Kolumni: Päätös vaatii toimintaa

Sovitan vaatekaupassa takkia, jonka hihat ovat täynnä kimaltavia paljetteja. Mieheni katsoo luomusta kulmat kurtussa, minä ihastelen sitä silmät loistaen.

”Eikö tää ookin aika ihana?”

”Aivan järkyttävän ruma.”

Asetan vaatteen takaisin henkarille. Kierrän kaupan ympäri mutta palaan jälleen takin luokse.

”Voinko mä ostaa tän? En mä voi. Voinko?”

Makutuomarini katsahtaa kelloa. Hän nähtävästi pelkää, että olemme kaupassa sulkemisaikaan asti.

Ei liene sattumaa, että olen horoskoopiltani vaaka. Päättämätön luonteeni mainitaan muutamaan otteeseen myös 30-vuotislahjaksi saamassani astrologisen syntymäkartan tulkinnassa. Punnitsen usein pitkään eri vaihtoehtoja – enkä voi suositella kenellekään lähtemistä kanssani esimerkiksi kenkäostoksille.

Harkitseva asenteeni vaikuttaa niin pieniin kuin suurempiin ratkaisuihin. Minä ja puolisoni olemme esimerkiksi asuneet jo kohta kymmenen vuotta asunnossa, joka on alkanut tuntua liian pieneltä. Koen, että on vaikeaa irtaantua tutusta ja turvallisesta. Kyse ei ole pelkästään muutosta, vaan muutoksesta syvemmällä tasolla.

”Elämästä tulee tosi vaikeaa, jos ei osaa tehdä päätöksiä”, isosiskoni sanoi minulle taannoin puhelimessa. Jutellessani hänen kanssaan oivalsin yhtäkkiä,
että usein ”päätökseni” ovat olleet passiivista laatua. Kieltäytymistä, paikalleen jämähtämistä, pysähtymistä. Sen odottamista, että tilaisuus menee
ohi eikä minun tarvitse ottaa ratkaisevaa askelta.

”Nothing happens when you wait”, on Samuel Beckett sanonut. Tämä viisaus tuli kerran vastaan Twitterissä saatesanoilla ”Don’t wait. Act.”

Miten päätöksiä sitten tehdään?

Harkitaan eri vaihtoehtoja, mutta ei liian kauan. Luotetaan intuitioon mutta pidetään samalla järki kädessä. Toimitaan. Uskotaan, että kaikki menee hyvin. Tärkeää on myös kuunnella sisäistä ääntään. Tehdä ratkaisuja sen perusteella, mikä itseä kiehtoo eikä sen
mukaan, mitä jotkut toiset pitävät hyvänä ajatuksena.

”Jos sä kerran tykkäät siitä takista, niin osta se”, sanoi mieheni lopulta vaatekaupassa. Niin minä tein. Ja siitä lähtien olen pitänyt takkia
melkein joka päivä.

Taina Latvala, kirjailija

Juttu on julkaistu Sairaanhoitaja-lehdessä 7/2017.
Tällä palstalla vuorottelevat Taina Latvala, Lotta Tuohino ja Anu Lehtola-Donner.