Siirry sisältöön
Liity jäseneksi

Tilastotietoa sairaanhoitajista

Montako sairaanhoitajaa Suomessa työskentelee? Moniko heistä työskentelee osa-aikaisesti? Entä millaista palkkaa sairaanhoitaja tienaa? Tutustu sairaanhoitajiin liittyviin tilastoihin!

Yleistä sairaanhoitajista

Sairaanhoitaja on suomalaisten työssä käyvien naisten kolmanneksi yleisin ammatti. Sairaanhoitajan ammatissa toimivia on noin 1,3 % koko Suomen väestön määrästä (Lähde: Tilastokeskuksen tilastoja 2020). Sosiaali- ja terveydenhuollon 18–68-vuotiaiden voimassa olevien ammattioikeuksien haltijoita vuonna 2018 oli 115 988 sairaanhoitajaa (sis. ensihoitajat), 24232 terveydenhoitajaa ja 7210 kätilöä. Tässä luvussa ovat mukana myös eläkeläiset. Työ- tai kansaneläkettä saavia sairaanhoitajia oli vuonna 2018 yhteensä 2310. (Lähde: Tilastokeskuksen tilastot 2020).

Suomessa on uusimpien tilastojen (Tilastokeskus 2020) mukaan 73 688 sairaanhoitajan (sisältäen myös amk-ensihoitajat, kätilöt, terveydenhoitajat) ammatissa työskentelevää. Sairaanhoitajista 92 % on naisia ja 8 % miehiä. Miesten osuus on suurin (10 %) nuorten 26 − 30-vuotiaiden sairaanhoitajien ryhmässä ja pienenee iän myötä niin, että 56 − 60-vuotiaiden ryhmässä miesten osuus on 4,4 % . Sairaanhoitajan ammatissa työskentelevistä 32 prosenttia on alle 36-vuotiaita, 50 prosenttia 36−55-vuotiaita ja 16 prosenttia yli 55-vuotiaita. Yli 66-vuotiaita sairaanhoitajan ammatissa toimivia on vain 0,5 prosenttia . Yli 71-vuotiaista työskenteli vuonna 2018 vain kuusi sairaanhoitajaa. Kuviossa 1 esitetään sairaanhoitajan ammatissa työskentelevien lukumäärä ikäluokittain. (Lähde: Tilastokeskuksen tilastot 2020).

Kuvio 1. Sairaanhoitajan (sisältäen amk-ensihoitajat, terveydenhoitajat ja kätilöt) ammatissa toimivien luumäärä ja prosenttiosuus ikäluokittain (Lähde: Tilastokeskuksen tilastot 2020)


Sairaanhoitajista 80 prosenttia työskentelee terveydenhuollossa ja 17 prosenttia sosiaalihuollossa. Loput kolme prosenttia työskentelee muilla toimialoilla. Terveydenhuollossa työskentelevistä sairaanhoitajista 64 prosenttia työskentelee terveydenhuollon laitospalveluissa. Sosiaalihuollossa työskentelevistä sairaanhoitajista samoin 64 prosenttia työskentelee sosiaalihuollon laitospalveluissa. Sosiaalihuollossa sairaanhoitajina työskentelevät ovat jonkin verran terveydenhuollon sairaanhoitajia iäkkäämpiä (Kuvio 2).

Kuvio 2. Sairaanhoitajan ammatissa toimivien prosenttiosuus ikäluokittain terveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa. (Lähde: Tilastokeskuksen tilastot 2020).

Sairaanhoitajan ammatissa toimivista 84 prosenttia toimii sairaanhoitajina (sisältää amk-ensihoitajat), 3 prosenttia kätilöinä ja 13 prosenttia terveydenhoitajina.
Sairaanhoitajan ammatissa työskentelevillä korkeimpana tutkintona on:

