Kiusaaminen ja väkivalta erityislasten määrittelemänä ja kokemana

TUTKIVA HOITOTYÖ – TIIVISTELMÄ

Tutkimuksen tarkoitus: Tarkoituksena on kuvata, miten erityislapset määrittelevät ja kokevat kiusaamisen ja väkivallan. Tässä tutkimuksessa erityislapsen määritelmä perustuu lääketieteelliseen diagnoosiin sairaudesta tai vammasta.

Aineisto ja menetelmät: Laadullinen aineisto kerättiin teemahaastattelulla. Tutkimukseen osallistui kymmenen 6–19-vuotiasta erityislasta. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.

Tulokset: Tutkimuksessa lapset määrittelivät väkivallan konkreettisiksi teoiksi. Kiusaaminen ei noussut erityislasten määritelmissä omaksi väkivaltailmiöksi, vaan lasten mukaan kiusaaminen kietoutui osaksi muita väkivallan muotoja. Lapset kokivat kiusaamista muilta ikätovereilta. Väkivaltaa erityislapset kokivat lähipiiriltä ja omalta perheeltä. Erityispiirteenä erityislasten kohdalla oli avustajien lapsiin kohdistama väkivalta ja vamman vuoksi kiusatuksi tuleminen.

Päätelmät: Kiusaamiselta ja väkivallalta suojaavien tekijöiden tarkastelu erityislasten kohdalla olisi syytä ottaa huomioon myös jatkotutkimuksessa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa. Ammattilaisten ja yhteiskunnan toimissa on tärkeä pohtia konkreettisia keinoja edistää erityislasten yhdenvertaista osallisuutta.

Asiasanat: erityislapsi, kiusaaminen, kokemus, väkivalta

Tanja Koivula

TtM, TtT-opiskelija, kouluttaja, Tampereen yliopisto, terveystieteiden yksikkö, Hyria koulutus Oy, tanja.koivula@

hyria.fi

Paula Korkalainen

KT, erityiskasvatuksen asiantuntija, Ohjaus- ja asiantuntijapalvelut Paula Korkalainen, paula.h.korkalainen@

gmail.com

Pauliina Lampinen

YTM, toiminnanjohtaja, Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö, Helsinki, pauliina.lampinen@vamlas.fi

Eija Paavilainen

TtT, professori, Tampereen yliopisto, terveystieteiden yksikkö, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, eija.

paavilainen@uta.fi

 

TILAA TUTKIVA HOITOTYÖ -LEHTI: https://sairaanhoitajat.fi/fioca-oy/tutkiva-hoitotyo/tilaukset/