Paluu hoitotyöhön – mahdoton tehtävä?

Monella työpaikalla on käyty yt-neuvotteluja, ja uusia on edelleen luvassa. Tilanteet aiheuttavat monenlaista huolta: Millaisia ovat uudet työtehtävät, joita osoitetaan? Missä on uusi työntekopaikka? Mitä teen, jos en pysty ottamaan tarjottua työtä vastaan? Uudelleenkouluttautuminen ei ole helppoa, kun aikuiskoulutustukeakaan ei enää ole.

Vaikka epävarmuutta on ilmassa paljon, hoidontarve ei vähene ja sairaanhoitajapula on yhä todellisuutta. Työtä, jolla on tarkoitus, on yhä luvassa. Ratkaisuksi toivomme myös, että alalle palaisi sieltä poistuneita ammattilaisia. Tämä on kuitenkin helpommin toivottu kuin tehty. Usein työnantaja vaatii voimassa olevia lääkehoitolupia ja tietojärjestelmäosaamista.

Lääkehoidon osaamisesta huolehtiminen on työnantajan vastuulla, mutta koulutusta tarjotaan vain niille, joilla on jo työpaikka. Lääkehoidon koulutuksia voi suorittaa myös itsenäisesti, jos siihen on varaa. Tällöin pulmia aiheuttaa se, mistä löytyy tentin vastaanottaja, kenelle antaa näyttöjä. Vasta sitten voi saada lääkeluvat, jotka ovat kuitenkin toimipaikkakohtaisia. Tietojärjestelmäkoulutusten tilanne on samanlainen, ja lisäksi käytössä voi olla useita erilaisia järjestelmiä. Uudet teknologiat, etäpalvelut ja digihoitopolut vaativat myös perehtymistä.

Paluu sairaanhoitajaksi voi siis tuntua melko vaikealta, vaikka hoitotyö kuinka kutsuisi puoleensa. Ammatilliset järjestöt ja oppilaitokset tarjoavat koulutusta ja työkaluja kliinisen osaamisen ylläpitoon ja päivittämiseen, mutta mitä työnantajat voisivat tehdä helpottaakseen paluuta?

Tillbaka till vårdarbetet – en omöjlig uppgift?

På flera arbetsplatser har det förts samarbetsförhandlingar, och nya är på kommande. Läget skapar många slags bekymmer: Hurdana är de nya uppgifterna som tilldelas? Var är det nya arbetsstället? Vad gör jag om jag inte kan ta emot det erbjudna jobbet? Det är inte lätt att omskola sig när inte ens vuxenutbildningsstödet längre finns.

Fastän det svävar mycket osäkerhet i luften minskar inte behovet av vård, och bristen på sjukskötare är fortfarande verklighet. Meningsfullt arbete finns alltjämt att göra. Som en lösning hoppas vi också att sådana yrkeskunniga som lämnat fältet skulle återvända. Detta är dock lättare att önska än att få gjort. Arbetsgivaren kräver ofta giltigt läkemedelstillstånd samt färdigheter i informationssystem.

Det är arbetsgivaren som har ansvaret för läkemedelskompetensen, men utbildning erbjuds endast dem som redan har ett jobb. Läkemedelsutbildning kan också tas självständigt, om man har råd. Härvid uppstår problemet att hitta en mottagare av tentamen för att ge prov på sitt kunnande. Först därefter kan man få läkemedelstillstånd som dock är platsspecifikt. Situationen är likadan gällande utbildningen i informationssystem, och dessutom kan flera olika system vara i bruk. Även ny teknik, distanstjänster och digitala vårdvägar kräver ingående kännedom.

Att återvända till sjukskötarjobbet kan därför kännas ganska svårt, hur mycket vård­arbetet än skulle kalla. Yrkes­organisationer och olika lärosäten erbjuder utbildning och verktyg till att bibehålla och uppdatera den kliniska kompetensen, men vad kunde arbets­givarna göra för att underlätta återinträdet?

Kirjoitus on julkaistu Sairaanhoitaja-lehdessä 5/2025. Lue digilehteä jäsen- tai tilausnumerollasi. Tutustu tarkemmin Sairaanhoitaja-lehteen. Lue verkkosivuilla aiemmin julkaistuja Sairaanhoitaja-lehden avoimia juttuja.