Tilastotietoa sairaanhoitajista

Työssä käyvät sairaanhoitajat

Sairaanhoitaja oli edelleen vuonna 2020 suomalaisten työssä käyvien kolmanneksi yleisin ammatti¹. Sairaanhoitajan ammateissa toimivista lähes 85 prosenttia toimi sairaanhoitajina (sisältää amk-ensihoitajat), kolme prosenttia kätilöinä ja hiukan yli 12 prosenttia terveydenhoitajina². Nämä osuudet eivät ole juurikaan muuttuneet neljän vuoden (2018–2022) aikana².

Sairaanhoitajan ammateissa työskenteleviin tilastoituu myös sellaiset sairaanhoitajan sijaiset, joilla ei ole vielä sairaanhoitajan tutkintoa. Vuonna 2022 yhteensä 76906 (v. 2021 yht. 76581, v. 2020 yht. 75299, v. 2019 yht. 73 428) henkilöä työskenteli sairaanhoitajan ammateissa (sisältäen myös amk-ensihoitajat, kätilöt, terveydenhoitajat)². Sairaanhoitajan ammatissa työskentelevistä suhteellisesti eniten (14,0 %) oli iältään 31–35-vuotiaita, kun kolme vuotta aiemmin isoin ikäluokka oli 41–45-vuotiaat, joiden osuus on tasaisesti pienentynyt viimeiset kolme vuotta². Miehiä sairaanhoitajan ammateissa työskentelevistä oli 9 prosenttia vuonna 2022  (v. 2021 miehiä 8,6 %, v. 2020 miehiä 8,4 %, v. 2018 miehiä 7,6 %)². Miesten osuus (miehistä) oli suurin (18,3 %) 26–30-vuotiaiden ryhmässä ja pieneni iän myötä niin, että 56−60 -vuotiaiden ryhmässä miesten osuus oli 7,3 prosenttia². Sairaanhoitajan ammatissa vuonna 2022 työskennelleistä 32,3 prosenttia (33,2 % v. 2020) oli alle 36-vuotiaita, 49,3 prosenttia 36−55-vuotiaita (49,6 % v. 2020) ja 18,5 prosenttia yli 55-vuotiaita (17 % v. 2020)². Yli 66-vuotiaita sairaanhoitajan ammatissa toimivien määrä oli noussut edellisvuosista 179 henkilöllä, mutta heidän osuutensa oli 1,2 prosentti kaikista sairaanhoitajan ammatissa työskennelleistä. Yli 71-vuotiaista sairaanhoitajista työskenteli 62 henkilöä vuonna 2022².

Kuviossa 1 esitetään sairaanhoitajan ammateissa työskentelevien lukumäärät ikäluokittain vuosina 2019-2022².

Vuonna 2022 kunnan palveluksessa työskenteli 80 prosenttia (81% v. 2021, 83 % v. 2020) ja yksityisen sektorin palveluksessa 18 prosenttia (17 %v.2021, 15 % v. 2020) sairaanhoitajan ammateissa työskentelevistä². Valtiolla tai valtioenemmistöisissä osakeyhtiöissä työskenteli noin 1,2 prosenttia ja yrittäjinä 0,76 prosenttia (586 yrittäjää, kun v. 2021 oli 617 yrittäjää ja v. 2020 oli 638 yrittäjää) sairaanhoitajan ammateissa työskentelevistä². Vuonna 2022 sairaanhoitajista 81 prosenttia työskenteli terveydenhuollossa ja 17 prosenttia sosiaalihuollossa, ja loput 3 prosenttia sairaanhoitajan ammateissa toimivista työskenteli muilla toimialoilla kuten myös kahtena edellisenä vuosina². Terveydenhuollossa työskentelevistä sairaanhoitajista 61 prosenttia (63 % v. 2021) työskenteli terveydenhuollon laitospalveluissa². Sosiaalihuollossa työskentelevistä sairaanhoitajista 63 prosenttia (62 % v. 2021) työskenteli sosiaalihuollon laitospalveluissa². Sosiaalihuollossa sairaanhoitajina työskentelevät olivat edelleen vuonna 2022 jonkin verran terveydenhuollon sairaanhoitajia iäkkäämpiä (Kuvio 2)².

