perusmiehitystä yhtenä avainasiana hoitotyön haasteiden ratkaisussa.

Hoitotyön johtajien valta ja vastuu ovat epäsuhdassa
Kolmas kyselyssä selvästi korostuva asia on johtajien vallan ja vastuun välinen epäsuhta.  Johtaja ei voi ratkaista haasteita, jos byrokratia ei sitä mahdollista tai päättävä taho kieltää oikeat ratkaisut. Usein voi olla, ettei substanssia tuntematon taho näe ratkaisuja tarpeellisina tai pidä ratkaisemattomia haasteita uhkana.

25,1 prosenttia koki, ettei ole valtaa ratkaista ongelmia, vaikka niihin olisi tiedossa keinot.

55,4 prosenttia koki, ettei voi tehdä työtään riittävän hyvin.

61 prosenttia koki, ettei ole aikaa varsinaiseen johtamiseen ja perustyöhön.

Vastaajista 36 prosenttia arveli oman yksikön sairaanhoitajien alanvaihtopuheiden lisääntyneen. Vajaa puolet johtajista oli itse ajatellut alanvaihtoa, mutta harkitsi sitä vielä.

  • Kun hyvin kriittisen hoitoalan johtajista lähes puolet on ajatellut alanvaihtoa, on selvää, että heidän työoloihinsa ja edellytyksiinsä hoitaa työnsä on puututtava välittömästi, sanoo puheenjohtaja Nina Hahtela.

Voit lukea koko kyselyn tästä Sairaanhoitajaliiton selvitys hoitotyön johtajien kokemuksista oman työyksikön tai omien työyksiköiden henkilöstötilanteesta ja seurauksista (2021).

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *