Siirry sisältöön
Sairaanhoitajapäivät Liity jäseneksi

Tilastotietoa sairaanhoitajista

Montako sairaanhoitajaa Suomessa työskentelee? Moniko heistä työskentelee osa-aikaisesti? Entä millaista palkkaa sairaanhoitaja tienaa? Tutustu sairaanhoitajiin liittyviin tilastoihin!

Yleistä sairaanhoitajista

Sairaanhoitaja on suomalaisten työssä käyvien naisten kolmanneksi yleisin ammatti. Sairaanhoitajan ammatissa toimivia on noin 1,3 % koko Suomen väestön määrästä. Sosiaali- ja terveydenhuollon 18–68-vuotiaiden voimassa olevien ammattioikeuksien haltijoita vuonna 2018 oli 115 988 sairaanhoitajaa (sis. ensihoitajat), 24232 terveydenhoitajaa ja 7210 kätilöä. Työ- tai kansaneläkettä saavia sairaanhoitajia oli vuonna 2018 yhteensä 2310. (Lähde: Tilastokeskuksen ostotilastot 2020).

Suomessa on 73 688 sairaanhoitajan (sisältäen myös amk-ensihoitajat, kätilöt, terveydenhoitajat) ammatissa työskentelevää. Sairaanhoitajista 92 % on naisia ja 8 % miehiä. Miesten osuus on suurin (10 %) nuorten 26 − 30-vuotiaiden sairaanhoitajien ryhmässä ja pienenee iän myötä niin, että 56 − 60-vuotiaiden ryhmässä miesten osuus on 4,4 % . Sairaanhoitajan ammatissa työskentelevistä 32 prosenttia on alle 36-vuotiaita, 50 prosenttia 36−55-vuotiaita ja 16 prosenttia yli 55-vuotiaita. Yli 66-vuotiaita sairaanhoitajan ammatissa toimivia on vain 0,5 prosenttia . Yli 71-vuotiaista työskenteli vuonna 2018 vain kuusi sairaanhoitajaa. Kuviossa 1 esitetään sairaanhoitajan ammatissa työskentelevien lukumäärä ikäluokittain. (Lähde: Tilastokeskuksen ostotilastot 2020).

Kuvio 1. Sairaanhoitajan (sisältäen amk-ensihoitajat, terveydenhoitajat ja kätilöt) ammatissa toimivien luumäärä ja prosenttiosuus ikäluokittain (Lähde: Tilastokeskuksen tilastot 2020)


Sairaanhoitajista 80 prosenttia työskentelee terveydenhuollossa ja 17 prosenttia sosiaalihuollossa. Loput kolme prosenttia työskentelee muilla toimialoilla. Terveydenhuollossa työskentelevistä sairaanhoitajista 64 prosenttia työskentelee terveydenhuollon laitospalveluissa. Sosiaalihuollossa työskentelevistä sairaanhoitajista samoin 64 prosenttia työskentelee sosiaalihuollon laitospalveluissa. Sosiaalihuollossa sairaanhoitajina työskentelevät ovat jonkin verran terveydenhuollon sairaanhoitajia iäkkäämpiä (Kuvio 2).

Kuvio 2. Sairaanhoitajan ammatissa toimivien prosenttiosuus ikäluokittain terveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa. (Lähde: Tilastokeskuksen tilastot 2020).

Sairaanhoitajan ammatissa toimivista 84 prosenttia toimii sairaanhoitajina (sisältää amk-ensihoitajat), 3 prosenttia kätilöinä ja 13 prosenttia terveydenhoitajina.

Sairaanhoitaja-ammatteihin valmistuvat jatkavat opiskeluaan aiempaa useammin. Heistä 2,8 prosenttia oli päätoimisia opiskelijoita vuoden kuluttua valmistumisesta vuonna 2019, kun kymmenen vuoden aikajaksolla vastaava luku oli 1,8 prosenttia. Kätilöksi valmistuneet olivat useimmiten vuoden kuluttua opiskelemassa (4,9 %). (Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen.fi )

Sairaanhoitajan ammatissa työskentelevillä korkeimpana tutkintona on:

  • sairaanhoitajan tai erikoissairaanhoitajan opistoasteen tutkinto 23 %:lla
  • sairaanhoitajan amk-tutkinto 44 %:lla
  • sairaanhoitajan yamk-tutkinto 1,3 %:lla
  • ensihoitaja amk-tutkinto 2,1 %:lla
  • terveydenhoitajan opistoasteen tutkinto 5 %:lla
  • terveydenhoitajan amk-tutkinto 13 %:lla
  • terveydenhoitajan yamk-tutkinto 0,5 %:lla
  • kätilö opistoasteen tutkinto 1,5 %:lla
  • kätilö amk-tutkinto 2,9 %:lla
  • terv.tieteiden kandidaatin tutkinto 0,4 %:lla
  • terv.tieteiden maisterin tutkinto 0,9 %:lla
  • terveydenhuollon hallinnollinen tutkinto 0,4 %:lla
  • diakonin tutkinto 0,2 %:lla
  • sosionomin tutkinto 0,2 %:lla
  • muu tutkinto 3,1 %:lla
  • tuntematon tutkinto 0,4 %:lla

    Sairaanhoitajan ammatissa toimii pieni joukko sairaanhoitajan tutkintoa, joilla ei ole sairaanhoitajan tutkintoa (lähihoitaja 0,8 %, perushoitajia 0,1 %, lääkintävahtimestari-sairaankuljettajia 0,03 %, ylioppilaita 0,7 %). Ilmeisesti nämä toimivat sairaanhoitajan sijaisina. Tutkintotieto puuttuu 0,3 prosentilta. (Lähde: Tilastokeskuksen ostotilastot 2020)

Sairaanhoitajakoulutuksen korkeimpana tutkintonaan suorittaneista ja työssä käyvistä sairaanhoitajista suurin osa (76 %) työskentelee kuntasektorilla. Yksityissektorilla työskentelee 19 %, valtiolla 2 % ja yrittäjinä noin 3 %. Työnantajatietoa ei ole noin 28 % näistä sairaanhoitajista.  (Lähde: Tilastokeskuksen ostotilastot 2020).

Osa-aikaisuus

Sairaanhoitajista noin 14 % teki osa-aikaista työaikaa vuonna 2020, kun edellisenä vuotena osa-aikaisten osuus oli noin 15,5 %. Valtaosa osa-aikaisista sairaanhoitajista oli naisia. Miesten osuus jää alle 1000 henkilöä per vuosi, jolloin prosenttiosuus jää nollaksi. Koko työlliseen väestöön suhteutettuna sairaanhoitajat tekevät vähemmän osa-aikaista työtä kuin väestö keskimäärin (16,4 %, naiset 20,8 % ja miehet 12,3 %). (Lähde: Tilastokeskuksen ostotilastot 2021/ työvoimatutkimus)

Kuntasektorilla vuonna 2020 sairaanhoitaja-ammateissa työskentelevistä osa-aikaisten osuus oli 21 % . Naisista osa-aikaista työaikaa teki 22 % (9189 henkilöä) ja miehistä vajaa 9 % (385 henkilöä). (Lähde: Tilastokeskuksen StatFin Palkkarakenne -ja palkkatilastot 2020)

Maahan muutto ja maastamuutto

Ulkomaista syntyperää olevien osuus on 3,3 prosenttia työssä käyvistä sairaanhoitajista. Heistä 31 prosentteia on eu-maista ja 69 prosenttia eu-maiden ulkopuolelta. Syntyperä ei ole tiedossa 1,4 prosentilla sairaanhoitajan ammatissa toimivista. EU-maista tulevista 65 prosenttia työskentelee sairaanhoitajan ammatissa terveydenhuollossa ja 30 prosenttia sosiaalihuollossa. EU-maiden ulkopuolelta tulevista työskentelee 65 prosenttia terveydenhuollossa ja 28 prosenttia sosiaalihuollossa. (Lähde: Tilastokeskuksen ostotilastot 2020).

Sairaanhoitajien maastomuutto lisääntyi tasaisesti 2010-luvun alkupuolella, mutta on laskenut jälleen vuosikymmenen loppupuolella, kuten kuviosta 3 voidaan nähdä.

Kuvio 3. Suomesta pois muuttaneiden sairaanhoitajien määrä 2011-2019. (Lähde: Tilastokeskuksen tilastot 2020).

Viimeisen yhdeksän vuoden aikana Suomesta on muuttanut reilut 1000 sairaanhoitajaa. Suosituimmat kohdemaat ovat Ruotsi, Norja ja Yhdistynyt kuningaskunta. Maastamuuttajista 28 prosenttia oli alle 36-vuotiaita. Eniten (28 %) maasta muuttivat 26-30-vuotiaat sairaanhoitajan ammatissa työskentelevät, toiseksi eniten (18 %) 19-25 vuotiaat ja kolmanneksi eniten (16 %) 31-35-vuotiaat. (Lähde: Tilastokeskuksen ostotilastot 2020).

