Sairaanhoitajat ovat etulinjassa infektioiden torjunnassa sekä epidemioiden aikaisessa toiminnassa. Pitkät ajanjaksot hyvin stressaavissa tilanteissa voivat ammattilaistenkin kohdalla johtaa väsähtämiseen, mikä voi lisätä altistumisriskiä koronavirukselle.
Koronavirus leviää pääasiallisesti pisaratartuntana, kun henkilö yskii ja aivastaa sekä kosketuksen kautta henkilöiden koskettaessa tuoreeltaan pintoja, joille pisarat ovat laskeutuneet.
Suojautumisen tärkeimpinä keinoina ovat käsi- ja yskimishygienia. Yskimisetiketissä pisarat ympäristöön leviämisen sijaan laskeutuvat nenäliinaan tai kyynärvarteen. Käsihygieniassa käsien nestesaippua- ja vesipesun yhteydessä pestään pois kosketuksen kautta tulleet mikrobit ja siten estetään niiden siirtymisen pinnoille ja hengitysteihin. Hoitotyössä käsien desinfiointi alkoholipohjaisella käsihuuhteella on ensisijainen käsihygienian toteuttamistapa.
Kun vielä noudatetaan noin metrin etäisyyttä toisiin henkilöihin, pystytään minimoimaan yleinen tartuntariski.
Käsihygienian merkitys sekä kansalaisilla että terveydenhuollon ammattilaisilla on keskeisessä asemassa niin tartunnan leviämisen ehkäisyssä kuin suojautumisessa. Käsihygienian toteutuminen ei ole ollut ideaalisella tasolla terveydenhuollossa. Vaikka teknisesti osataan toteuttaa WHO:n viiden kohdan 20–30 sekuntia kestävä käsien desinfektio, asenteissa on paljon parannettavaa. Epidemia- ja pandemiatilanne vaikuttanevat suotuisasti asenteeseen – kaikilla on halu toteuttaa hyvää käsihygieniaa sen suojaavan tehon takia ja siihen kiinnitetään näinä aikoina tarkempaa huomiota, kun tartunnan saamisen merkitys henkilökohtaisella tasolla korostuu.
Hoitohenkilökunnan suojautumisessa oleellista on suojaimien oikea käyttö. Suojainten käytössä käsihygienian merkitys entisestään korostuu, koska suojaimia tulee käsitellä puhtain käsin. Kokemukset kevään 2020 koronaepidemioista osoittavat hoitohenkilökunnan pitkien työvuorojen ja henkisesti raskaan työtilanteen aiheuttaman väsymyksen vaikuttavan käsihygienian toteutumisessa tarkkaavaisuuden herpaantumiseen. Koska tilanne itsessään lisää riskiä tartunnoille, kansainvälisellä tasolla on huomattu, että yksinkertaisten asiat toimivat parhaiten. On todettu, että kuvalliset ohjeet ja videot tukevat parhaiten oikeaoppista käsihygienian toteutusta arjen hoitotyössä. Samoin suojainten riisumisen yhteydessä tarkistuslistojen käyttäminen ja kollega-avun hyödyntäminen vähentää riskiä tartunnan saamisessa ja lisää käsihygienian oikea-aikaista toteutumista.
Tällainen poikkeuksellinen aika korostaa kollegan avun ja hänen tarjoamansa vertaistuen merkitystä. Kollegan tukeminen ja ventilaation mahdollistaminen on keskeistä sairaanhoitajien yhteisöllisessä toiminnassa. Lisäksi jokaisen omalla vastuulla on palautumisesta ja jaksamisesta huolehtiminen.
Sairaanhoitajaliiton, ammattiyhdistysten sekä asiantuntijayhteisöjen ja -yhdistysten merkitys korostuu. Tutkitun tiedon jakaminen sekä näyttöön perustuvien käytänteiden tuovat osaltaan turvallisuuden tunnetta arjen hoitotyöhön.
Teksti: Dinah Arifulla, sairaanhoitaja, hygieniahoitaja, terveystieteiden maisteri
Terveysalan opettaja, Turun ammatti-instituutti
Tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Terveysturvallisuus osasto
Hei Dinah
Hyvä kirjoitus ❤