Potilasohjaus ortopedisten potilaiden, läheisten ja hoitajien arvioimana

TIIVISTELMÄ Tutkimuksen tarkoituksena on kuvailla ja vertailla voimavaraistumista tukevan potilasohjauksen toteutumista ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä ortopedisten leikkauspotilaiden, läheisten ja hoitajien arvioimana. Aineisto kerättiin strukturoidulla Sairaalapotilaan tiedon saanti -mittarilla (SPTS©) ortopedisilta leikkauspotilailta (n = 207, vastausprosentti 69 %), heidän läheisiltään (n = 177, vastausprosentti 59 %) ja hoitajilta (n = 43, vastausprosentti 36 %). Aineisto analysoitiin tilastollisilla menetelmillä.
Ryhmien välillä oli tilastollisesti merkitseviä näkemyseroja ohjaustilanteissa käsitellyn sisällön suhteen sosiaalisen tiedon ulottuvuutta lukuun ottamatta. Läheisten arviot olivat potilaita ja hoitajia kriittisempiä lukuun ottamatta taloudellisen tiedon ulottuvuutta. Naispotilaat arvioivat miehiä vähemmän, että ohjauksessa käsiteltiin kokemuksellista ja taloudellista tietoa. Pitkäaikaissairaat potilaat arvioivat lyhytaikaisia potilaita vähemmän, että ohjauksessa käsiteltiin tietoa sosiaaliselta ja eettiseltä ulottuvuudelta.
Ohjauksen kehittämisessä tulisi jatkossa panostaa läheisyhteistyön vahvistamiseen. Läheisillä on tärkeä rooli ortopedisen leikkauspotilaan elämäntilanteen tuntijoina ja voimavarojen tukijoina.

Sini Eloranta
TtT, kliininen opettaja, suunnittelija
Turun yliopisto, hoitotieteen laitos
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri,
kehittämispalvelut -yksikkö
sinelo@utu.fi

Helena Leino-Kilpi
THT, professori, sv. ylihoitaja
Turun yliopisto, hoitotieteen laitos
Turun yliopistollinen keskussairaala
helena.leino-kilpi@utu.fi

Jouko Katajisto
Tilastotieteen lehtori, VTM, Turun
yliopisto, matematiikan ja tilastotieteen laitos
jouko.katajisto@utu.fi

Kirsi Valkeapää
TtT, dosentti, koulutuspäällikkö
Turun yliopisto, hoitotieteen laitos
Lahden ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala
kirsi.valkeapaa@lamk.fi