Tilastoja sairaanhoitajista | Sairaanhoitajat Siirry sisältöön
Liity jäseneksi

Tilastoja sairaanhoitajista

Montako sairaanhoitajaa Suomessa työskentelee? Moniko heistä työskentelee osa-aikaisesti? Entä millaista palkkaa sairaanhoitaja tienaa? Tutustu sairaanhoitajiin liittyviin tilastoihin!

Tilastotietoa sairaanhoitajista

Suomessa on 72 208 työssä käyvää sairaanhoitajaa. Sairaanhoitajista 29,8 % on alle 35-vuotiaita. 51,8% on 35-54-vuotiaita ja 18,4 % yli 55-vuotiaita. 

Sairaanhoitajista suurin osa (83,8 %) työskentelee kuntasektorilla. Yksityissektorilla työskentelee 15,2 % ja valtiolla 1,0 % sairaanhoitajista. 

Sairaanhoitajista 92,6 % on naisia ja 7,4 % miehiä. Miesten osuus on suurin (9,4%) nuorten 25-34-vuotiaiden sairaanhoitajien ryhmässä ja pienin (5,2 %) yli 55-vuotiaiden ryhmässä. Sairaanhoitaja on suomalaisten työssä käyvien naisten kolmanneksi yleisin ammatti.

Ulkomaista syntyperää olevien sairaanhoitajina työskentelevien osuus on 3,4 % työssä käyvien sairaanhoitajien määrästä.

Avoimia sairaanhoitajan työpaikkoja oli 4521 maaliskuussa 2020. Ahvenanmaata lukuunottamatta hakijoista on pulaa koko maassa. Paljon pulaa on Pohjois-Suomessa, Keski-Suomessa sekä Uudellamaalla.

Sairaanhoitajia poistuu työvoimasta noin 500–600 henkeä vuodessa kymmenvuotiskaudella 2010–2020. Sosiaali- ja terveysalan yhteinen poistuma on vuosittain noin 2 000 henkilöä, mikä on noin 34 prosenttia kaikista alan työntekijöistä vuosina 2007–2020. Sairaanhoitajien poistuma on 31 prosenttia.

Sairaanhoitajista oli vaihtanut ”alaa” reilut 5 % vuoden 2010 ja 2018 Tilastokeskuksen vertailussa. Alan vaihtajiksi tässä ei oltu laskettu niitä, jotka ovat pysyneet edelleen terveys- ja hyvinvointialalla. Sairaanhoitajan työstä poistuneita on siis huomattavasti enemmän kuin 2880 henkilöä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon 18–68-vuotiaiden voimassa olevien ammattioikeuksien haltijoita vuonna 2018 oli 115 988 sairaanhoitajaa (sis. ensihoitajat), 24232 terveydenhoitajaa ja 7210 kätilöä.

Kunta-alalta sairaanhoitajia eläköityi 499 henkeä vuonna 2018. Keskimääräinen eläkeikä oli 63,8 vuotta. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäi lähes yhtä paljon eli 467 henkilöä keski-iän ollessa 52,6 vuotta.

Tilastolähteet:
Avoimet työpaikat: Ammattibarometri 2019. Päivitetty 29.4.2020

Tilastokeskus (Työssäkäynti 2017, Työnhakijat ja avoimet työpaikat 2020). Päivitetty 29.4.2020

Alan vaihto: Tilastokeskus, Sampo Pehkonen 17.1.2020. Päivitetty 30.4.2020.

Ammattioikeudet: THL Tilastoraportti 02/2020. Päivitetty 30.4.2020.

Sairaanhoitajien eläköityminen kunta-alalla Keva 2019. Päivitetty 29. 4.2020.

Sairaanhoitajien osuus perusterveydenhuollon palveluissa

Sairaanhoitajat vastaavat isosta osasta perusterveydenhuollon avoyhteydenotoista tai vastaanottokäynneistä. Sairaanhoitajien osuus eri tavoin tarjottavista palvelumuodoista on suuri, ja se on lisääntynyt jatkuvasti viimeisen viiden vuoden aikana vastaanotto- ja puhelinpalveluissa samoin kuin sähköisen asioinnin palveluissa ja reaaliaikaisessa etäasioinnissa. Kotiin tehtävistä käynneistä sairaanhoitajien osuus on keskimäärin vain 23 %, joka sekin on ollut hienoisessa nousussa. Katso tarkemmin tästä 22.5.2020 päivitetystä Avohilmo-yhteenvedosta.

Alan opiskelijat

Vuonna 2019 aloitti uusia alan opiskelijoita AMK/YAMK: 

  • sairaanhoitaja 4041/786
  • terveydenhoitaja 741/144
  • kätilö 255/12
  • ensihoitaja 378/63

Vuonna 2019 valmistui tutkintoon AMK/YAMK:

  • sairaanhoitaja 3372/468
  • terveydenhoitaja 765/126
  • kätilö 216/12
  • ensihoitaja 369/57

Sairaanhoitajista ym. valmistuu 10 vuoden tarkastelujaksolla noin 80% aloittaneista. Tavoiteajassa valmistuu noin 50-60% aloittaneista.

Aikaisempi koulutus

Uusilla sairaanhoitajaopiskelijoilla (59%) oli entistä useammin (v. 2018) aikaisempi ammatillinen koulutus. Vuonna 2016 ammatillinen koulutus oli 55% :lla uusista opiskelijoista.

Uusista sairaanhoitajaopiskelijoista oli ylioppilaita 51%. Aikaisempi amk-tutkinto oli 5%:lla ja aikaisempi ylempi korkeakoulututkinto 2,4%:lla. Vain 6%:lla uusista sairaanhoitajaopiskelijoista ei ollut mitään tutkintoa tutkintorekisterissä.

