Hoitotyön johtamisen linjaukset ja sote-uudistus

PÄÄKIRJOITUS Hoitotyön johtamisen valtakunnalliset linjaukset on laadittu alamme järjestöjen, yliopistojen, ammattikorkeakoulujen sekä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon edustajien yhteistyönä. Linjaukset syntyivät Terveystieteiden akateemiset johtajat ja asiantuntijat Taja ry:n aloitteesta. Keskeisenä huolenaiheena on hoitotyön johtamisen vaje ja hoitotyön johtajien määrän vähentäminen. Tarkoituksena on tukea sote-uudistuksen tavoitteiden toimeenpanoa kohdistamalla huomio hoitotyön johtamisen ydintehtäviin ja niiden vaikuttavuuteen.
Hoitotyön johtajat johtavat lähes 300 000 hoitotyöntekijää. Hoitotyön sisällön tuntevia hoitotyön johtajia tarvitaan kaikissa yksiköissä, jotka ovat tuottamisvastuussa sosiaali- ja terveyspalveluista. Heidän asiantuntemuksensa on tärkeää myös uusilla järjestämisvastuussa olevilla sote-alueilla, kun hyödynnetään hoitotyöntekijöiden monipuolista osaamista ja yhtenäistetään käytäntöjä, joilla varmistetaan hoidon yhdenvertainen saatavuus ja asiakaslähtöiset palvelukokonaisuudet.
Hoitotyön johtajia tarvitaan organisaatioissa strategisiin suunnittelu- ja kehittämistehtäviin sekä henkilöstön lähijohtoon. Tärkeää on huolehtia, että hoitotyön johtamisella on katkeamaton yhteys organisaation eri tasoilta asiakas- ja potilastyöhön.
Tutkimuksista on saatu näyttöä, että hoitotyön johtamisella on monia positiivisia vaikutuksia. Hyvin johdettu hoitotyö parantaa potilasturvallisuutta vähentäen esimerkiksi lääkehoitoon liittyviä virheitä, infektioita, kaatumisia ja painehaavaumia. Se edistää myös uusien hoitokäytänteiden käyttöönottoa, lyhentää hoitojaksoja ja vähentää hoitojaksojen uusiutumisia. Näin onnistunut johtaminen tuottaa myös kustannussäästöjä. Lisäksi hoitotyön johtajat vaikuttavat myönteisesti potilastyytyväisyyteen sekä henkilöstön työtyytyväisyyteen, työhyvinvointiin ja työssä pysymiseen.
Hyvin koulutetun henkilöstön työssä pysyminen on erityisen tärkeää, jotta laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut voidaan taata väestölle myös tulevina vuosina. Hoitotyön johtamisen tutkimusperinteestä voidaan tunnistaa samansuuntaisia kehityslinjoja kuin yleensäkin johtamistutkimuksesta. Hoitotieteessä on oltu kiinnostuneita siitä, millainen on hyvä hoitotyön johtaja persoonallisilta ominaisuuksiltaan, taidoiltaan ja kompetensseiltaan. Tutkimuksissa on oltu myös kiinnostuneita hoitotyön johtamisen tyyleistä, johtajan käyttäytymisestä, rooleista, vastuista ja velvollisuuksista. Näissä tutkimuksissa tarkastelu on laajentunut siirtyen johtajan persoonasta johtamisen konteksteihin.
Tutkimuksissa on huomioitu johtamistyylien, työntekijöiden ominaisuuksien ja olosuhteiden välisiä yhteyksiä. Tarkastelu on ollut kuitenkin edelleen johtajakeskeistä ja se on perustunut valtaosin työntekijöiden arviointeihin tai johtajien itsearviointeihin.
Parin viime vuosikymmenen aikana tutkimusta on kohdennettu työntekijöiden ja johtajien välisiin yhteistyösuhteisiin. Hoitotieteessä tämä tutkimussuuntaus on tuottanut tietoa vetovoimaisista magneettisairaaloista, joissa hoitotyö ja sen johtaminen ovat esimerkillisiä. Näissä hoitotyön johtamisen tutkimus on ulotettu vaikuttavaan asiakas- ja potilastyöhön ja sitä keskeisesti edistävien henkilöstövoimavarojen tarkasteluun.
Tämän tutkimussuuntauksen vahvistamista tarvitaan myös Suomessa, jotta saadaan hankittua tutkimusnäyttöä muun muassa hoitotyön johtamisen valtakunnallisten linjausten tueksi. Hoitotyön johtajan ja työntekijän väliseen yhteistyösuhteeseen ja sen merkitykseen asiakas- ja potilastyössä kohdentuvaa tutkimusta tarvitaan lisää myös kansainvälisesti. Johtaminen on yksi monimutkaisimmista tutkimuskohteista sekä käsitteellisesti että metodologisesti. Tätä osoittaa jo pelkästään se, että hoitotyön johtajaa ja hänen toimintaansa kartoittavia mittareita on useita kymmeniä. Tutkimusta toteutetaan jatkuvasti muuttuvissa olosuhteissa, joiden tunteminen ja merkityksen arviointi tutkimustiedon tuottamisessa on ensiarvoisen tärkeää.
Sote-uudistus tulee muokkamaan johtamisen kontekstia olennaisesti. Epäilemättä se myös koettelee käsityksiä hoitotyön johtamisen ydintehtävistä ja vahvistaa entisestään vaadetta tutkimusnäytön tuottamiseen hoitotyön johtamisen vaikuttavuudesta. Uudistuvissa rakenteissa mielekkäiden tutkimushankkeiden käynnistäminen edellyttää tiivistä vuoropuhelua tutkimusta toteuttavien ja palveluista vastaavien tahojen kanssa. Koska hoitotyö on keskeinen osa moniammatillisesti toteutuvia sosiaali- ja terveyspalveluja, on hoitotyön johtajien asiantuntijuuden hyödyntäminen välttämätöntä. Menestyksellistä alkanutta vuotta 2015 kaikille lehden lukijoille, tutkijoille ja yhteistyökumppaneille!

Tarja Pölkki
TtT, dosentti, päätoimittaja

Arja Häggman-Laitila
TtT, professori (hoitotyön johtaminen)