Vuoden 2015 jälkeen Suomesta on vuosittain lähtenyt enemmän (2017: -70 ) sairaanhoitajia pois kuin Suomeen tulee. Suurin osa muutoista on ollut tilapäisiä. Suomeen tuli eniten sairaanhoitajia Virosta. (Lähde: Juuti 2020)

Vastavalmistuneista sairaanhoitajista (sis. kaikki sairaanhoitaja-ammatit) 1,1 prosenttia muutti Suomesta pois vuoden sisällä valmistumisesta (2019), mikä vastaa kymmenen vuoden aikajakson (2009-2019) keskiarvoa. Sairaanhoitaja-ammateista kätilöiksi valmistuneet muuttivat muita hieman useammin (1,7 %) ulkomaille. Aktiivisimpia (10 %) maasta muuttajia olivat ruotsinkielisistä ammattikorkeakouluista valmistuneet. (Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen.fi )

Eläköityminen

Kunta-alalta sairaanhoitajia eläköityi 499 henkeä vuonna 2018. Keskimääräinen eläkeikä oli 63,8 vuotta. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäi lähes yhtä paljon eli 467 henkilöä keski-iän ollessa 52,6 vuotta.

Kunta-alalla eläköityy 26 % sairaanhoitajista, 31 % terveydenhoitajista ja 47 % osastonhoitajista seuraavalla kymmenvuotiskaudella 2021 − 2030. ( Lähde Keva 2021).

Alanvaihto

Sairaanhoitajista oli vaihtanut alaa reilut viisi prosenttia vuoden 2010 ja 2018 Tilastokeskuksen vertailussa. Alan vaihtajiksi tässä ei oltu laskettu niitä, jotka ovat pysyneet edelleen terveys- ja hyvinvointialalla (Pehkonen 2020).

Vuonna 2018 sairaanhoitajan ammatissa työskentelevistä 92 prosenttia oli työskennellyt sairaanhoitajana vuonna 2017, 84 prosenttia myös vuonna 2015 ja 77 prosenttia myös vuonna 2013. (Lähde: Tilastokeskuksen ostotilastot 2020)

Työllisyystilanne

Avoimia sairaanhoitajan työpaikkoja oli 3421 tammi-kesäkuulla 2020 . Ahvenanmaata lukuun ottamatta hakijoista on pulaa koko maassa. Joillakin alueilla on tasapaino tarjonnan ja kysynnän suhteen (Tunturi-Lappi, Koillismaa, Pohjois-Satakunta ja Etelä-Pohjanmaa). Paljon pulaa on Uudellamaalla, Keskisessä Suomessa sekä Pohjois-Suomessa. (Lähde: Ammattibarometri 2020)

Vastavalmistuneiden työllistymisessä ei ole tapahtunut suuria muutoksia verrattuna aikajakson 2009-2019 keskimääräiseen työllistymiseen. Vuoden päästä valmistumisesta 92 prosenttia sairaanhoitajista oli työllistynyt ja 2,6 prosenttia oli työttömänä (2019), kun kymmenen vuoden aikajakson keskiarvo työllistymisprosentti oli 91 ja työttömyysprosentti 2,7. Vuonna 2019 työttömien osuus oli suurin kätilöiksi (4,9 %) ja ensihoitajiksi (2,9 %) vuosi sitten valmistuneissa (terveydenhoitajat 1,8 % ja sairaanhoitajat 1,4 %). Vuosina 2009-2019 työttöminä oli eniten kätilöitä (3,3 %) vuosi valmistumisen jälkeen. (Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen.fi )

Tilastolähteet:

Ammattibarometri 2020. Avoimet työpaikat ja sairaanhoitajapula. Päivitetty 25.3.2021.

Keva 2021. Kuntien työvoimaennuste 2030. Sairaanhoitajien eläköityminen kunta-alalla. Päivitetty 3.3.2021.

Meri Juuti 2020, Maastamuutto ja maahan muutto. Tilastokeskuksen artikkeli.

Pehkonen Sampo 17.1.2020. Alan vaihto: Tilastokeskuksen artikkeli.

Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen.fi . Päivitetty 28.6.2021.

THL Tilastoraportti 02/2020. Ammattioikeudet. Päivitetty 30.4.2020

Tilastokeskuksen ostotilastot 2020. Sairaanhoitajaliiton ostotilastot 2020. Ammatissa toimivat sairaanhoitajat- tilastot vuodelta 2018. Päivitetty 18.3.2021

Tilastokeskuksen ostotilastot 2021. Sairaanhoitajaliiton ostotilastot 2021. Sairaanhoitajien osa-aikaisuus. Päivitetty 28.5.2021

Tilastokeskuksen StatFin Palkkarakenne -ja palkkatilastot 2020. Päivitetty 24.6.2021)

Sairaanhoitajien osuus perusterveydenhuollon palveluissa

Sairaanhoitajat vastaavat isosta osasta perusterveydenhuollon avoyhteydenotoista tai vastaanottokäynneistä. Sairaanhoitajien osuus eri tavoin tarjottavista palvelumuodoista on suuri, ja se on lisääntynyt jatkuvasti viimeisen viiden vuoden aikana vastaanotto- ja puhelinpalveluissa samoin kuin sähköisen asioinnin palveluissa ja reaaliaikaisessa etäasioinnissa. Kotiin tehtävistä käynneistä sairaanhoitajien osuus on keskimäärin vain 23 prosenttia, joka sekin on ollut hienoisessa nousussa. Katso tarkemmin tästä 22.5.2020 päivitetystä Avohilmo-yhteenvedosta.

Alan opiskelijat

Sairaanhoitajakoulutukseen ensisijaisesti hakeneiden määrä on laskenut tasaisesti vuosina 2016-2020. Kaikkien hakijoiden määrä nousi hieman vuonna 2020 samalla kun aloituspaikan vastaanottaneiden määrä nousi. Ensisijaisten hakijoiden osuus kaikista hakijoista oli kuitenkin jopa aiempaa pienempi (31 %) vuonna 2020. (Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen.fi 3.5.2021)

Kuviossa 4 esitetään sairaanhoitaja-ammatteihin opiskelemaan hakeneiden ja opiskelupaikan vastaanottaneiden lukumäärät viimeisen viiden vuoden aikana.

Kuvio 4: Ammattikorkeakouluihin sairaanhoitajaksi (sis.myös ensihoitajat (amk), terveydenhoitajat, kätilöt) opiskelemaan hakeneiden ja opiskelupaikan vastaanottaneiden lukumäärät vuosina 2016-2020. (Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen.fi).

Taulukossa 1 eritellään eri sairaanhoitaja-ammateittain opiskelupaikan vastaanottaneiden määrä vuosittain.

Taulukko 1. Opiskelupaikan vastaanottaneiden lukumäärät sairaanhoitaja-ammattiryhmittäin vuosina 2017-2020.

Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen.fi

Tutkinnon suorittaneiden lukumäärät olivat pienimillään neljän vuoden tarkastelujaksolla vuonna 2020 lukuun ottamatta ensihoitajia. Taulukossa 2 kuvataan sairaanhoitaja-ammateittain tutkinnon suorittaneiden lukumäärät neljän edellisvuoden aikana.

Taulukko 2. Tutkinnon suorittaneiden lukumäärät sairaanhoitaja-ammattiryhmittäin vuosina 2017-2020.

Sairaanhoitajista ym. valmistuu 10 vuoden tarkastelujaksolla noin 80% aloittaneista. Tavoiteajassa valmistuu noin 50-60% aloittaneista.

Aikaisempi koulutus

Uusista sairaanhoitajaopiskelijoista ylioppilaiden osuus on viime vuosikymmenellä laskenut tasaisesti 50 %:iin, kun se vuonna 2011 oli 60%. Ammatillinen tutkinto oli puolestaan entistä useammalla (58 %) uudella sairaanhoitajaopiskelijalla vuonna 2019 (vuonna 2011 47%:lla). Aikaisempi amk-tutkinto oli noin 5 %:lla ja aikaisempi alempi sekä ylempi korkeakoulututkinto noin 2 %:lla uusista sairaanhoitajaopiskelijoista. Näissä ei ole suurta muutosta tapahtunut viime vuosikymmenellä, mutta korkeakoulututkintojen osuus on noussut noin 1 % verran viime vuosikymmenen aikana. Noin 5-7 %:lla uusista sairaanhoitajaopiskelijoista ei ollut mitään tutkintoa tutkintorekisterissä viime vuosikymmenellä (vuonna 2010 ja 2019 6,2 %).

