Seuraamme blogisarjassa kliinisten erikoistumiskoulutuspilottien suunnittelua ja etenemistä. Ensimmäisenä koulutuspilotteina ovat Gerontologisen hoitotyön erikoistumiskoulutus ja Psykiatrisen ja mielenterveyshoitotyön erikoistumiskoulutus. Kirjoittajina ovat Sanna Kukkonen (projektiasiantuntija, Pohjois-Savon hyvinvointialue) ja Hanna Leino (koulutussuunnittelija, HUS).
Erikoissairaanhoitajan tutkinnon lakkauttamisen jälkeen 1990‑luvun alkupuolella sairaanhoitajien kliinisen erityisosaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen ei ole ollut Suomessa yhtenäisiä rakenteita. Väestön ikääntyminen, mielenterveyden haasteiden kasvu ja palvelujärjestelmän uudistukset muokkaavat hoitotyön työnkuvia nopeammin kuin koskaan. Hoitotyöntekijöiltä odotetaan yhä vahvempaa kykyä toimia vaativissa tilanteissa, tehdä nopeita päätöksiä ja tunnistaa potilaiden monimuotoiset tarpeet ja reagoida niihin. Sairaanhoitajien ammatillinen osaaminen on keskeinen tekijä potilasturvallisuuden varmistamisessa ja hoidon laadun ylläpitämisessä.
Osaamisen syventäminen vastaa palvelujärjestelmän muutoksiin
Ammattikorkeakoulututkinto muodostaa vahvan perustan sairaanhoitajan ammattitaidolle. Asiakkaiden ja potilaiden tarpeet, sekä palvelujärjestelmän muutokset edellyttävät kuitenkin osaamisen syventämistä eri palvelukokonaisuuksissa niin perustason palveluissa kuin erikoissairaanhoidossakin. Kliinisten erikoistumiskoulutusten tehtävänä on vastata näihin tarpeisiin ja ennakoida työelämän muutoksia siten, että potilaiden ja asiakkaiden hyvä, turvallinen ja vaikuttava hoito varmistuu. Kliininen kompetenssi on yhdistelmä tietoja, taitoja, asenteita ja kyvykkyyttä toteuttaa turvallista ja vaikuttavaa hoitoa itsenäisesti. Vahva työelämälähtöisyys koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa varmistaa sen, että asiakkaat saavat vaikuttavampaa ja laadukkaampaa hoitoa ja ovat siten myös tyytyväisempiä. Sairaanhoitajien osaamisen vahvistuminen lisää työtyytyväisyyttä ja työhön sitoutumista.
Monitoimijainen verkosto erikoistumiskoulutuksien suunnittelu ja toteutustyössä
Erikoistumiskoulutuksien kehittäminen perustuu vahvaan kansalliseen yhteistyöhön. Gerontologisen hoitotyön erikoistumiskoulutuksen hanke toteutetaan yhteistyössä hanketta hallinnoivan Pohjois-Savon hyvinvointialueen, Lapin, Keski-Suomen ja Vantaa-Keravan hyvinvointialueiden sekä alueilla toimivien Savonian, Lapin, Jyväskylän ja Laurea ammattikorkeakoulujen ja Itä-Suomen yliopiston kanssa.
Psykiatrisen ja mielenterveyshoitotyön erikoistumiskoulutuksen hankehallinnoijana toimii HUS, joka koordinoi kokonaisuutta. Mukana on laaja joukko korkeakoulukumppaneita: Metropolia Ammattikorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto, Helsingin yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto tuovat kukin oman asiantuntemuksensa koulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Myös hyvinvointialueet ovat tiiviisti mukana kehittämistyössä. Keski-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueet sekä Helsingin kaupunki toimivat keskeisinä yhteistyökumppaneina, tuoden näkemyksiä ja käytännön kokemusta palvelujärjestelmän tarpeista. Hanke tekee lisäksi tiivistä yhteistyötä psykoterapiakoulutuksen kaksiportaisuuden uudistamiseen liittyvässä työssä.
Monitoimijainen verkosto erikoistumiskoulutuksien suunnittelu ja toteutustyössä
Molempien hankkeiden kumppanina toimii Suomen sairaanhoitajat, joka vahvistaa hoitotyön ammatillisen kehittämisen näkökulman osana kokonaisuutta. Hankkeiden valvonnasta vastaa Sosiaali- ja terveysministeriö, mikä varmistaa koulutuksien kytkeytymisen kansallisiin tavoitteisiin ja linjauksiin. Laadukas hoitotyö syntyy osaavista ammattilaisista ja osaamisen vahvistaminen vaatii aidosti moniammatillista ja monialaista yhteistyötä.
Tulevissa blogipostauksissa kerromme erikoistumiskoulutuksien kehittämisen etenemisestä.
Sanna Kukkonen, projektiasiantuntija, Pohjois-Savon hyvinvointialue
Hanna Leino, koulutussuunnittelija, HUS