  • sairaanhoitajan tai erikoissairaanhoitajan opistoasteen tutkinto 23 %:lla
  • sairaanhoitajan amk-tutkinto 44 %:lla
  • sairaanhoitajan yamk-tutkinto 1,3 %:lla
  • ensihoitaja amk-tutkinto 2,1 %:lla
  • terveydenhoitajan opistoasteen tutkinto 5 %:lla
  • terveydenhoitajan amk-tutkinto 13 %:lla
  • terveydenhoitajan yamk-tutkinto 0,5 %:lla
  • kätilö opistoasteen tutkinto 1,5 %:lla
  • kätilö amk-tutkinto 2,9 %:lla
  • terv.tieteiden kandidaatin tutkinto 0,4 %:lla
  • terv.tieteiden maisterin tutkinto 0,9 %:lla
  • terveydenhuollon hallinnollinen tutkinto 0,4 %:lla
  • diakonin tutkinto 0,2 %:lla
  • sosionomin tutkinto 0,2 %:lla
  • muu tutkinto 3,1 %:lla
  • tuntematon tutkinto 0,4 %:lla

    Sairaanhoitajan ammatissa toimii pieni joukko sairaanhoitajan tutkintoa, joilla ei ole sairaanhoitajan tutkintoa (lähihoitaja 0,8 %, perushoitajia 0,1 %, lääkintävahtimestari-sairaankuljettajia 0,03 %, ylioppilaita 0,7 %). Ilmeisesti nämä toimivat sairaanhoitajan sijaisina. Tutkintotieto puuttuu 0,3 prosentilta. (Lähde: Tilastokeskuksen tilastot 2020)

Sairaanhoitajakoulutuksen korkeimpana tutkintonaan suorittaneista ja työssä käyvistä sairaanhoitajista suurin osa (76 %) työskentelee kuntasektorilla. Yksityissektorilla työskentelee 19 %, valtiolla 2 % ja yrittäjinä noin 3 %. Työnantajatietoa ei ole noin 28 % näistä sairaanhoitajista.  (Tilastokeskuksen tilastoja 2020). Sairaanhoitajista noin 14 % teki osa-aikaista työaikaa vuonna 2020, kun edellisenä vuotena osa-aikaisten osuus oli noin 15,5 %. Valtaosa osa-aikaisista sairaanhoitajista oli naisia. Miesten osuus jää alle 1000 henkilöä per vuosi, jolloin prosenttiosuus jää nollaksi . Koko työlliseen väestöön suhteutettuna sairaanhoitajat tekevät vähemmän osa-aikaista työtä kuin väestö keskimäärin (16,4 %, naiset 20,8 % ja miehet 12,3 %)(Tilastokeskuksen tilastot 2021/ työvoimatutkimus)

Maastamuutto ja maahan muutto

Ulkomaista syntyperää olevien osuus on 3,3 prosenttia työssä käyvistä sairaanhoitajista. Heistä 31 prosentteia on eu-maista ja 69 prosenttia eu-maiden ulkopuolelta. Syntyperä ei ole tiedossa 1,4 prosentilla sairaanhoitajan ammatissa toimivista. EU-maista tulevista 65 prosenttia työskentelee sairaanhoitajan ammatissa terveydenhuollossa ja 30 prosenttia sosiaalihuollossa. EU-maiden ulkopuolelta tulevista työskentelee 65 prosenttia terveydenhuollossa ja 28 prosenttia sosiaalihuollossa. (Tilastokeskuksen tilastot 2020).

Sairaanhoitajien maastomuutto lisääntyi tasaisesti 2010-luvun alkupuolella, mutta on laskenut jälleen vuosikymmenen loppupuolella, kuten kuviosta 3 voidaan nähdä.

Kuvio 3. Suomesta pois muuttaneiden sairaanhoitajien määrä 2011-2019. (Lähde: Tilastokeskuksen tilastot 2020).

Viimeisen yhdeksän vuoden aikana Suomesta on muuttanut reilut 1000 sairaanhoitajaa. Suosituimmat kohdemaat ovat Ruotsi, Norja ja Yhdistynyt kuningaskunta. Maastamuuttajista 28 prosenttia oli alle 36-vuotiaita. Eniten (28 %) maasta muuttivat 26-30-vuotiaat sairaanhoitajan ammatissa työskentelevät, toiseksi eniten (18 %) 19-25 vuotiaat ja kolmanneksi eniten (16 %) 31-35-vuotiaat. (Tilastokeskuksen tilastot 2020).

