Siirry sisältöön
Sairaanhoitajapäivät Liity jäseneksi

Tilastotietoa sairaanhoitajista

Montako sairaanhoitajaa Suomessa työskentelee? Moniko heistä työskentelee osa-aikaisesti? Entä millaista palkkaa sairaanhoitaja tienaa? Tutustu sairaanhoitajiin liittyviin tilastoihin!

Työssä käyvät sairaanhoitajat

Sairaanhoitaja oli edelleen vuonna 2019 suomalaisten työssä käyvien naisten kolmanneksi yleisin ammatti. Sairaanhoitajan ammateissa toimivista 84 prosenttia toimi sairaanhoitajina (sisältää amk-ensihoitajat), kolme prosenttia kätilöinä ja vajaa 13 prosenttia terveydenhoitajina. Sairaanhoitajan ammateissa toimivia oli noin 1,3 % koko Suomen väestön määrästä. (Lähde: Tilastokeskuksen ostotilastot 2021 vuodelta 2019)

Vuonna 2020 alle 65-vuotiaita laillistettuja sairaanhoitajia ammattioikeuksin oli kaikkiaan 110722 (sis. ensihoitajat), terveydenhoitajia 22783 ja kätilöitä 6698, kun 65-vuotiaita tai vanhempia ammattioikeudet omaavia sairaanhoitajia oli vuonna 2020 yhteensä 24504. (Lähde: Valviran ammattioikeustilasto THL 2020).

Sairaanhoitajan ammateissa työskenteleviin tilastoituu myös sellaiset sairaanhoitajan sijaiset, joilla ei ole sairaanhoitajan tutkintoa. Vuonna 2019 yhteensä 73 428 henkilöä työskenteli sairaanhoitajan ammateissa (sisältäen myös amk-ensihoitajat, kätilöt, terveydenhoitajat). Heistä 92 prosenttia oli naisia ja 8 prosenttia miehiä. Sairaanhoitajan ammatissa työskentelevistä suhteellisesti eniten (13,7 %) oli iältään 41 − 45-vuotiaita. Miesten osuus oli suurin (11 %) nuorten 26 − 30-vuotiaiden ryhmässä ja pieneni iän myötä niin, että 56 − 60-vuotiaiden ryhmässä miesten osuus oli 5,0 prosenttia. Sairaanhoitajan ammatissa työskentelevistä 32,8 prosenttia oli alle 36-vuotiaita, 50 prosenttia 36−55-vuotiaita ja 17 prosenttia yli 55-vuotiaita. Yli 66-vuotiaita sairaanhoitajan ammatissa toimivia oli vain 0,6 prosenttia. Yli 71-vuotiaista työskenteli vuonna 2019 vain seitsemän sairaanhoitajaa. (Lähde: Tilastokeskuksen ostotilastot 2021 vuodelta 2019), Kuviossa 1 esitetään sairaanhoitajan ammateissa työskentelevien lukumäärä ikäluokittain.

Kuvio 1. Sairaanhoitaja-ammateissa työskentelevien lukumäärä ikäluokittain vuosina 2018-2019 (Lähde: Tilastokeskuksen ostotilastot 2020 ja 2021)


Vuonna 2019 kunnan palveluksessa työskenteli 83 prosenttia ja yksityisen sektorin palveluksessa15 prosenttia sairaanhoitajan ammateissa työskentelevistä. Valtiolla tai valtioenemmistöisissä osakeyhtiöissä työskenteli noin 1,2 prosenttia ja yrittäjinä 0, 7 prosenttia (531 yrittäjää) sairaanhoitajan ammateissa työskentelevistä. Sairaanhoitajista 78 prosenttia työskenteli terveydenhuollossa ja 16 prosenttia sosiaalihuollossa. Loput vajaa kolme prosenttia työskenteli muilla toimialoilla. Terveydenhuollossa työskentelevistä sairaanhoitajista 64 prosenttia työskenteli terveydenhuollon laitospalveluissa. Sosiaalihuollossa työskentelevistä sairaanhoitajista 62 prosenttia työskenteli sosiaalihuollon laitospalveluissa. Sosiaalihuollossa sairaanhoitajina työskentelevät ovat jonkin verran terveydenhuollon sairaanhoitajia iäkkäämpiä (Kuvio 2). (Lähde: Tilastokeskuksen ostotilastot 2021 vuodelta 2019)

