Tilastotietoa sairaanhoitajista

Työssä käyvät sairaanhoitajat

Sairaanhoitaja oli edelleen vuonna 2020 suomalaisten työssä käyvien kolmanneksi yleisin ammatti¹. Sairaanhoitajan ammateissa toimivista lähes 85 prosenttia toimi sairaanhoitajina (sisältää amk-ensihoitajat), kolme prosenttia kätilöinä ja 12 prosenttia terveydenhoitajina².

Sairaanhoitajan ammateissa työskenteleviin tilastoituu myös sellaiset sairaanhoitajan sijaiset, joilla ei ole vielä sairaanhoitajan tutkintoa. Vuonna 2020 yhteensä 75299 (2019 yht. 73 428) henkilöä työskenteli sairaanhoitajan ammateissa (sisältäen myös amk-ensihoitajat, kätilöt, terveydenhoitajat)². Heistä 92 prosenttia oli naisia ja 8 prosenttia miehiä. Sairaanhoitajan ammatissa työskentelevistä suhteellisesti eniten (14,2 %) oli iältään 31–35-vuotiaita, kun edellisvuonna isoin ikäluokka oli 41–45-vuotiaat². Miehiä sairaanhoitajan ammateissa työskentelevistä oli 2020 noin 8,4 prosenttia, kun se kaksi vuotta aikaisemmin oli 7,6 prosenttia². Miesten osuus oli suurin (11,5 %) 26–30-vuotiaiden ryhmässä ja pieneni iän myötä niin, että 56−60 -vuotiaiden ryhmässä miesten osuus oli 5,5 prosenttia². Sairaanhoitajan ammatissa vuonna 2020 työskennelleistä 33,2 prosenttia oli alle 36-vuotiaita, 49,6 prosenttia 36−55-vuotiaita ja 17 prosenttia yli 55-vuotiaita, mikä on samaa tasoa edellisvuoteen verrattuna². Yli 66-vuotiaita sairaanhoitajan ammatissa toimivien määrä oli hivenen noussut edellisvuosista, mutta heidän osuutensa oli vain 0,7 prosenttia (512 henkilöä). Yli 71-vuotiaista sairaanhoitajista työskenteli 36 henkilöä vuonna 2020².

Kuviossa 1 esitetään sairaanhoitajan ammateissa työskentelevien lukumäärät ikäluokittain vuosina 2018-2020².

Vuonna 2020 kuten myös edellisenä vuonna kunnan palveluksessa työskenteli 83 prosenttia ja yksityisen sektorin palveluksessa 15 prosenttia sairaanhoitajan ammateissa työskentelevistä². Valtiolla tai valtioenemmistöisissä osakeyhtiöissä työskenteli noin 1,2 prosenttia ja yrittäjinä 0, 85 prosenttia (638 yrittäjää, kun vuonna 2019 oli tilastoitu 531 yrittäjää) sairaanhoitajan ammateissa työskentelevistä². Sairaanhoitajista reilu 81 prosenttia (vuonna 2019 78 %) työskenteli terveydenhuollossa ja 16 prosenttia sosiaalihuollossa². Loput 2,71 prosenttia työskenteli muilla toimialoilla (vuonna 2019 2,77 %)². Terveydenhuollossa työskentelevistä sairaanhoitajista 64 prosenttia työskenteli terveydenhuollon laitospalveluissa². Sosiaalihuollossa työskentelevistä sairaanhoitajista 63 prosenttia työskenteli sosiaalihuollon laitospalveluissa². Sosiaalihuollossa sairaanhoitajina työskentelevät olivat jonkin verran terveydenhuollon sairaanhoitajia iäkkäämpiä (Kuvio 2)².