Sairaanhoitaja-ammatteihin valmistuvat jatkavat opiskeluaan aiempaa useammin. Heistä 2,8 prosenttia oli päätoimisia opiskelijoita vuoden kuluttua valmistumisesta vuonna 2019, kun kymmenen vuoden aikajaksolla vastaava luku oli 1,8 prosenttia. Kätilöksi valmistuneet olivat useimmiten vuoden kuluttua opiskelemassa (4,9 %).³ (Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen.fi )

Sairaanhoitajan ammateissa työskentelevien korkeimmat tutkinnot viideltä viimeisimmältä tilastovuodelta kuvataan taulukossa 1.

Taulukko 1. Vuosina 2018-2022 sairaanhoitajan ammateissa työskennelleiden korkeimmat tutkinnot (%) ².

Sairaanhoitajan ammateissa toimi vuonna 2022 ilman sairaanhoitajan tutkintoa 1827 henkilöä (1387 henkilöä v. 2021), joilla oli korkeimpana tutkintonaan muu alemman asteen hoitoalan tutkinto tai ylioppilastutkinto (974 lähihoitajaa, 73 perushoitajaa, 40 lääkintävahtimestari-sairaankuljettajaa, 740 ylioppilasta). Ilmeisesti nämä toimivat sairaanhoitajan sijaisina. Ylioppilastutkinnon korkeimpana tutkintonaan suorittaneista 14 prosenttia oli 41–60-vuotiaita. Tutkintotieto puuttui 240 sairaanhoitajan ammatissa toimivalta ².

Vuonna 2022 kaikista sairaanhoitajakoulutuksen korkeimpana tutkintonaan suorittaneista 51 prosenttia (vuonna 2021 52 %; 2020 ja 2019 54 %; 2018 55 %) työskenteli kuntasektorilla. Yksityissektorilla työskenteli 16 prosenttia (vuosina 2021 15%, vuosina 2020-2018 14 %), valtiolla 1,4 prosenttia (1,3 % v. 2021-2018) ja yrittäjinä noin 2 prosenttia kuten myös neljänä aiempana vuonna. Työnantajatietoa ei ole noin 30 prosentista (poissa työelämästä) ja 0,1 prosentilla se on tuntematon. Sairaanhoitajakoulutuksen korkeimpana tutkintonaan suorittaneista alle 66-vuotiaista 11 prosenttia toimi muilla kuin sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla vuonna 2022 (v. 2021 9,9 %) ². Vuonna 2022 kaikkiaan 11,6 prosenttia (10111 henkilöä, vuonna 2021 9672 henkilöä) alle 61-vuotiaista, sairaanhoitajatutkinnon (sisältäen ensihoitajat, terveydenhoitajat ja kätilöt) korkeimpana tutkintonaan suorittaneista työskenteli muilla toimialoilla kuin sosiaali- ja terveydenhuollossa ja poissa työelämästä (ei toimialaa/työnantajaa) oli kahdeksan prosenttia (6959 henkilöä) (Kuvio 3)².

Sairaanhoitajatutkinnon korkeimpana tutkintonaan suorittaneiden ikäluokassa 46-50-vuotiaat oli eniten (15 %) niitä sairaanhoitajia, jotka työskentelivät jollain muulla toimialalla kuin sosiaali- ja terveydenhuollossa².