Kuvio 2. Sairaanhoitajan ammatissa toimivien prosenttiosuus ikäluokittain terveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa. (Lähde: Tilastokeskuksen tilastot 2020 ja 2021).

Sairaanhoitaja-ammatteihin valmistuvat jatkavat opiskeluaan aiempaa useammin. Heistä 2,8 prosenttia oli päätoimisia opiskelijoita vuoden kuluttua valmistumisesta vuonna 2019, kun kymmenen vuoden aikajaksolla vastaava luku oli 1,8 prosenttia. Kätilöksi valmistuneet olivat useimmiten vuoden kuluttua opiskelemassa (4,9 %). (Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen.fi )

Sairaanhoitajan ammateissa työskentelevillä korkeimpana tutkintona oli vuonna 2019:

  • sairaanhoitajan tai erikoissairaanhoitajan opistoasteen tutkinto 22 % (23 % v. 2018)
  • sairaanhoitajan amk-tutkinto 45,5 %:lla (44 % v. 2018)
  • sairaanhoitajan yamk-tutkinto 1,6 %:lla (1,3 % v. 2018)
  • ensihoitaja amk-tutkinto 1,5 %:lla ( 1,3 % v. 2018)
  • terveydenhoitajan opistoasteen tutkinto 4,8 %:lla (5,2 % v.2018)
  • terveydenhoitajan amk-tutkinto 12,7 %:lla (12,6 % v. 2018)
  • terveydenhoitajan yamk-tutkinto 0,5 %:lla (0,5 % v 20189
  • kätilö opistoasteen tutkinto 1,3 %:lla (1,5 % v.2018)
  • kätilö amk-tutkinto 2,9 %:lla (2,9 % v. 2018)
  • terv.tieteiden kandidaatin tutkinto 0,3 % (0,4 % v. 2018)
  • terv.tieteiden maisterin tutkinto 0,9 %:lla (0,9 % v. 2018)
  • terveydenhuollon hallinnollinen tutkinto 0,5 %:lla (0,4 % v.2018)
  • diakonin tutkinto 0,1 %:lla (0,2 % v. 2018)
  • sosionomin tutkinto 0,1 %:lla (0,2 % v. 2018)
  • muu tutkinto 2,9 %:lla (2,8 % v.2018)
  • tuntematon tutkinto 0,4 %:lla (0,4 % v. 2018)

    Sairaanhoitajan ammateissa toimi vuonna 2019 ilman sairaanhoitajan tutkintoa 698 henkilöä, joilla oli korkeimpana tutkintonaan muu alemman asteen hoitoalan tutkinto (lähihoitajia 0,8 %, perushoitajia 0,1 %, lääkintävahtimestari-sairaankuljettajia 0,04 %, ylioppilaita 0,7 %). Lähihoitajan tutkinnon korkeimpana tutkintonaan suorittaneista ja sairaanhoitajan ammatissa toimivista 65 prosenttia oli alle 36-vuotiaita, mutta heitä oli joka ikäluokassa aina 65-vuoteen asti. Perushoitajan tutkinnon korkeimpana tutkintonaan suorittaneita ja sairaanhoitajan ammatissa toimivia oli 99 henkilöä ja he olivat kaikki 41-70-vuotiaita. Ilmeisesti nämä toimivat sairaanhoitajan sijaisina kuten myös 531 ylioppilastutkinnon suorittanutta. Ylioppilastutkinnon korkeimpana tutkintonaan suorittaneista 17 prosenttia oli 41-60-vuotiaita. Tutkintotieto puuttui 0,2 prosentilta. (Lähde: Tilastokeskuksen ostotilastot 2021 vuodelta 2019)