Sairaanhoitaja-ammatteihin valmistuvat jatkavat opiskeluaan aiempaa useammin. Heistä 2,8 prosenttia oli päätoimisia opiskelijoita vuoden kuluttua valmistumisesta vuonna 2019, kun kymmenen vuoden aikajaksolla vastaava luku oli 1,8 prosenttia. Kätilöksi valmistuneet olivat useimmiten vuoden kuluttua opiskelemassa (4,9 %).³ (Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen.fi )

Sairaanhoitajan ammateissa työskentelevien korkeimmat tutkinnot kolmelta viimeisimmältä tilastovuodelta kuvataan taulukossa 1.

Taulukko 1. Vuosina 2018-2020 sairaanhoitajan ammateissa työskennelleiden korkeimmat tutkinnot (%) ².

Sairaanhoitajan ammateissa toimi vuonna 2020 ilman sairaanhoitajan tutkintoa 1373 henkilöä, joilla oli korkeimpana tutkintonaan muu alemman asteen hoitoalan tutkinto tai ylioppilastutkinto (691 lähihoitajaa, 81 perushoitajaa, 25 lääkintävahtimestari-sairaankuljettajaa, 576 ylioppilasta). Ilmeisesti nämä toimivat sairaanhoitajan sijaisina. Ylioppilastutkinnon korkeimpana tutkintonaan suorittaneista 18 prosenttia oli 41-60-vuotiaita. Tutkintotieto puuttui 191 sairaanhoitajan ammatissa toimivalta ².

Vuonna 2020 kaikista sairaanhoitajakoulutuksen korkeimpana tutkintonaan suorittaneista 53,8 prosenttia (vuonna 2019 53,6 %; 2018 55,0 %) työskenteli kuntasektorilla. Yksityissektorilla työskenteli 14 prosenttia (vuonna 2019 14,3 %; 2018 14,3 %), valtiolla 1,3 prosenttia (vuonna 2019 1,9 %; 2018 2 %) ja yrittäjinä noin 2 prosenttia kuten myös kahtena aiempana vuonna. Työnantajatietoa ei ole noin 29 prosentista ja 0,1 prosentilla se on tuntematon Sairaanhoitajakoulutuksen korkeimpana tutkintonaan suorittaneista 8,5 prosenttia toimi muilla kuin sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla vuonna 2019 (2019 8,7 %; 2018 8,6 %)².

Osa-aikaisuus

Kuntasektorilla työskentelevistä kuukausipalkkaisista sairaanhoitajista 18,5 prosenttia (17,3 % vuonna 2020) teki osa-aikaista työaikaa vuonna 2021. Valtaosa osa-aikaisista sairaanhoitajista oli naisia. Osa-aikaista työaikaa kuntasektorilla tekevien miessairaanhoitajien osuus oli 8,9 prosenttia. ⁴ (Lähde: Tilastokeskuksen StatFin Palkkarakenne -ja palkkatilastot 2021)

Koko väestötasolla osa-aikaista työaikaa tekevien miessairaanhoitajien osuus jäi alle tuhannen henkilön. Koko työlliseen väestöön suhteutettuna sairaanhoitajat tekivät vähemmän osa-aikaista työtä kuin väestö keskimäärin, mutta osa-aikaisten osuus on noussut edellisvuodesta myös koko väestössä (18,5 prosenttia (2020 16,4 %), naiset 24,3 % (2020 naiset 21,3 %) ja miehet 13,2 % (2020 miehet 12,3 %). ⁵(Lähde: Tilastokeskuksen ostotilastot 2022/ työvoimatutkimus vuodelta 2021 ja vertailukelpoiseksi korjattu aikasarja vuodelta 2020)

Maahan muutto ja maastamuutto

Ulkomaista syntyperää olevien osuus oli 3,7 prosenttia sairaanhoitajan ammateissa työskentelevistä vuonna 2020, kun se edellisenä vuonna oli 3,4 prosenttia. Heistä 27 prosenttia (29% v.2019; 28 % v. 2018) oli EU-maista ja 72 prosenttia (71% v.2019; 70 % v.2018).EU-maiden ulkopuolelta. Syntyperä ei ollut tiedossa 33 henkilöllä sairaanhoitajan ammatissa toimivista. EU-maista tulevista 70 prosenttia työskenteli sairaanhoitajan ammatissa terveydenhuollossa ja 30 prosenttia sosiaalihuollossa. Heistä 89 prosenttia oli naisia. EU-maiden ulkopuolelta tulevista työskenteli 72 prosenttia terveydenhuollossa ja 28 prosenttia sosiaalihuollossa. Heistä 83 prosenttia oli naisia. ²