Osa-aikaisuus

Paikallishallinnossa (kunnat, kuntayhtymät, hyvinvointialueet ja hyvinvointiyhtymät) työskentelevistä kuukausipalkkaisista sairaanhoitajista 18,5 prosenttia (17,3 % vuonna 2020) teki osa-aikaista työaikaa vuonna 2021. Valtaosa osa-aikaisista sairaanhoitajista oli naisia. Osa-aikaista työaikaa kuntasektorilla tekevien miessairaanhoitajien osuus oli 8,9 prosenttia.⁴

Sairaanhoitajien (sisältäen myös terveydenhoitajat ja kätilöt) osittaisen työajan osuus oli vuonna 2023 (20,6 %) hivenen isompi kuin vuonna 2022 (20,0 %). Osa-aikaista työtä tekevien sairaanhoitajien osuus vuonna 2023 oli suurempi (20,6 %) kuin osa-aikaisten osuus koko väestössä (18,6 %), mutta osa-aikatyötä tekevien naissairaanhoitajien osuus oli pienempi (21,1 %) kuin osa-aikatyötä tekevien naisten osuus koko väestössä (23,8 %). Osa-aikaista työaikaa tekevien miessairaanhoitajien osuus jäi alle tuhannen henkilön, mutta väestötasolla työllisistä miehistä 13,5 % teki osittaista työaikaa vuonna 2023. (Lähde: Tilastokeskuksen ostotilastot 2024/ työvoimatutkimus vuosilta 2023 ja 2022).⁵

Maahan muutto ja maastamuutto

Ulkomaista syntyperää olevien osuus oli 4,5 prosenttia sairaanhoitajan ammateissa työskentelevistä vuonna 2022 (4,1 % v. 2021; 3,7 % v. 2020; 3,4 % v. 2019). Heistä 23 prosenttia (25 % v. 2021; 27 % v. 2020; 29 % v. 2019) oli EU-maista ja 77 prosenttia EU-maiden ulkopuolelta. Syntyperä ei ollut tiedossa 41 henkilöllä sairaanhoitajan ammatissa toimivista. EU-maista tulevista 70 prosenttia työskenteli sairaanhoitajan ammatissa terveydenhuollossa ja 28 prosenttia sosiaalihuollossa. Heistä 89,5 prosenttia oli naisia. EU-maiden ulkopuolelta tulevista työskenteli 68 prosenttia terveydenhuollossa ja 27,5 prosenttia sosiaalihuollossa. Heistä 84 prosenttia oli naisia.²

Sairaanhoitajien maastomuutto lisääntyi tasaisesti 2010-luvun alkupuolella, mutta on laskenut jälleen vuosikymmenen loppupuolella, kuten kuviosta 4 voidaan nähdä.

Vuosien 2011–2019 aikana Suomesta on muuttanut reilut 1000 sairaanhoitajaa. Suosituimmat kohdemaat ovat olleet Ruotsi, Norja ja Yhdistynyt kuningaskunta. Maastamuuttajista 28 prosenttia oli alle 36-vuotiaita. Eniten (28 %) maasta muuttivat 26–30-vuotiaat sairaanhoitajan ammatissa työskentelevät, toiseksi eniten (18 %) 19–25 vuotiaat ja kolmanneksi eniten (16 %) 31–35-vuotiaat.⁶

Vuoden 2015 jälkeen Suomesta on vuosittain lähtenyt enemmän (2017: -70 ) sairaanhoitajia pois kuin Suomeen tulee. Suurin osa muutoista on ollut tilapäisiä. Suomeen tuli eniten sairaanhoitajia Virosta.⁷

Tilastokeskuksen tilastojen² mukaan vuonna 2021 sairaanhoitajana työskennelleistä sairaanhoitajista vuoden 2022 loppuun mennessä maasta oli muuttanut 81 sairaanhoitajaa, kun vastaavasti vuonna 2017 sairaanhoitajana työskennelleistä 305 sairaanhoitajaa oli muuttanut maasta vuoteen 2022 mennessä.²

Vuoden päästä valmistumisesta (uusin tilastovuosi 2022³), sairaanhoitajista oli muuttanut maasta keskimäärin 1,1 prosenttia ja osuus vaihteli ammattikorkeakouluittain ja koulutusohjelmittain välillä 0,4–12,2 prosenttia. Sairaanhoitajia hieman useammin ulkomaille muuttivat kätilöt (1–4,2%). Englannin- ja ruotsinkielisistä koulutusohjelmista muuttoaktiivisuus saattoi olla keskimääräistä korkeampi.³

Eläköityminen

Kunta-alalta eläköityi 499 sairaanhoitajaa vuonna 2018. Keskimääräinen eläkeikä oli 63,8 vuotta. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäi lähes yhtä paljon eli 467 henkilöä keski-iän ollessa 52,6 vuotta.⁸ Yleisen eläkeiän noustessa luonnollisesti myös sairaanhoitajien eläkeikä on noussut.

