Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia väkivaltatilanteiden mieshoitajille aiheuttamaa psyykkistä kuormitusta akuuttipsykiatrisilla osastoilla.
Tiivistelmän tekijät
Mikko Järvinen, sairaanhoitaja (ylempi amk), asiantuntijahoitaja, Pirkanmaan hyvinvointialue, mikko.jarvinen@pirha.fi
Pia Keiski, sairaanhoitaja, TtT, yliopettaja, tutkijatohtori, Soveltavan tutkimuksen keskus, Tampereen ammattikorkeakoulu, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Hoitotiede, Tampereen yliopisto, pia.keiski@tuni.fi
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoitus: Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia väkivaltatilanteiden mieshoitajille aiheuttamaa psyykkistä kuormitusta akuuttipsykiatrisilla osastoilla.
Aineisto ja menetelmät: Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluina mieshoitajilta (n=8), neljältä eri akuuttipsykiatriselta osastolta eräässä yliopistosairaalassa. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tulokset: Mieshoitajat kokivat psyykkisesti kuormittavina vakavat väkivaltatilanteet, uhkaavuuden väkivaltatilanteissa, haastavat pakkotoimitilanteet ja henkilökunnasta johtuvat kuormitustekijät, joista erityisesti esiin nousivat mieshoitajan ja kokeneen hoitajan roolit. Tilanteista aiheutuva psyykkinen kuormitus koettiin virittyneisyytenä, tunnekuormittavuutena, tilanteiden jäämisenä mieleen, mutta myös väkivaltaisen käyttäytymisen ymmärtämisenä.
Päätelmät: Mieshoitajat kohtasivat työssään erilaisia väkivaltaa tai sen uhkaa sisältäviä tilanteita, joista aiheutui sekä lyhyt- että pidempiaikaista psyykkistä kuormitusta. Mieshoitajuuteen vaikuttaa liittyvän olettamus suuremman vastuun ottamisesta väkivaltatilanteissa. Psyykkisen kuormituksen lievittämistä lisääviä toimia tulee edelleen vahvistaa.
Asiasanat: mieshoitaja, psykiatrinen hoitotyö, psyykkinen kuormitus, työpaikkaväkivalta
Mitä tutkimusaiheesta jo tiedetään?
• Psykiatrisilla osastoilla väkivallan kokeminen on yleisempää kuin muissa terveydenhuollon toimintaympäristöissä.
• Psykiatrisilla osastoilla työskentelevät mieshoitajat ovat useammin mukana aggressiivisissa tilanteissa.
• Väkivaltatilanteet voivat aiheuttaa pelkoa, ahdistusta, välttelevää käyttäytymistä, stressiä, posttraumaattista stressihäiriöitä, masennusta, uupumusta ja loppuun palamista.
Mitä uutta tietoa tutkimus tuottaa?
• Tutkimus tuo tietoa miesten kokemuksista liittyen väkivaltatilanteiden aiheuttamaan psyykkisen kuormitukseen ja lievempiin väkivallan seurauksiin.
• Psyykkistä kuormittuneisuutta aiheuttivat vakavat väkivaltatilanteet, uhkaavuus tilanteissa, haastavat pakkotoimitilanteet ja henkilökunnasta johtuvat kuormitustekijät, joita lisäsi mieshoitajan ja kokeneen hoitajan rooli.
• Mieshoitajien psyykkinen kuormittuneisuus ilmeni virittyneisyytenä, tunnekuormittavuutena, tilanteiden jäämisenä mieleen, mutta väkivaltatilanteiden hoitamiseen liittyi myös väkivaltaisen käyttäytymisen ymmärtämistä.
Miten tuloksia voidaan hyödyntää hoitotyön käytännön, koulutuksen, johtamisen ja/tai tutkimuksen kehittämisessä?
• Tutkimus antaa tietoa käytännön hoitotyöhön, millaiset väkivaltatilanteet aiheuttavat psyykkistä kuormitusta ja miten mieshoitajat kokevat sitä.
• Koulutuksessa olisi hyvä huomioida mieshoitajien rooli väkivaltatilanteissa ja tuoda myös esiin tilanteista aiheutuva psyykkinen kuormitus ja sen käsittelyn merkitys.
• Hoitotyön johtamisen keinoin voidaan vahvistaa keinoja psyykkisen kuormittuneisuuden lievittämiseksi ja tilanteiden käsittelemiseksi, sekä huomioida mieshoitajan rooli väkivaltatilanteissa. Lisäksi voidaan edelleen pohtia keinoja kuormituksen helpottamiseksi ja alalla pysymisen vahvistamiseksi.
Julkaisemme käytännön hoitotyötä palvelevaa Tutkiva hoitotyö -tiedelehteä, jotta sinä pysyisit helpolla tavalla kärryillä uusimmista tutkimuksista. Lehti on vain jäsenille. Liity jäseneksi tästä.