Tilastolähteet:

Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen.fi : Sairaanhoitajan ammatteihin opiskelemaan hakeneiden ja opiskelupaikan vastaanottaneiden määrä. Päivitetty 3.5.2021.

Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen.fi: Ammattikorkeakoulujen opiskelijat ja tutkinnot 2020 (Päivitetty 16.6.2021); sairaanhoitajien aikaisempi koulutus 2019 (Päivitetty 24.6.2021) ja sairaanhoitajiksi valmistuneiden työllistyminen 2017 (Päivitetty 29.4.2020).

Palkkaus

Vuonna 2019 sairaanhoitajien kokonaisansion keskiarvo oli 3155 €/kk ja mediaani 3058 €/kk. Sairaanhoitajien keskimääräinen kokonaisansio jää suomalaisten palkansaajien keskiarvon alapuolelle. Keskiansio Suomessa on 3527 /3139 €/kk. Kokonaisansio ei kuitenkaan kuvaa säännöllisesti tulevaa palkkaa.

Sairaanhoitajien säännöllisen työajan ansio e / kk eri työnantajilla vuonna 2020 (keskiarvo/mediaani):

  • Kunta 3183 / 3109
  • Valtio 3474 / 3484
  • Yksityinen (tiedot vuodelta 2019) 3100 / 2950

Vuorotyötä tekevän sairaanhoitajan kokonaisansiosta iso osa koostuu epäsäännöllisen työajan korvauksista. Päivätyötä tekevien kokonaiskuukausiansiot jäävät lähelle tehtäväkohtaista palkkaa.

Kuntatyönantajilla tehtäväkohtainen, keskimääräinen palkka oli seuraavanlainen vuonna 2020 :

  • sairaanhoitaja 2567 e/kk
  • terveydenhoitaja 2593 e
  • kätilö 2579e/kk
  • ensihoitaja (sairaanhoitaja) 2570e/kk
  • apulaisosastonhoitaja 2884 e/kk
  • osastonhoitaja 3257 e/kk.

Miessairaanhoitaja tienasi Suomessa vuonna 2019 keskimäärin 266 euroa enemmän kuin naiskollegansa. Miessairaanhoitajien kokonaistuntipalkan keskiarvo on 1,36 € korkeampi kuin naisten. Miesten kokonaistuntipalkan mediaani on 1,72 € korkeampi kuin naisten.

Suurin ero miesten ja naisten tuntipalkoissa (2019) oli valtiolla. Miesten tuntipalkka valtiolla oli keskimäärin 1,47 € korkeampi kuin naisten. Miesten tuntipalkan mediaani oli 2,09 € korkeampi kuin naisten. Pienin ero miesten ja naisten tuntipalkoissa (2019) oli kuntasektorilla, jossa miehet tienasivat keskimäärin 1,25 € naisia enemmän. Kokonaisansioon vaikuttaa tehty työaika.

Tilastolähde: Tilastokeskuksen StatFin Palkkarakenne -ja palkkatilastot 2019 / 2020. Päivitetty 24.6.2021

Pohjoismainen vertailu

Suomalainen sairaanhoitaja saa pienintä palkkaa pohjoismaisiin kollegoihinsa verrattuna. Suomessa sairaanhoitajan palkka ei nouse työkokemuksenkaan myötä muiden pohjoismaiden sairaanhoitajien tasolle. Kokenut sairaanhoitaja saa selvästi korkeampaa palkkaa vastavalmistuneeseen verrattuna Norjassa, Tanskassa ja Islannissa.

Sairaanhoitajat tienaavat muissa Pohjoismaissa enemmän kuin Suomessa.

Suomalaisen sairaanhoitajan palkka jää edelleen muita Pohjoismaita alhaisemmalle tasolle, kun elinkustannusten vaikutus otetaan huomioon.

Pohjoismaisesta vertailusta löytyy Sairaanhoitajaliiton kannanotto.

Millaisia muita tilastoja sairaanhoitajista haluaisit lukea tältä sivulta?

Ota yhteyttä Sairaanhoitajaliittoon ja kerro, millaisia tilastoja haluaisit lukea tältä sivulta!

Liisa Karhe
liisa.karhe@sairaanhoitajat.fi

sulje
Tutustu etuihin ja liity!