Vuodesta 2021 vuoteen 2022 eläköityi 1655 sairaanhoitajaa (sis. ensihoitajat AMK, terveydenhoitajat ja kätilöt). Näistä reilut 15 prosenttia (255 hlöä) oli alle 61-vuotiaita². Vuodesta 2020 vuoteen 2021 vastaava alle 61-vuotiaiden osuus oli 23 %. Suurin osa (63 %) eläköityi 60–65-vuotiaana². Yli 65-vuotiaana eläköityvistä sairaanhoitajista eläköityi vuodesta 2021 vuoteen 2022 mennessä 21 prosenttia, joka on enemmän kuin vuodesta 2020 vuoteen 2021 (17 %)². Yli 65-vuotiaiden töissä olevien sairaanhoitajien osuus on kasvanut.²

Hyvinvointialueilta eläköityy 25,1 prosenttia sairaanhoitajista, 29,0 % terveydenhoitajista, 25,6 % kätilöistä ja 40,7 % osastonhoitajista seuraavalla kymmenvuotiskaudella 2024−2033⁹. Tänä aikana ennusteen mukaan 8,3 % sairaanhoitajista (sis. ensihoitajat, AMK) jää työkyvyttömyys- tai osatyökyvyttömyyseläkkeelle. Terveydenhoitajilla tämä osuus on 11,8 % ja kätilöillä 14 %.⁹

Alanvaihto

Sairaanhoitajien alanvaihto on ollut viime vuosina lisääntyvässä määrin keskustelussa. Näemme vasta tulevina vuosina, millainen tilanne on tilastojen valossa tällä hetkellä, sillä tilastot tulevat noin kaksi vuotta jäljessä. Taulukkoon 1 on koottu vuosien 2018–2022 tilanteet niiden sairaanhoitajien kohdalta, jotka olivat sairaanhoitajan ammatissa töissä 1, 3 ja 5 vuotta aikaisemmin.² Tässä taulukossa alanvaihdolla tarkoitetaan poistumaa sairaanhoitaja-ammateista (sairaanhoitaja/ensihoitaja, kätilö, terveydenhoitaja).

Taulukko 2. Sairaanhoitaja-ammateista poistuma vuosien 2018–2022 työ- ja poissaolotilanteen mukaan, kun tarkastelun kohteena sairaanhoitaja-ammateissa toimineet 1, 3 ja 5 vuotta aiemmin. (Lähde: Suomen Sairaanhoitajien Tilastokeskuksen ostotilastot 2020–2024)²   

Vuonna 2019 töissä olleista sairaanhoitajista oli kolmen vuoden aikana vuoteen 2022 mennessä siirtynyt toiselle alalle 7747 hlöä, joka määrällisesti on 10,6 prosenttia vuoden 2019 töissä olleiden sairaanhoitajien määrästä. ja 9,9 prosenttia vuoden 2021 työssä olevien sairaanhoitajien määrästä.² 

Poistuma vuodesta 2021 vuoteen 2022 oli yhteensä 9174 sairaanhoitajaa, joista yli puolet (51,6 %, 4735 hlöä) toimi muussa kuin sairaanhoitajan ammatissa. Miehistä toisella alalla toimi 8,5 ja naisista 6 prosenttia. Poistumaa tapahtui luonnollisesti myös eläkkeelle jäämisen ja muiden syiden takia. Alanvaihto on kuitenkin suurin syy vuosittaiselle sairaanhoitajan ammatista poistumiselle. Alle 61-vuotiaista toisella alalla (4531 hlöä) toimineista reilu kolmannes (35,7 %) oli 31–40-vuotiaita. Alle 31-vuotiaita heistä oli 17,9 prosenttia ja 16,1 prosenttia 51–60-vuotiaita.² Huomioitavaa on se, että alanvaihto voi olla määräaikaista ja osa sairaanhoitajista pysyy kuitenkin sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä.