Vuoden 2015 jälkeen Suomesta on vuosittain lähtenyt enemmän (2017: -70 ) sairaanhoitajia pois kuin Suomeen tulee. Suurin osa muutoista on ollut tilapäisiä. Suomeen tuli eniten sairaanhoitajia Virosta. (Lähde: Juuti 2020)

Eläköityminen

Kunta-alalta sairaanhoitajia eläköityi 499 henkeä vuonna 2018. Keskimääräinen eläkeikä oli 63,8 vuotta. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäi lähes yhtä paljon eli 467 henkilöä keski-iän ollessa 52,6 vuotta.

Kunta-alalla eläköityy 26 % sairaanhoitajista, 31 % terveydenhoitajista ja 47 % osastonhoitajista seuraavalla kymmenvuotiskaudella 2021 − 2030 . ( Lähde Keva 2021).

Alanvaihto

Sairaanhoitajista oli vaihtanut alaa reilut viisi prosenttia vuoden 2010 ja 2018 Tilastokeskuksen vertailussa. Alan vaihtajiksi tässä ei oltu laskettu niitä, jotka ovat pysyneet edelleen terveys- ja hyvinvointialalla (Pehkonen 2020).

Tilastokeskuksen tilastojen (2020) mukaan vuonna 2018 sairaanhoitajan ammatissa työskenteli 92 prosenttia vuoden 2017 työllisistä sairaanhoitajista, 84 prosenttia vuoden 2015 työllisistä sairaanhoitajista ja 77 prosenttia vuoden 2013 työllisistä sairaanhoitajista.  Samaan aikaan vastaavasti vuosina 2013/2015/2017 sairaanhoitajina toimineet olivat siirtyneet pois sairaanhoitajan työstä muulle alalle 11%/ 8%/ 4 % . Toisin sanoen vuonna 2017 sairaanhoitajina toimineista oli siirtynyt vuoteen 2018 mennessä muulle alalle 4 % ja vuonna 2013 sairaanhoitajina toimineista oli siirtynyt muulle alalle vuoteen 2018 mennessä 11 %. Työllisten vähentymä oli 2013-2015 noin kuusi prosenttia ja 2015-2017 noin kahdeksan prosenttia ja näistä vajaa puolet johtui toiselle alalle siirtymisestä. (Tilastokeskuksen tilastoja 2020)

Työllisyystilanne

Avoimia sairaanhoitajan työpaikkoja oli 3421 tammi-kesäkuulla 2020 . Ahvenanmaata lukuunottamatta hakijoista on pulaa koko maassa. Joillakin alueilla on tasapaino tarjonnan ja kysynnän suhteen (Tunturi-Lappi, Koillismaa, Pohjois-Satakunta ja Etelä-Pohjanmaa). Paljon pulaa on Uudellamaalla, Keskisessä Suomessa sekä Pohjois-Suomessa.
Lähde: Ammattibarometri 2020)

Vastavalmistuneista sairaanhoitajista 1,2 prosenttia muutti Suomesta pois vuoden sisällä valmistumisesta (2017). Edellisiin vuosiin nähden tämä luku oli nousussa. Aktiivisimpia (10,3 %) maasta muuttajia olivat ruotsinkielisistä ammattikorkeakouluista valmistuneet.  Vuoden päästä valmistumisesta 92,4 prosenttia sairaanhoitajista oli työllistynyt ja 2,7 prosenttia oli työttömänä. Eniten työttömiä oli Pohjoisemman Suomen ammattikorkeakouluista valmistuneiden sairaanhoitajien keskuudessa (ad 7,7 %). Sairaanhoitajista 1,5 prosenttia oli päätoimisia opiskelijoita vuoden kuluttua valmistumisesta. (Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen.fi )

Tilastolähteet:

Tilastokeskuksen tilastot 2021. Sairaanhoitajaliiton ostotilastot 2021. Sairaanhoitajien osa-aikaisuus. Päivitetty 28.5.2021

Tilastokeskuksen tilastot 2020. Sairaanhoitajaliiton ostotilastot 2020. Ammatissa toimivat sairaanhoitajat- tilastot vuodelta 2018. Päivitetty 18.3.2021

Avoimet työpaikat ja sairaanhoitajapula: Ammattibarometri 2020. Päivitetty 25.3.2021.

Alan vaihto: Tilastokeskus, Sampo Pehkonen 17.1.2020. Päivitetty 30.4.2020.