Sairaanhoitajien maastomuutto lisääntyi tasaisesti 2010-luvun alkupuolella, mutta on laskenut jälleen vuosikymmenen loppupuolella, kuten kuviosta 3 voidaan nähdä.

Viimeisen yhdeksän vuoden aikana Suomesta on muuttanut reilut 1000 sairaanhoitajaa. Suosituimmat kohdemaat ovat olleet Ruotsi, Norja ja Yhdistynyt kuningaskunta. Maastamuuttajista 28 prosenttia oli alle 36-vuotiaita. Eniten (28 %) maasta muuttivat 26-30-vuotiaat sairaanhoitajan ammatissa työskentelevät, toiseksi eniten (18 %) 19-25 vuotiaat ja kolmanneksi eniten (16 %) 31-35-vuotiaat. ⁶

Vuoden 2015 jälkeen Suomesta on vuosittain lähtenyt enemmän (2017: -70 ) sairaanhoitajia pois kuin Suomeen tulee. Suurin osa muutoista on ollut tilapäisiä. Suomeen tuli eniten sairaanhoitajia Virosta.⁷ (Lähde: Juuti 2020)

Vastavalmistuneista sairaanhoitajista (sis. kaikki sairaanhoitaja-ammatit) 1,1 prosenttia muutti Suomesta pois vuoden sisällä valmistumisesta (2019), mikä vastaa kymmenen vuoden aikajakson (2009-2019) keskiarvoa. Sairaanhoitaja-ammateista kätilöiksi valmistuneet muuttivat muita hieman useammin (1,7 %) ulkomaille. Aktiivisimpia (10 %) maasta muuttajia olivat ruotsinkielisistä ammattikorkeakouluista valmistuneet. ³ (Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen.fi )

Eläköityminen

Kunta-alalta sairaanhoitajia eläköityi 499 henkeä vuonna 2018. Keskimääräinen eläkeikä oli 63,8 vuotta. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäi lähes yhtä paljon eli 467 henkilöä keski-iän ollessa 52,6 vuotta ⁸. (Lähde: Keva 2021).

Kunta-alalta eläköityy 24,6 prosenttia sairaanhoitajista, 31,2 prosenttia terveydenhoitajista ja 45 prosenttia osastonhoitajista seuraavalla kymmenvuotiskaudella 2022 − 2031 ⁹ . (Lähde Keva 2022).

Alanvaihto

Sairaanhoitajien alanvaihto on ollut viime vuosina lisääntyvässä määrin keskustelussa. Näemme vasta tulevina vuosina, millainen tilanne on tilastojen valossa tällä hetkellä, sillä tilastot tulevat noin kaksi vuotta jäljessä. Taulukkoon 1 on koottu vuosien 2018–2020 tilanne niiden sairaanhoitajien kohdalla, jotka olivat sairaanhoitajan ammatissa töissä 1, 3 ja 5 vuotta aikaisemmin.²

Taulukko 1. Vuosina 2018–2020 niiden sairaanhoitajien toiminta (tila), jotka olivat työllisinä sairaanhoitaja-ammateissa 1,3 ja 5 vuotta aiemmin. (Lähde: Tilastokeskuksen ostotilastot 2019–2022)²