Sairaanhoitajakoulutuksen korkeimpana tutkintonaan suorittaneista ja työssä käyvistä sairaanhoitajista 75 prosenttia (vuonna 2018 76 %) työskenteli kuntasektorilla. Yksityissektorilla työskenteli 20 prosenttia (vuonna 2018 19 %), valtiolla 1,9 prosenttia (vuonna 2018 2 %) ja yrittäjinä noin 2,8 prosenttia (vuonna 2018 3 %). Työnantajatietoa ei ole noin 29 prosentista sairaanhoitajakoulutuksen korkeimpana tutkintonaan suorittaneista. Sairaanhoitajakoulutuksen korkeimpana tutkintonaan suorittaneista 8,7 prosenttia toimi muilla kuin sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla vuonna 2019 (8,6% vuonna 2018). (Lähde: Tilastokeskuksen ostotilastot 2021 vuodelta 2019).

Osa-aikaisuus

Kuntasektorilla työskentelevistä kuukausipalkkaisista sairaanhoitajista 18,5 prosenttia (17,3 % vuonna 2020) teki osa-aikaista työaikaa vuonna 2021. Valtaosa osa-aikaisista sairaanhoitajista oli naisia. Osa-aikaista työaikaa kuntasektorilla tekevien miessairaanhoitajien osuus oli 8,9 prosenttia. (Lähde: Tilastokeskuksen StatFin Palkkarakenne -ja palkkatilastot 2021)

Koko väestötasolla osa-aikaista työaikaa tekevien miessairaanhoitajien osuus jäi alle tuhannen henkilön. Koko työlliseen väestöön suhteutettuna sairaanhoitajat tekivät vähemmän osa-aikaista työtä kuin väestö keskimäärin, mutta osa-aikaisten osuus on noussut edellisvuodesta myös koko väestössä (18,5 prosenttia (2020 16,4 %), naiset 24,3 % (2020 naiset 21,3 %) ja miehet 13,2 % (2020 miehet 12,3 %). (Lähde: Tilastokeskuksen ostotilastot 2022/ työvoimatutkimus vuodelta 2021 ja vertailukelpoiseksi korjattu aikasarja vuodelta 2020)

Kuntasektorilla vuonna 2020 sairaanhoitaja-ammateissa työskentelevistä osa-aikaisten osuus oli 21 % . Naisista osa-aikaista työaikaa teki 22 % (9189 henkilöä) ja miehistä vajaa 9 % (385 henkilöä). (Lähde: Tilastokeskuksen StatFin Palkkarakenne -ja palkkatilastot 2020)

Maahan muutto ja maastamuutto

Ulkomaista syntyperää olevien osuus oli 3,4 prosenttia sairaanhoitajan ammateissa työskentelevistä. Heistä 29 prosenttia (28 % v. 2018) oli EU-maista ja 71 prosenttia (v. 2018 70 %) EU-maiden ulkopuolelta. Syntyperä ei ollut tiedossa 31 henkilöllä sairaanhoitajan ammatissa toimivista. EU-maista tulevista 66 prosenttia työskenteli sairaanhoitajan ammatissa terveydenhuollossa ja 30 prosenttia sosiaalihuollossa. Heistä 90 prosenttia oli naisia. EU-maiden ulkopuolelta tulevista työskenteli 67 prosenttia terveydenhuollossa ja 28 prosenttia sosiaalihuollossa. Heistä 83 prosenttia oli naisia. (Lähde: Tilastokeskuksen ostotilastot 2021 vuodelta 2019).