Työllistyminen

Suomen ammattikorkeakouluista valmistuneista sairaanhoitajista 1,2% muutti Suomesta pois vuoden sisällä valmistumisesta (2017). Edellisiin vuosiin nähden tämä luku oli nousussa. Aktiivisimpia (10,3%) maasta muuttajia olivat ruotsinkielisistä ammattikorkeakouluista valmistuneet.  Vuoden päästä valmistumisesta 92,4% sairaanhoitajista oli työllistynyt ja 2,7% oli työttömänä. Eniten työttömiä oli Pohjoisemman Suomen ammattikorkeakouluista valmistuneiden sairaanhoitajien keskuudessa (ad 7,7%). Sairaanhoitajista 1,5 % oli päätoimisia opiskelijoita vuoden kuluttua valmistumisesta.

Tilastolähteet:

Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen.fi (ammattikorkeakoulujen opiskelijat ja tutkinnot 2019, sairaanhoitajien aikaisempi koulutus 2018 ja sairaanhoitajiksi valmistuneiden työllistyminen 2017). Päivitetty 29.4.2020.

Maastamuutto ja maahan muutto

Sairaanhoitajien maastomuutto lisääntyi tasaisesti 2010-luvulla. Vuosina 2015-2017 Suomesta muutti pois keskimäärin 200 sairaanhoitajaa, kun Suomeen tuli muualta noin 140 sairaanhoitajaa. Vuoden 2015 jälkeen Suomesta on vuosittain lähtenyt enemmän (2017: -70 ) sairaanhoitajia pois kuin Suomeen tulee. Suurin osa muutoista on ollut tilapäisiä. Eniten sairaanhoitajia muutti Suomesta Ruotsiin ja Norjaan ja Iso-Britanniaan. Suomeen taas tuli eniten sairaanhoitajia Virosta. Muuttajista lähes kolmannes on 26-30 -vuotiaita ja valta osa alle 50-vuotiaita.

Tilastolähde: Meri Juuti 2020, Sairaanhoitajien maasta muutto kasvussa ennen koronaa – muuttaneiden vuosittaidet määrät silti melko pieniä. Tilastokeskuksen artikkeli.

Palkkaus

Vuonna 2018 sairaanhoitajien kokonaisansion keskiarvo oli 3082 €/kk ja mediaani 2565 €/kk. Sairaanhoitajien keskimääräinen kokonaisansio jää suomalaisten palkansaajien keskiarvon alapuolelle. Keskiansio Suomessa on 3395 €/kk.

Sairaanhoitajien kokonaiskuukausiansio (2018) eri työnantajilla (keskiarvo/mediaani):

  • Valtio 3477 € / 2804 €
  • Kunta 3095 € / 2574 €
  • Yksityinen 2983 € / 2481 €

Vuorotyötä tekevän sairaanhoitajan kokonaisansiosta iso osa koostuu vuorotyölisistä.

Kuntatyönantajilla sairaanhoitajan tehtäväkohtainen palkka keskimäärin 2476 e/kk, terveydenhoitajan 2529e, kätilön 2491e/kk, ensihoitajan (hoitotaso) 2501e/kk, apulaisosastonhoitajan 2792e/kk ja osastonhoitajan 3073e/kk.

Miessairaanhoitajien kokonaistuntipalkan keskiarvo on 1,42€ korkeampi kuin naisten. Miesten kokonaistuntipalkan mediaani on 1,73€ korkeampi kuin naisten (2018).

Suurin ero miesten ja naisten tuntipalkoissa (2018) oli valtiolla. Miesten tuntipalkka valtiolla oli keskimäärin 1,76€ korkeampi kuin naisten. Miesten tuntipalkan mediaani oli 1,73€ korkeampi kuin naisten.

Pienin ero miesten ja naisten tuntipalkoissa (2018) oli kuntasektorilla, jossa miehet tienasivat keskimäärin 1,30€ naisia enemmän.

Sairaanhoitajista 16,9% teki osa-aikaista työaikaa vuonna 2018. Eniten osa-aikaisia sairaanhoitajia oli yksityissektorilla.

Osa-aikaiset sairaanhoitajat eri työnantajilla 2018:

  • Valtio 7,9 %
  • Kunta 16,4 %
  • Yksityinen 19,9 %

Tilastolähteet: Tilastokeskus (Palkkarakennetilastot 2018) ja Palkkatilastot, Kuntatyönantajat 2018. Päivitetty 29.4.2020

Pohjoismainen vertailu

Suomalainen sairaanhoitaja saa pienintä palkkaa pohjoismaisiin kollegoihinsa verrattuna. Suomessa sairaanhoitajan palkka ei nouse työkokemuksenkaan myötä muiden pohjoismaiden sairaanhoitajien tasolle. Kokenut sairaanhoitaja saa selvästi korkeampaa palkkaa vastavalmistuneeseen verrattuna Norjassa, Tanskassa ja Islannissa.

Sairaanhoitajat tienaavat muissa Pohjoismaissa enemmän kuin Suomessa.

Suomalaisen sairaanhoitajan palkka jää edelleen muita Pohjoismaita alhaisemmalle tasolle, kun elinkustannusten vaikutus otetaan huomioon.

Pohjoismaisesta vertailusta löytyy Sairaanhoitajaliiton kannanotto.

Millaisia muita tilastoja sairaanhoitajista haluaisit lukea tältä sivulta?

Ota yhteyttä Sairaanhoitajaliittoon ja kerro, millaisia tilastoja haluaisit lukea tältä sivulta!

Liisa Karhe
liisa.karhe@sairaanhoitajat.fi