Katso myös edellä kuvio 3 (Muilla toimialoilla kuin sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla toimivien ja poissa työelämästä olevien sairaanhoitajien osuus ikäluokittain sairaanhoitajatutkinnon korkeimpana tutkintonaan suorittaneista), jonka mukaan vuonna 2022 kaikkiaan 11,6 prosenttia alle 61-vuotiaista sairaanhoitajatutkinnon (sis. ensihoitajat, terveydenhoitajat ja kätilöt) korkeimpana tutkintonaan suorittaneista työskenteli muilla toimialoilla kuin sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Tilastokeskuksen vertailussa sairaanhoitajista oli vaihtanut alaa reilut viisi prosenttia vuosien 2010 ja 2018 välillä. Alanvaihtajiksi tässä ei laskettu niitä, jotka olivat pysyneet edelleen terveys- ja hyvinvointialalla¹⁰(Pehkonen 2020).

Tilastoerot saattavat johtua eri tilastoissa siitä, miten sairaanhoitaja ja alanvaihto määritellään. Suomen Sairaanhoitajien julkaisemissa tilastokeskuksen ostotilastoissa sairaanhoitajiksi lasketaan sairaanhoitaja-ammateissa toimivat eli myös kätilöt ja terveydenhoitajat sekä amk-ensihoitajat, jotka tilastoidaan ja rekisteröidäänkin sairaanhoitajina.

Työllisyystilanne

Työvoimapula-ammattien kärjessä sosiaali, terveydenhuolto- ja hyvinvointialalla (11/2024) olivat edelleen sairaanhoitajat ja lähihoitajat. Säästötoimien ja hyvinvointialueiden rekrytointikieltojen takia työttömien sairaanhoitajien määrä oli marraskuussa 2024 selvästi edellisvuosia korkeampi (1488). Kohtalaista työvoimapulaa oli marraskuussa 2024 Keski-Suomessa ja lievää työvoimapulaa oli vain Satakunnassa ja Pohjois-Savossa. Kyse on kuitenkin kohtaanto-ongelmasta ja siitä, että hyvinvointialueiden säästötoimet ja rekrytointikiellot vaikuttavat tilastoihin. Työvoimabarometrin mukaan sairaanhoitajapula ei ole katoamassa mihinkään, vaan tulee lisääntymään eläköitymisen kiihtymisen ja väestön ikääntymisen ja palvelutarpeen kasvun myötä.¹¹

Tilastokeskuksen mukaan vuodesta 2021 vuoteen 2022 mennessä työttömäksi oli siirtynyt 541 sairaanhoitajaa (sis. ensihoitajat AMK, terveydenhoitajat ja kätilöt). Työttömiä sairaanhoitajia oli eniten (83 henkilöä) 26–30-vuotiaiden ikäryhmässä. Työttömistä sairaanhoitajista 23 henkilöä oli 19–25-vuotiaita ja 31 henkilöä 61–65-vuotiaita, muutoin työttömien määrät jakautuivat tasaisesti kaikkiin ikäryhmiin.²

Vastavalmistuneiden työllistymisprosenteissa on alueellista vaihtelua, mutta kaikista ammattikorkeakouluista valmistuneiden työllistymisprosentti on pysynyt korkeana 2021–2022. Vuoden päästä valmistumisesta 94,4 prosenttia sairaanhoitajista oli työllistynyt ja 1,4 prosenttia oli työttömänä (2022), kun kymmenen vuoden aikana matalimmillaan se oli vuonna 2016, jolloin työllistymisprosentti oli 90,2 ja työttömyysprosentti 4,4. Vuoden jälkeen valmistumisesta sairaanhoitajista oli opiskelemassa 1,3 prosenttia. Ensihoitajien työllistymisprosentti oli vuonna 2022 96,8, terveydenhoitajien 94,6 ja kätilöiden 93,8.¹²