Ammattioikeudet: THL Tilastoraportti 02/2020. Päivitetty 30.4.2020.

Sairaanhoitajien eläköityminen kunta-alalla Keva: Kuntien työvoimaennuste 2030. Keva 2021. Päivitetty 3.3.2021.

Maastamuutto ja maahan muutto: Meri Juuti 2020, Tilastokeskuksen artikkeli.

Sairaanhoitajiksi valmistuneiden työllistyminen 2017: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen.fi . Päivitetty 29.4.2020.

Sairaanhoitajien osuus perusterveydenhuollon palveluissa

Sairaanhoitajat vastaavat isosta osasta perusterveydenhuollon avoyhteydenotoista tai vastaanottokäynneistä. Sairaanhoitajien osuus eri tavoin tarjottavista palvelumuodoista on suuri, ja se on lisääntynyt jatkuvasti viimeisen viiden vuoden aikana vastaanotto- ja puhelinpalveluissa samoin kuin sähköisen asioinnin palveluissa ja reaaliaikaisessa etäasioinnissa. Kotiin tehtävistä käynneistä sairaanhoitajien osuus on keskimäärin vain 23 %, joka sekin on ollut hienoisessa nousussa. Katso tarkemmin tästä 22.5.2020 päivitetystä Avohilmo-yhteenvedosta.

Alan opiskelijat (päivitys kesken)

Sairaanhoitajakoulutukseen ensisijaisesti hakeneiden määrä on laskenut tasaisesti vuosina 2016-2020. Kaikkien hakijoiden määrä nousi hieman vuonna 2020 samalla kun aloituspaikan vastaanottaneiden määrä nousi. Ensisijaisten hakijoiden osuus kaikista hakijoista oli kuitenkin jopa aiempaa pienempi (31 %) vuonna 2020. (Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen.fi 3.5.2021)

Kuviossa 4 esitetään sairaanhoitaja-ammatteihin opiskelemaan hakeneiden ja opiskelupaikan vastaanottaneiden lukumäärät viimeisen viiden vuoden aikana.

Kuvio 4: Ammattikorkeakouluihin sairaanhoitajaksi (sis.myös ensihoitajat (amk), terveydenhoitajat, kätilöt) opiskelemaan hakeneiden ja opiskelupaikan vastaanottaneiden lukumäärät vuosina 2016-2020. (Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen.fi).

Taulukossa 1 eritellään eri sairaanhoitaja-ammateittain opiskelupaikan vastaanottaneiden määrä vuosittain .

Taulukko 1. Opiskelupaikan vastaanottaneiden lukumäärät sairaanhoitaja-ammattiryhmittäin vuosina 2017-2020.

Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen.fi

Tutkinnon suorittaneiden lukumäärät olivat pienimillään neljän vuoden tarkastelujaksolla vuonna 2020 lukuun ottamatta ensihoitajia. Taulukossa 2 kuvataan sairaanhoitaja-ammateittain tutkinnon suorittaneiden lukumäärät neljän edellisvuoden aikana.

Taulukko 2. Tutkinnon suorittaneiden lukumäärät sairaanhoitaja-ammattiryhmittäin vuosina 2017-2020.

Sairaanhoitajista ym. valmistuu 10 vuoden tarkastelujaksolla noin 80% aloittaneista. Tavoiteajassa valmistuu noin 50-60% aloittaneista.

Aikaisempi koulutus

Uusilla sairaanhoitajaopiskelijoilla (59%) oli entistä useammin (v. 2018) aikaisempi ammatillinen koulutus. Vuonna 2016 ammatillinen koulutus oli 55% :lla uusista opiskelijoista.

Uusista sairaanhoitajaopiskelijoista oli ylioppilaita 51%. Aikaisempi amk-tutkinto oli 5%:lla ja aikaisempi ylempi korkeakoulututkinto 2,4%:lla. Vain 6%:lla uusista sairaanhoitajaopiskelijoista ei ollut mitään tutkintoa tutkintorekisterissä.

Tilastolähteet:

Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen.fi : Sairaanhoitajan ammatteihin opiskelemaan hakeneiden ja opiskelupaikan vastaanottaneiden määrä. Päivitetty 3.5.2021.

Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen.fi: Ammattikorkeakoulujen opiskelijat ja tutkinnot 2019, sairaanhoitajien aikaisempi koulutus 2018 ja sairaanhoitajiksi valmistuneiden työllistyminen 2017. Päivitetty 29.4.2020.

Palkkaus

Vuonna 2019 sairaanhoitajien kokonaisansion keskiarvo oli 3155 €/kk ja mediaani 3058 €/kk. Sairaanhoitajien keskimääräinen kokonaisansio jää suomalaisten palkansaajien keskiarvon alapuolelle. Keskiansio Suomessa on 3527 /3139 €/kk.

Sairaanhoitajien kokonaiskuukausiansio (2019) eri työnantajilla (keskiarvo/mediaani):

  • Valtio 3544 € / 3492 €
  • Kunta 3169 € / 3073 €
  • Yksityinen 3052 € / 2969 €

Kokonaiskuukausiansio sisältää epäsäännöllisen työajan korvaukset, ylityöt ym. tehtäväkohtaisen palkan päälle tulevat lisät. Vuorotyötä tekevän sairaanhoitajan kokonaisansiosta iso osa koostuu vuorotyölisistä. Päivätyötä tekevien kokonaiskuukausiansiot jäävät lähelle tehtäväkohtaista palkkaa.

Kuntatyönantajilla sairaanhoitajan tehtäväkohtainen palkka keskimäärin 2567 e/kk, terveydenhoitajan 2593 e, kätilön 2579e/kk, ensihoitajan (sairaanhoitajan) 2570e/kk, apulaisosastonhoitajan 2884 e/kk ja osastonhoitajan 3257 e/kk.

Miessairaanhoitaja tienasi Suomessa keskimäärin 266 euroa enemmän kuin naiskollegansa. Miessairaanhoitajien kokonaistuntipalkan keskiarvo on 1,36 € korkeampi kuin naisten. Miesten kokonaistuntipalkan mediaani on 1,72 € korkeampi kuin naisten (2019).

Suurin ero miesten ja naisten tuntipalkoissa (2019) oli valtiolla. Miesten tuntipalkka valtiolla oli keskimäärin 1,47 € korkeampi kuin naisten. Miesten tuntipalkan mediaani oli 2,09 € korkeampi kuin naisten.

Pienin ero miesten ja naisten tuntipalkoissa (2019) oli kuntasektorilla, jossa miehet tienasivat keskimäärin 1,25 € naisia enemmän.

Sairaanhoitajista 16,9% teki osa-aikaista työaikaa vuonna 2018. Eniten osa-aikaisia sairaanhoitajia oli yksityissektorilla.

Osa-aikaiset sairaanhoitajat eri työnantajilla 2018:

  • Valtio 7,9 %
  • Kunta 16,4 %
  • Yksityinen 19,9 %

Tilastolähteet: Tilastokeskus (Palkkarakennetilastot 2019) ja Palkkatilastot, Kuntatyönantajat 2018. Päivitetty vuodelta 2019 18.6.2021

Pohjoismainen vertailu

Suomalainen sairaanhoitaja saa pienintä palkkaa pohjoismaisiin kollegoihinsa verrattuna. Suomessa sairaanhoitajan palkka ei nouse työkokemuksenkaan myötä muiden pohjoismaiden sairaanhoitajien tasolle. Kokenut sairaanhoitaja saa selvästi korkeampaa palkkaa vastavalmistuneeseen verrattuna Norjassa, Tanskassa ja Islannissa.

Sairaanhoitajat tienaavat muissa Pohjoismaissa enemmän kuin Suomessa.

Suomalaisen sairaanhoitajan palkka jää edelleen muita Pohjoismaita alhaisemmalle tasolle, kun elinkustannusten vaikutus otetaan huomioon.

Pohjoismaisesta vertailusta löytyy Sairaanhoitajaliiton kannanotto.

Millaisia muita tilastoja sairaanhoitajista haluaisit lukea tältä sivulta?

Ota yhteyttä Sairaanhoitajaliittoon ja kerro, millaisia tilastoja haluaisit lukea tältä sivulta!

Liisa Karhe
liisa.karhe@sairaanhoitajat.fi

sulje
Lisää tapahtumasta