Sairaanhoitajien maastomuutto lisääntyi tasaisesti 2010-luvun alkupuolella, mutta on laskenut jälleen vuosikymmenen loppupuolella, kuten kuviosta 3 voidaan nähdä.

Kuvio 3. Suomesta pois muuttaneiden sairaanhoitajien määrä 2011-2019. (Lähde: Tilastokeskuksen tilastot 2020).

Viimeisen yhdeksän vuoden aikana Suomesta on muuttanut reilut 1000 sairaanhoitajaa. Suosituimmat kohdemaat ovat olleet Ruotsi, Norja ja Yhdistynyt kuningaskunta. Maastamuuttajista 28 prosenttia oli alle 36-vuotiaita. Eniten (28 %) maasta muuttivat 26-30-vuotiaat sairaanhoitajan ammatissa työskentelevät, toiseksi eniten (18 %) 19-25 vuotiaat ja kolmanneksi eniten (16 %) 31-35-vuotiaat. (Lähde: Tilastokeskuksen ostotilastot 2020).

Vuoden 2015 jälkeen Suomesta on vuosittain lähtenyt enemmän (2017: -70 ) sairaanhoitajia pois kuin Suomeen tulee. Suurin osa muutoista on ollut tilapäisiä. Suomeen tuli eniten sairaanhoitajia Virosta. (Lähde: Juuti 2020)

Vastavalmistuneista sairaanhoitajista (sis. kaikki sairaanhoitaja-ammatit) 1,1 prosenttia muutti Suomesta pois vuoden sisällä valmistumisesta (2019), mikä vastaa kymmenen vuoden aikajakson (2009-2019) keskiarvoa. Sairaanhoitaja-ammateista kätilöiksi valmistuneet muuttivat muita hieman useammin (1,7 %) ulkomaille. Aktiivisimpia (10 %) maasta muuttajia olivat ruotsinkielisistä ammattikorkeakouluista valmistuneet. (Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen.fi )

Eläköityminen

Kunta-alalta sairaanhoitajia eläköityi 499 henkeä vuonna 2018. Keskimääräinen eläkeikä oli 63,8 vuotta. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäi lähes yhtä paljon eli 467 henkilöä keski-iän ollessa 52,6 vuotta (Lähde: Keva 2021).

Kunta-alalta eläköityy 24,6 prosenttia sairaanhoitajista, 31,2 prosenttia terveydenhoitajista ja 45 prosenttia osastonhoitajista seuraavalla kymmenvuotiskaudella 2022 − 2031. (Lähde Keva 2022).

Alanvaihto

Sairaanhoitajien alanvaihto on ollut viime vuosina lisääntyvässä määrin keskustelussa. Myös tilastollisesti alanvaihdon kiihtyminen alkaa näkyä uusimmissa vuoden 2019 tilastoissa (Lähde: Tilastokeskuksen ostotilastot 2021). Vuonna 2018 sairaanhoitajan ammateissa työskentelevistä 92 prosenttia oli työskennellyt sairaanhoitajana vuonna 2017, 84 prosenttia myös vuonna 2015 ja 77 prosenttia myös vuonna 2013. Vuonna 2018 toisissa tehtävissä tai toisella alalla oli neljä prosenttia vuonna 2017 sairaanhoitajan ammateissa työskennelleistä. (Lähde: Tilastokeskuksen ostotilastot 2020)

Sairaanhoitajan ammateista lähtö lisääntyi verrattuna vastaavaan aikajaksotarkasteluun vuonna 2019, kun vertailussa ovat vuosina 2014, 2016 ja 2018 sairaanhoitajan ammateissa työskennelleet. Vuonna 2019 sairaanhoitajan ammatissa työskenteli 88 prosenttia vuoden 2018 työllisistä sairaanhoitajista, 80 prosenttia vuoden 2016 työllisistä sairaanhoitajista ja 74 prosenttia vuoden 2014 työllisistä sairaanhoitajista (Taulukko 1).