Sairaanhoitajien osuus perusterveydenhuollon palveluissa

Sairaanhoitajat vastaavat isosta osasta perusterveydenhuollon avoyhteydenotoista tai vastaanottokäynneistä. Sairaanhoitajien osuus eri tavoin tarjottavista palvelumuodoista on suuri, ja se on lisääntynyt jatkuvasti viimeisen viiden vuoden aikana vastaanotto- ja puhelinpalveluissa samoin kuin sähköisen asioinnin palveluissa ja reaaliaikaisessa etäasioinnissa. Kotiin tehtävistä käynneistä sairaanhoitajien osuus on keskimäärin vain 23 prosenttia, joka sekin on ollut hienoisessa nousussa. Katso tarkemmin tästä 22.5.2020 päivitetystä Avohilmo-yhteenvedosta.

Alan opiskelijat

Sairaanhoitaja-ammattien koulutuksiin hakeneiden kokonaismäärä on noussut englanninkielisiin koulutusohjelmiin hakeneiden määrän kasvaessa vuosina 2019–2024. Myös kaikkien aloituspaikkojen määrä on noussut lukuun ottamatta vuotta 2023. Kuitenkin suomenkielisiin koulutusohjelmiin hakeneiden määrä on laskussa. Ensisijaisten hakijoiden osuus kaikista hakijoista vaihteli aiemmin, mutta on noussut vuodesta 2022 (29 %) vuoteen 2024 (40 %).¹³ Kuviossa 5 esitetään sairaanhoitaja-ammatteihin opiskelemaan hakeneiden, opiskelupaikan vastaanottaneiden ja aloituspaikkojen lukumäärät vuosina 1919–2024¹³. Lukumäärät sisältävät englanninkielisiin koulutusohjelmiin hakeneet.

Englanninkielisiin sairaanhoitajien koulutusohjelmien ensisijaisesti (1. hakutoive) hakeneiden määrä nousi vuosi vuodelta tarkasteluaikana 2019–2024 ja oli vuonna 2024 jo 53 % kaikista ensisijaisista hakijoista (v. 2023 lähes 45 %), kun se oli vielä vuonna 2019 vajaa 11 %¹³. Vaikka englannin kielisiin koulutusohjelmiin hakijoita oli paljon, heistä ei aina saatu edes kaikkia aloituspaikkoja täyteen, koska hakijoiden lähtötasovaatimukset eivät täyttyneet. Kaikkien ammattikorkeakoulujen ensisijaisten hakijoiden (sairaanhoitaja-ammattien koulutusohjelmiin) määrä laski vuodesta 2020 (18203) aina vuoteen 2023 (14991), mutta nousi 15303:een vuonna 2024¹³. Lukumäärät sisältävät arviolukumääriä, sillä alle 4 hakijan lukumäärissä Vipusen ilmoittamat arviot 1–4 on pyöristetty 4:ään.

Ensisijaisten hakijoiden määrät Suomen kielisiin sairaanhoitajakoulutusohjelmiin vaihtelivat paljon alueittain eikä paikanvastaanottaneita ollut riittävästi kaikkiin aloituspaikkoihin nähden. Toisaalta paikan aloittaneita oli osassa koulutusohjelmia enemmän kuin aloituspaikkoja. Vuonna 2024 suomenkielisiin sairaanhoitaja-ammattien koulutusohjelmiin ensisijaisia hakijoita oli noin 2,4 hakijaa aloituspaikkaa kohden, kun vuonna 2020 oli vastaavasti 4,3 ensisijaista hakijaa aloituspaikkaa kohden.¹³

Taulukossa 3 nähdään ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden lukumäärät sairaanhoitaja-ammattien tutkintokoulutuksissa vuosina 2019–2024. Uusien sairaanhoitajaopiskelijoiden määrä oli suurimmillaan vuonna 2024.

