Julkaistu 20.10.2026
Eduskuntavaalien lähestyessä sairaanhoitajat tarvitsevat päättäjiltä enemmän kuin tunnustusta työnsä merkitykselle. Sairaanhoitajapäivien poliitikkopaneelissa kuultiin lupaavia näkemyksiä esimerkiksi erikoistumiskoulutuksesta ja urapoluista, mutta erityisesti hoitotyön johtamiseen tarvitaan konkreettisia ratkaisuja.
Sairaanhoitajapäivien poliitikkopaneelin otsikko esitti yksinkertaisen mutta tärkeän ajatuksen: Maailma ilman sairaanhoitajia, ei kiitos. Sairaanhoitajien merkityksestä panelistit olivatkin varsin yksimielisiä. Noin 77 000 ammattilaisen joukolla sairaanhoitajat ovat sosiaali- ja terveydenhuollon suurin ammattiryhmä.
Arvostuksen osoittaminen puheissa ei kuitenkaan yksin riitä. Ratkaisevaa on se, miten sairaanhoitajien asema ja osaaminen näkyvät tulevissa poliittisissa päätöksissä. Miten osaamisemme saadaan täysimääräisesti käyttöön, urakehitys turvataan ja hoitotyön johtaminen nostetaan sille kuuluvaan asemaan?
Sairaanhoitajat odottavat ratkaisuja
Paneelissa puhuttiin palveluihin pääsystä, moniammatillisesta yhteistyöstä, riittävistä resursseista, kustannustehokkuudesta ja luottamuksesta julkisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Keskustelu ajautui ajoittain tuttuun hallitus-oppositioasetelmaan, vaikka sairaanhoitajina odotimme ennen kaikkea näkemyksiä tulevaisuuden ratkaisuista.
Hyviin tavoitteisiin ei päästä ilman osaavia ammattilaisia ja johtamista, joka mahdollistaa heidän osaamisensa hyödyntämisen. Siksi kysymys kuuluu: miten hyvät tavoitteet muutetaan käytännön ratkaisuiksi?
Yhteistä tahtoa löytyi
Panelistit olivat varsin yksimielisiä siitä, että sairaanhoitajien erikoistumiskoulutukselle pitää löytyä rahoitus, vaikka näkemykset sen toteuttamisesta vaihtelivat. Tämä on tärkeä linjaus. Haluamme erikoissairaanhoitajat takaisin.
Yhteistä tahtoa löytyi myös sairaanhoitajien urapoluista, itsenäisen aseman vahvistamisesta, paremmasta johtamisesta ja moniammatillisista tiimeistä. Näillä ratkaisuilla sairaanhoitajien osaamista voidaan hyödyntää nykyistä paremmin ja tarjota potilaille ja asiakkaille sujuvampia palveluita.
Kuka edustaa hoitotyötä siellä, missä päätökset tehdään?
Yhdessä meille erityisen tärkeässä kysymyksessä vastaukset jäivät kuitenkin liian yleiselle tasolle: hoitotyön johtamisessa. Kun keskustellaan lähijohtamisesta tai henkilöstöjohtamisesta, näkemyksiä löytyy. Kun keskustelu siirtyy hyvinvointialueiden strategiseen johtamiseen ja hoitotyön asemaan siellä, varovaisuus lisääntyy.
Arvostuksen pitää näkyä myös siinä, missä ja miten hoitotyötä koskevia päätöksiä tehdään. Jos soten suurimman ammattiryhmän osaaminen halutaan aidosti käyttöön palveluiden kehittämisessä, hoitotyöllä on oltava edustus siellä, missä toiminnasta, osaamisesta ja resursseista päätetään.
Paneelissa nousi esiin myös näkemys siitä, ettei lainsäädäntöön pitäisi kirjata liian yksityiskohtaisesti eri professioiden johtamista. Sairaanhoitajien on kuitenkin syytä kysyä: miksi lääketieteen ja sosiaalihuollon johtaminen voidaan tunnistaa lainsäädännössä, mutta hoitotyön strategisen johtamisen asemaa ei nähdä samalla tavalla tarpeelliseksi turvata? Jos ajatuksena on, että asia toteutuu hyvinvointialueilla itsestään, on syytä selvittää hoitotyön johtajilta, toteutuuko näin käytännössä.
Vielä on aikaa ruokkia sairaanhoitajien liekkiä
Paneeli osoitti, että sairaanhoitajille tärkeissä kysymyksissä voidaan löytää puoluerajat ylittävää yhteistä tahtoa. Se antaa aihetta optimismiin.
Nyt tarvitsemme sanojen rinnalle tekoja. Sairaanhoitajilla pitää olla mahdollisuus kehittää osaamistaan, rakentaa mielekkäitä urapolkuja ja käyttää ammattitaitoaan täysimääräisesti. Hoitotyön äänen pitää myös kuulua siellä, missä sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuudesta päätetään.
Eduskuntavaaleihin on vielä aikaa. Puolueilla on siis aikaa näyttää, millaisen paikan ne antavat sairaanhoitajille tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollossa.