Taulukko 1. Vuosina 2014, 2016 ja 2018 sairaanhoitajan ammateissa työskennelleiden toiminta vuonna 2019. (Lähde: Tilastokeskuksen ostotilastot 2021)

Vuonna 2019 toisissa tehtävissä tai toisella alalla oli kuusi prosenttia vuonna 2018 sairaanhoitajan ammateissa työskennelleistä ja 13 prosenttia vuonna 2014 sairaanhoitajan ammateissa työskennelleistä. Toisiin tehtäviin tai toiselle alalle siirtyneiden määrä nousi siis kaksi prosenttia vuodesta 2018 vuoteen 2019. (Lähde: Tilastokeskuksen ostotilastot 2021)

Sairaanhoitajista oli vaihtanut alaa reilut viisi prosenttia vuoden 2010 ja 2018 Tilastokeskuksen vertailussa. Alan vaihtajiksi tässä ei oltu laskettu niitä, jotka ovat pysyneet edelleen terveys- ja hyvinvointialalla (Pehkonen 2020).

Työllisyystilanne

Avoimia sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan työpaikkoja oli 4585 heinä-joulukuulla 2021. Pulaa (Pirkanmaa) tai paljon pulaa (muu maa) hakijoista on koko maassa. (Lähde: Lähde: TEM työnvälitystilastot /Ammattibarometri 2021)

Vastavalmistuneiden työllistymisprosenteissa on alueellista vaihtelua, mutta kaikista ammattikorkeakouluista valmistuneiden työllistymisprosentti on noussut hieman viime vuosina. Vuoden päästä valmistumisesta 94,3 prosenttia sairaanhoitajista oli työllistynyt ja 1,6 prosenttia oli työttömänä (2020), kun kymmenen vuoden aikana matalimmillaan se oli vuonna 2016, jolloin työllistymisprosentti oli 90,2 ja työttömyysprosentti 4,4. Vuoden jälkeen valmistumisesta sairaanhoitajista oli opiskelemassa 1,1 prosenttia. Vuonna 2020 työttömien osuus oli suurin kätilöiksi (4,3 %) ja terveydenhoitajiksi (2,0 %) vuosi sitten valmistuneissa. (Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen.fi, 13.5.2022 )

Tilastolähteet:

Ammattibarometri 2021. Avoimet työpaikat ja sairaanhoitajapula. Päivitetty 11.5.2022.

Keva 2021. Kuntien työvoimaennuste 2030. Sairaanhoitajien eläköityminen kunta-alalla. Päivitetty 3.3.2021.

Keva 2022. Eläköitymisennusteet 2022-2041. Päivitetty 13.5.2022.

Meri Juuti 2020, Maastamuutto ja maahan muutto. Tilastokeskuksen artikkeli.

Pehkonen Sampo 17.1.2020. Alan vaihto: Tilastokeskuksen artikkeli.

Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen.fi . Päivitetty 28.6.2021.

THL Valviran ammattioikeudet 2010-2020. Ammattioikeudet. Päivitetty 12.5.2022.

Tilastokeskuksen ostotilastot 2020. Päivitetty 18.3.2021.

Tilastokeskuksen ostotilastot 2021. Päivitetty 9.5.2022.

Tilastokeskuksen StatFin Palkkarakenne -ja palkkatilastot 2020. Päivitetty 24.5.2021.

Tilastokeskuksen StatFin Palkkarakenne -ja palkkatilastot 2021. Päivitetty 9.5.2022.