Taulukko 3 Uusien opiskelijoiden lukumäärät sairaanhoitaja-ammattitutkinnoittain vuosina 2017–2023¹⁶ ja 2024*³

Taulukossa 4 kuvataan sairaanhoitaja-ammateittain tutkinnon suorittaneiden lukumäärät viiden menneen vuoden aikana.¹⁶ Sairaanhoitaja AMK -tutkinnon suorittaneiden määrä oli suurimmillaan 2023, kun tieto vielä vuodelta 2024 puuttuu¹⁶.

Taulukko 4. Tutkinnon suorittaneiden lukumäärät sairaanhoitaja-ammattiryhmittäin vuosina 2019–2023¹⁶.

Sairaanhoitajista valmistuu 10 vuoden tarkastelujaksolla noin 80 % aloittaneista. Tavoiteajassa valmistuu noin 50-60% aloittaneista.¹³

Aikaisempi koulutus

Uusista sairaanhoitajaopiskelijoista ylioppilaiden osuus on viimeisen kymmenen vuoden aikana laskenut tasaisesti 49 %:iin, kun se vuonna 2012 oli 59 % ¹⁴. Vuonna 2021 sairaanhoitajatutkinnon suorittaneista 50 %:lla oli ylioppilastutkinto¹⁵. Ammatillinen tutkinto oli puolestaan entistä useammalla (58 %) uudella sairaanhoitajaopiskelijalla vuonna 2021 (vuonna 2011 47 %). Tutkinnon suorittaneista sairaanhoitajista aikaisempi ammatillinen tutkinto oli 61,1 %:lla vuonna 2021¹⁵. Aikaisempi amk-tutkinto oli noin 5,4 %:lla ja aikaisempi alempi sekä ylempi korkeakoulututkinto 2,2 %:lla uusista sairaanhoitajaopiskelijoista¹⁴. Noin 6,6 %:lla (vuonna 2021) uusista sairaanhoitajaopiskelijoista ei ollut aiempaa tutkintoa tutkintorekisterissä (vuonna 2011 6,2 %).¹⁴ Tutkinnon suorittaneista sairaanhoitajista 2,1 %:lla on aiempi ylempi korkeakoulututkinto ¹⁵ .

Palkkaus

Paikallishallinnon (kunnat, kuntayhtymät, hyvinvointialueet ja hyvinvointiyhtymät) tehtäväkohtainen, keskimääräinen sairaanhoitajan peruspalkka oli 2878 €/kk vuonna 2023⁴. Sairaanhoitaja-ammattien ja esimerkkinä sairaaloiden lähijohtajien keskimääräiset peruspalkat vuonna 2023:

• sairaanhoitaja 2878 (2021: 2625) €/kk
• terveydenhoitaja 2939 (2021: 2663) €/kk
• kätilö 2910 (2021: 2663) €/kk
• ensihoitaja (hoitotaso) 2954 (2021: 2657) €/kk
• apulaisosastonhoitaja (sairaala) 3234 (2021: 2910) €/kk
• osastonhoitaja (sairaala) 3733 (2021: 3413) €/kk

Vuonna 2023 paikallishallinnon sairaanhoitajan kokonaisansion keskiarvo oli 3725 (2021: 3393) €/kk ja mediaani 3578 €/kk. On huomioitava, että kokonaisansio sisältää myös epämukavan työajan lisät lisä- ja ylityöpalkkoineen. Vaikka sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla tehdään paljon vuoro-, lisä- ja ylitöitä, silti sairaanhoitajan keskimääräinen kokonaisansio yltää hädin tuskin kuntasektorin kaikkien muiden ammattiryhmien kokonaisansioon. Keskiansio julkisen sektorin muilla ammattiryhmillä oli 3721 €/kk ja mediaani 3386 €/kk.