Tilastollista muutosta toisille aloille siirtymisessä voidaan nähdä, kun verrataan vuonna 2018 sairaanhoitajan ammatissa toimineiden toimintaa vuoteen 2019.  Vuonna 2019 6,1 prosenttia oli toisella alalla töissä niistä, jotka olivat vuotta aiemmin toimineet sairaanhoitajina. Vuonna 2019 sairaanhoitajan tehtävissä toimineista oli vuonna 2020 toiselle alalle siirtynyt 4,3 prosenttia, ja vastaava luku oli vuonna 2018 samaa tasoa vuoden 2020 osuuden kanssa (4,4 %). Vuonna 2019 sairaanhoitajan ammateissa työskennelleistä lähes 91 prosenttia työskenteli edelleen sairaanhoitajan ammateissa vuonna 2020. Poistumaa tapahtuu eläkkeelle jäämisen ja muiden syiden takia.²

Sairaanhoitajan ammateista toiselle alalle siirtyminen aikajaksovertailussa näyttäytyy vuonna 2020 siltä, että viisi vuotta sitten sairaanhoitajan ammatissa työskennelleistä 12, 9 prosenttia työskenteli toisella alalla. Kolme vuotta sitten sairaanhoitajan ammatissa työskennelleistä 10,2 prosenttia työskenteli toisella alalla.²  

Sairaanhoitajista oli vaihtanut alaa reilut viisi prosenttia vuoden 2010 ja 2018 Tilastokeskuksen vertailussa. Alan vaihtajiksi tässä ei laskettu niitä, jotka ovat pysyneet edelleen terveys- ja hyvinvointialalla ¹⁰(Pehkonen 2020). Tilastoerot saattavat johtua siitä, miten sairaanhoitaja määritellään. Suomen Sairaanhoitajien julkaisemissa tilastokeskuksen ostotilastoissa sairaanhoitajiksi lasketaan sairaanhoitaja-ammateissa toimivat eli myös kätilöt ja terveydenhoitajat sekä amk-ensihoitajat, jotka tilastoidaan ja rekisteröidäänkin sairaanhoitajina.

Työllisyystilanne

Avoimia sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan työpaikkoja oli 4585 heinä-joulukuulla 2021. Pulaa (Pirkanmaa) tai paljon pulaa (muu maa) hakijoista on koko maassa ¹¹. (Lähde: TEM työnvälitystilastot /Ammattibarometri 2021)

Vastavalmistuneiden työllistymisprosenteissa on alueellista vaihtelua, mutta kaikista ammattikorkeakouluista valmistuneiden työllistymisprosentti on noussut hieman viime vuosina. Vuoden päästä valmistumisesta 94,3 prosenttia sairaanhoitajista oli työllistynyt ja 1,6 prosenttia oli työttömänä (2020), kun kymmenen vuoden aikana matalimmillaan se oli vuonna 2016, jolloin työllistymisprosentti oli 90,2 ja työttömyysprosentti 4,4. Vuoden jälkeen valmistumisesta sairaanhoitajista oli opiskelemassa 1,1 prosenttia. Vuonna 2020 työttömien osuus oli suurin kätilöiksi (4,3 %) ja terveydenhoitajiksi (2,0 %) vuosi sitten valmistuneissa. ¹²(Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen.fi, 13.5.2022

Sairaanhoitajien osuus perusterveydenhuollon palveluissa

Sairaanhoitajat vastaavat isosta osasta perusterveydenhuollon avoyhteydenotoista tai vastaanottokäynneistä. Sairaanhoitajien osuus eri tavoin tarjottavista palvelumuodoista on suuri, ja se on lisääntynyt jatkuvasti viimeisen viiden vuoden aikana vastaanotto- ja puhelinpalveluissa samoin kuin sähköisen asioinnin palveluissa ja reaaliaikaisessa etäasioinnissa. Kotiin tehtävistä käynneistä sairaanhoitajien osuus on keskimäärin vain 23 prosenttia, joka sekin on ollut hienoisessa nousussa. Katso tarkemmin tästä 22.5.2020 päivitetystä Avohilmo-yhteenvedosta.

Alan opiskelijat

Sairaanhoitajakoulutukseen ensisijaisesti hakeneiden määrä on laskenut tasaisesti vuosina 2016-2020. Kaikkien hakijoiden määrä nousi hieman vuonna 2020 samalla kun aloituspaikan vastaanottaneiden määrä nousi. Ensisijaisten hakijoiden osuus kaikista hakijoista oli kuitenkin jopa aiempaa pienempi (31 %) vuonna 2020. ¹³(Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen.fi 3.5.2021)

Kuviossa 4 esitetään sairaanhoitaja-ammatteihin opiskelemaan hakeneiden ja opiskelupaikan vastaanottaneiden lukumäärät viimeisen viiden vuoden aikana.

Taulukossa 2 eritellään eri sairaanhoitaja-ammateittain opiskelupaikan vastaanottaneiden määrä vuosittain.

Taulukko 2 Opiskelupaikan vastaanottaneiden lukumäärät sairaanhoitaja-ammattiryhmittäin vuosina 2017-2020.

Tutkinnon suorittaneiden lukumäärät olivat pienimillään neljän vuoden tarkastelujaksolla vuonna 2020 lukuun ottamatta ensihoitajia. Taulukossa 3 kuvataan sairaanhoitaja-ammateittain tutkinnon suorittaneiden lukumäärät neljän edellisvuoden aikana. ¹³

Taulukko 3. Tutkinnon suorittaneiden lukumäärät sairaanhoitaja-ammattiryhmittäin vuosina 2017-2020¹³.

Sairaanhoitajista ym. valmistuu 10 vuoden tarkastelujaksolla noin 80% aloittaneista. Tavoiteajassa valmistuu noin 50-60% aloittaneista. ¹³

Aikaisempi koulutus

Uusista sairaanhoitajaopiskelijoista ylioppilaiden osuus on viime vuosikymmenellä laskenut tasaisesti 50 %:iin, kun se vuonna 2011 oli 60%. Ammatillinen tutkinto oli puolestaan entistä useammalla (58 %) uudella sairaanhoitajaopiskelijalla vuonna 2019 (vuonna 2011 47 %:lla). Aikaisempi amk-tutkinto oli noin 5 %:lla ja aikaisempi alempi sekä ylempi korkeakoulututkinto noin 2 %:lla uusista sairaanhoitajaopiskelijoista. Näissä ei ole suurta muutosta tapahtunut viime vuosikymmenellä, mutta korkeakoulututkintojen osuus on noussut noin 1 % verran viime vuosikymmenen aikana. Noin 5-7 %:lla uusista sairaanhoitajaopiskelijoista ei ollut mitään tutkintoa tutkintorekisterissä viime vuosikymmenellä (vuonna 2010 ja 2019 6,2 %).^14,15,16

Palkkaus

Vuonna 2021 kunta-alan sairaanhoitaja-ammattien kokonaisansion keskiarvo oli 3393 €/kk ja mediaani 3274 €/kk. On huomioitava, että kokonaisansio sisältää myös epämukavan työajan lisät lisä- ja ylityöpalkkoineen. Vaikka sosiaali-ja terveydenhuoltoalalla tehdään paljon vuoro-, lisä- ja ylitöitä, silti sairaanhoitaja-ammattien (322) keskimääräinen kokonaisansio yltää hädin tuskin kuntasektorin kaikkien muiden ammattiryhmien kokonaisansioon. Keskiansio kunnan muilla ammattiryhmillä oli 3449 €/kk ja mediaani 3107e.

Säännöllisen työajan ansio sisältää erilaiset epämukavan työajan lisät, mutta ei sisällä loma- eikä kertakorvauksia. Sairaanhoitaja-ammattien säännöllisen työajan ansio e/kk eri työnantajilla vuonna 2021 (keskiarvo/mediaani) oli:

• Kunta 3250 / 3165
• Valtio 3572 / 3503
• Yksityinen (tiedot vuodelta 2020) 3063 / 2963

Vuorotyötä tekevän sairaanhoitajan kokonaisansiosta iso osa koostuu epäsäännöllisen työajan korvauksista. Arkipäivätyötä tekevien kokonaiskuukausiansiot jäävät lähelle peruspalkkaa. (työkokemuslisät v. 2021: 5 vuoden jälkeen 3% ja 10 vuoden jälkeen 8 %)