Sairaanhoitajien osuus perusterveydenhuollon palveluissa

Sairaanhoitajat vastaavat isosta osasta perusterveydenhuollon avoyhteydenotoista tai vastaanottokäynneistä. Sairaanhoitajien osuus eri tavoin tarjottavista palvelumuodoista on suuri, ja se on lisääntynyt jatkuvasti viimeisen viiden vuoden aikana vastaanotto- ja puhelinpalveluissa samoin kuin sähköisen asioinnin palveluissa ja reaaliaikaisessa etäasioinnissa. Kotiin tehtävistä käynneistä sairaanhoitajien osuus on keskimäärin vain 23 prosenttia, joka sekin on ollut hienoisessa nousussa. Katso tarkemmin tästä 22.5.2020 päivitetystä Avohilmo-yhteenvedosta.

Alan opiskelijat

Sairaanhoitajakoulutukseen ensisijaisesti hakeneiden määrä on laskenut tasaisesti vuosina 2016-2020. Kaikkien hakijoiden määrä nousi hieman vuonna 2020 samalla kun aloituspaikan vastaanottaneiden määrä nousi. Ensisijaisten hakijoiden osuus kaikista hakijoista oli kuitenkin jopa aiempaa pienempi (31 %) vuonna 2020. (Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen.fi 3.5.2021)

Kuviossa 4 esitetään sairaanhoitaja-ammatteihin opiskelemaan hakeneiden ja opiskelupaikan vastaanottaneiden lukumäärät viimeisen viiden vuoden aikana.

Kuvio 4: Ammattikorkeakouluihin sairaanhoitajaksi (sis.myös ensihoitajat (amk), terveydenhoitajat, kätilöt) opiskelemaan hakeneiden ja opiskelupaikan vastaanottaneiden lukumäärät vuosina 2016-2020. (Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen.fi).

Taulukossa 2 eritellään eri sairaanhoitaja-ammateittain opiskelupaikan vastaanottaneiden määrä vuosittain.

Taulukko 2 Opiskelupaikan vastaanottaneiden lukumäärät sairaanhoitaja-ammattiryhmittäin vuosina 2017-2020.

Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen.fi

Tutkinnon suorittaneiden lukumäärät olivat pienimillään neljän vuoden tarkastelujaksolla vuonna 2020 lukuun ottamatta ensihoitajia. Taulukossa 2 kuvataan sairaanhoitaja-ammateittain tutkinnon suorittaneiden lukumäärät neljän edellisvuoden aikana.

Taulukko 3. Tutkinnon suorittaneiden lukumäärät sairaanhoitaja-ammattiryhmittäin vuosina 2017-2020.

Sairaanhoitajista ym. valmistuu 10 vuoden tarkastelujaksolla noin 80% aloittaneista. Tavoiteajassa valmistuu noin 50-60% aloittaneista.

Aikaisempi koulutus

Uusista sairaanhoitajaopiskelijoista ylioppilaiden osuus on viime vuosikymmenellä laskenut tasaisesti 50 %:iin, kun se vuonna 2011 oli 60%. Ammatillinen tutkinto oli puolestaan entistä useammalla (58 %) uudella sairaanhoitajaopiskelijalla vuonna 2019 (vuonna 2011 47%:lla). Aikaisempi amk-tutkinto oli noin 5 %:lla ja aikaisempi alempi sekä ylempi korkeakoulututkinto noin 2 %:lla uusista sairaanhoitajaopiskelijoista. Näissä ei ole suurta muutosta tapahtunut viime vuosikymmenellä, mutta korkeakoulututkintojen osuus on noussut noin 1 % verran viime vuosikymmenen aikana. Noin 5-7 %:lla uusista sairaanhoitajaopiskelijoista ei ollut mitään tutkintoa tutkintorekisterissä viime vuosikymmenellä (vuonna 2010 ja 2019 6,2 %).

Tilastolähteet:

Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen.fi : Sairaanhoitajan ammatteihin opiskelemaan hakeneiden ja opiskelupaikan vastaanottaneiden määrä. Päivitetty 3.5.2021.

Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen.fi: Ammattikorkeakoulujen opiskelijat ja tutkinnot 2020 (Päivitetty 16.6.2021); sairaanhoitajien aikaisempi koulutus 2019 (Päivitetty 24.6.2021) ja sairaanhoitajiksi valmistuneiden työllistyminen 2017 (Päivitetty 29.4.2020).