Säännöllisen työajan ansio sisältää erilaiset epämukavan työajan lisät, mutta ei sisällä loma- eikä kertakorvauksia. Sairaanhoitaja-ammattien (322) säännöllisen työajan ansio e/kk eri työnantajilla vuonna 2021 (keskiarvo/mediaani) oli:

• Paikallishallinto 3524 / 3413 €/kk (miesten ka 217 e/kk suurempi kuin naisten)⁴
• Valtio 3760 / 3740 €/kk (miesten ka 256 e/kk suurempi kuin naisten)⁴
• Yksityinen 3301 / 3225 €/kk (miesten ka 162 e/kk suurempi kuin naisten)⁴

Vuorotyötä tekevän sairaanhoitajan kokonaisansiosta iso osa koostuu epäsäännöllisen työajan korvauksista. Arkipäivätyötä tekevien kokonaiskuukausiansiot jäävät lähelle peruspalkkaa. (työkokemuslisät v. 2024: 5 vuoden jälkeen 3 % ja 10 vuoden jälkeen 8 %)

Pohjoismainen vertailu

Suomalainen sairaanhoitaja saa pienintä palkkaa pohjoismaisiin kollegoihinsa verrattuna. Suomessa sairaanhoitajan palkka ei nouse työkokemuksenkaan myötä muiden pohjoismaiden sairaanhoitajien tasolle. Kokenut sairaanhoitaja saa selvästi korkeampaa palkkaa vastavalmistuneeseen verrattuna Norjassa, Tanskassa ja Islannissa.

Sairaanhoitajat tienaavat muissa Pohjoismaissa enemmän kuin Suomessa.

Suomalaisen sairaanhoitajan palkka jää edelleen muita Pohjoismaita alhaisemmalle tasolle, kun elinkustannusten vaikutus otetaan huomioon.

Pohjoismaisesta vertailusta löytyy Suomen Sairaanhoitajien kannanotto.

Tilastolähteet

1. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastotiedote 2022. Päivitetty 13.10.2022.
2. Tilastokeskuksen ostotilastot 2024 / tiedot vuoteen 2022 asti (tilastot päivittyvät kerran vuodessa, uusimmat tiedot yleensä 2 v viiveellä). Päivitetty viimeksi 8.1.2025
3. Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen.fi. Päivitetty viimeksi 16.1.2025.
4. Tilastokeskuksen StatFin kuukausipalkat ammattiluokittain/ammateittain 2023. Päivitetty 18.2.2025.
5. Tilastokeskuksen ostotilastot 2024/ Työvoimatutkimus vuodelta 2023 ja 2022. Päivitetty 23.9.2024.
6. Tilastokeskuksen ostotilastot 2020 sairaanhoitajien ulkomaille muutosta (sairaanhoitajat tässä niitä, joilla sairaanhoitajatutkinto korkein suoritettu tutkinto). Huom. tästä ei uudempaa tilastoa tällä hetkellä.
7. Meri Juuti 2020, Maastamuutto ja maahan muutto. Tilastokeskuksen artikkeli.
8. Keva 2019. Päivitetty 13.5.2022
9. Keva 2024. Hyvinvointialueiden työntekijöistä joka kolmas eläköitymässä. Päivitetty 25.2.2025.
10. Pehkonen Sampo 17.1.2020. Alan vaihto: Tilastokeskuksen artikkeli.
11. Työvoimabarometri. Alueellista ja valtakunnallista tietoa työvoima- ja osaamistarpeista. Päivitetty 10.1.2025
12. Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen.fi: Ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työllistyminen ja alueellinen sijoittuminen. Päivitetty 20.2.2025.
13. Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen.fi, Ammattikorkeakouluun hakeneet. Päivitetty 3.2.2025.
14. Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen.fi: Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden aikaisempi koulutus 2010-2021. Päivitetty 7.7.2023.
15. Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen.fi: Tutkinnon suorittaneiden aikaisempi koulutus 2010-2021. Päivitetty 7.7.2023.
16. Tilastokeskuksen maksuttomat tietokannat StatFin /Opiskelijat ja tutkinnot / 13k9 — Ammattikorkeakoulujen opiskelijat ja tutkinnot (koulutuskoodi), 2002-2024. Päivitetty 16.1.2025.

Millaisia muita tilastoja sairaanhoitajista haluaisit lukea tältä sivulta?

Ota yhteyttä Suomen Sairaanhoitajiin ja kerro, millaisia tilastoja haluaisit lukea tältä sivulta!