Kunta-alan tehtäväkohtainen, keskimääräinen sairaanhoitaja-ammatin peruspalkka oli 2645 euroa vuonna 2021. Sairaanhoitaja-ammattien ja esimerkkinä sairaaloiden lähijohtajien keskimääräiset peruspalkat vuonna 2021:

• sairaanhoitaja 2625 e/kk
• terveydenhoitaja 2663 e/kk
• kätilö 2663 e/kk
• ensihoitaja (hoitotaso) 2657 e/kk
• apulaisosastonhoitaja (sairaala) 2910 e/kk
• osastonhoitaja (sairaala) 3413 e/kk.

Sairaanhoitaja-ammateissa miesten kokonaisansio oli Suomessa vuonna 2021 keskimäärin 263 e/kk suurempi kuin naisten. ⁴

Pohjoismainen vertailu

Suomalainen sairaanhoitaja saa pienintä palkkaa pohjoismaisiin kollegoihinsa verrattuna. Suomessa sairaanhoitajan palkka ei nouse työkokemuksenkaan myötä muiden pohjoismaiden sairaanhoitajien tasolle. Kokenut sairaanhoitaja saa selvästi korkeampaa palkkaa vastavalmistuneeseen verrattuna Norjassa, Tanskassa ja Islannissa.

Sairaanhoitajat tienaavat muissa Pohjoismaissa enemmän kuin Suomessa.

Suomalaisen sairaanhoitajan palkka jää edelleen muita Pohjoismaita alhaisemmalle tasolle, kun elinkustannusten vaikutus otetaan huomioon.

Pohjoismaisesta vertailusta löytyy Suomen Sairaanhoitajien kannanotto.

Tilastolähteet

1. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastotiedote 2022. Päivitetty 13.10.2022.
2. Tilastokeskuksen ostotilastot 2020-2022. Päivitetty 14.12.2022
3. Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen.fi, 28.6.2021.
4. Tilastokeskuksen StatFin Palkkarakenne -ja palkkatilastot 2021. Päivitetty 9.5.2022.
5. Tilastokeskuksen ostotilastot 2022/ työvoimatutkimus vuodelta 2021 ja vertailukelpoiseksi korjattu aikasarja vuodelta 2020. Päivitetty 9.5.2022
6. Tilastokeskuksen ostotilastot 2020 sairaanhoitajien ulkomaille muutosta (sairaanhoitajat tässä niitä, joilla sairaanhoitajatutkinto korkein suoritettu tutkinto).
7. Meri Juuti 2020, Maastamuutto ja maahan muutto. Tilastokeskuksen artikkeli.
8. Keva 2021. Kuntien työvoimaennuste 2030. Sairaanhoitajien eläköityminen kunta-alalla. Päivitetty 3.3.2021.
9. Keva 2022. Eläköitymisennusteet 2022-2041. Päivitetty 13.5.2022.
10. Pehkonen Sampo 17.1.2020. Alan vaihto: Tilastokeskuksen artikkeli.
11. Ammattibarometri 2021. Avoimet työpaikat ja sairaanhoitajapula. Päivitetty 11.5.2022.
12. Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen.fi, 13.5.2022
13. Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen.fi, 3.5.2022
14. Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen.fi: Ammattikorkeakoulujen opiskelijat ja tutkinnot 2020 (Päivitetty 16.6.2021)
15. Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen.fi: Sairaanhoitajien aikaisempi koulutus 2019 (Päivitetty 24.6.2021)
16. Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen.fi: Sairaanhoitajiksi valmistuneiden työllistyminen 2017 (Päivitetty 29.4.2020).

Millaisia muita tilastoja sairaanhoitajista haluaisit lukea tältä sivulta?

Ota yhteyttä Suomen Sairaanhoitajiin ja kerro, millaisia tilastoja haluaisit lukea tältä sivulta!