Palkkaus

Vuonna 2021 kunta-alan sairaanhoitaja-ammattien kokonaisansion keskiarvo oli 3393 €/kk ja mediaani 3274 €/kk. On huomioitava, että kokonaisansio sisältää myös epämukavan työajan lisät lisä- ja ylityöpalkkoineen. Vaikka sosiaali-ja terveydenhuoltoalalla tehdään paljon vuoro-, lisä- ja ylitöitä, silti sairaanhoitaja-ammattien (322) keskimääräinen kokonaisansio yltää hädin tuskin kuntasektorin kaikkien muiden ammattiryhmien kokonaisansioon. Keskiansio kunnan muilla ammattiryhmillä oli 3449 €/kk ja mediaani 3107e.

Säännöllisen työajan ansio sisältää erilaiset epämukavan työajan lisät, mutta ei sisällä loma- eikä kertakorvauksia. Sairaanhoitaja-ammattien säännöllisen työajan ansio e/kk eri työnantajilla vuonna 2021 (keskiarvo/mediaani) oli:

  • Kunta 3250 / 3165
  • Valtio 3572 / 3503
  • Yksityinen (tiedot vuodelta 2020) 3063 / 2963

Vuorotyötä tekevän sairaanhoitajan kokonaisansiosta iso osa koostuu epäsäännöllisen työajan korvauksista. Arkipäivätyötä tekevien kokonaiskuukausiansiot jäävät lähelle peruspalkkaa. (työkokemuslisät v. 2021: 5 vuoden jälkeen 3% ja 10 vuoden jälkeen 8 %)

Kunta-alan tehtäväkohtainen, keskimääräinen sairaanhoitaja-ammatin peruspalkka oli 2645 euroa vuonna 2021. Sairaanhoitaja-ammattien ja esimerkkinä sairaaloiden lähijohtajien keskimääräiset peruspalkat vuonna 2021:

  • sairaanhoitaja 2625 e/kk
  • terveydenhoitaja 2663 e/kk
  • kätilö 2663 e/kk
  • ensihoitaja (hoitotaso) 2657 e/kk
  • apulaisosastonhoitaja (sairaala) 2910 e/kk
  • osastonhoitaja (sairaala) 3413 e/kk.

Sairaanhoitaja-ammateissa miesten kokonaisansio oli Suomessa vuonna 2021 keskimäärin 263 e/kk suurempi kuin naisten.

Tilastolähde: Tilastokeskuksen StatFin Palkkarakenne -ja palkkatilastot 2020-2021. Päivitetty 6.5.2022

Pohjoismainen vertailu

Suomalainen sairaanhoitaja saa pienintä palkkaa pohjoismaisiin kollegoihinsa verrattuna. Suomessa sairaanhoitajan palkka ei nouse työkokemuksenkaan myötä muiden pohjoismaiden sairaanhoitajien tasolle. Kokenut sairaanhoitaja saa selvästi korkeampaa palkkaa vastavalmistuneeseen verrattuna Norjassa, Tanskassa ja Islannissa.

Sairaanhoitajat tienaavat muissa Pohjoismaissa enemmän kuin Suomessa.

Suomalaisen sairaanhoitajan palkka jää edelleen muita Pohjoismaita alhaisemmalle tasolle, kun elinkustannusten vaikutus otetaan huomioon.

Pohjoismaisesta vertailusta löytyy Suomen Sairaanhoitajien kannanotto.

Millaisia muita tilastoja sairaanhoitajista haluaisit lukea tältä sivulta?

Ota yhteyttä Suomen Sairaanhoitajiin ja kerro, millaisia tilastoja haluaisit lukea tältä sivulta!

Liisa Karhe

Asiantuntija | tutkimustoiminta ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen