Älä siedä seksuaalista väkivaltaa

Työntekijällä on velvollisuus tehdä ilmoitus seksuaalisesta väkivallasta työnantajalle. Väkivallan ehkäisy taas kuuluu työnantajan lakisääteisiin toimiin, ja sen tulisi sisältyä jo työhön perehdyttämiseen.

Sairaanhoitaja Anni kertoo yllättyneensä ja järkyttyneensä seksuaalisesta häirinnästä ja suoranaisesta väkivallasta, jota on nuorena sairaanhoitajana joutunut kokemaan. Hän kertoo, että pahimpia ovat asiakkaat, jotka saattavat tuosta vain kouraista ja puristaa, kun lähietäisyydelle pääsevät. Anni ajattelee, että antaa härskien puheiden, vihjailujen ja ehdottelujen mennä yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos, mutta huomaa, että ne kuitenkin jättävät jälkensä ja painavat mieltä. Hän kysyy, onko tilanteelle tehtävissä mitään.

Miten seksuaaliseen väkivaltaan sairaanhoitajan työssä voi puuttua, psykososiaaliseen työkuormitukseen ja mielenterveyteen työelämässä keskittynyt erityisasiantuntija Jaana Vastamäki sosiaali- ja terveysministeriön työ- ja tasa-arvo-osastolta?

– Työntekijällä on ilmoitusvelvollisuus työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle työolosuhteissa havaitsemistaan puutteellisuuksista, jotka voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa turvallisuudelle tai terveydelle. Eli ihan ensimmäinen juttu on, että pitää ottaa asia puheeksi esihenkilön kanssa. Esihenkilön tehtävä on viedä asia eteenpäin. Myös työkavereiden kanssa kannattaa keskustella. Missään nimessä ei pidä jäädä yksin miettimään, Vastamäki neuvoo.

Kun vaikuttaa siltä, että tilanne on jo muuttunut omaa mieltä kuormittavaksi, myös henkinen tuki voi olla tarpeen. Silloin oikea osoite on Vastamäen mukaan työterveyshuolto. Työterveyslääkäri voi tarvittaessa kirjoittaa lähetteen työpsykologille.

– Tietenkään ei saa olla sellainen tilanne, että nuoresta ihmisestä tuntuu pahalta, mutta hän ei ihan tiedä, pitäisikö vain kestää, Vastamäki sanoo.

Työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus huolehtia, että työtä voi tehdä turvallisesti. Työturvallisuuslaissa mainitaan työnantajan yleinen huolehtimisvelvollisuus ja toimintavelvollisuus. Työnantajan on laadittava menettelytapaohjeet, joissa jo ennakolta kiinnitetään huomiota uhkaavien tilanteiden hallintaan ja toimintatapoihin.

– Työ ja työolosuhteet on järjestettävä siten, että väkivallan uhka ja väkivaltatilanteet ehkäistään. Työnantajan on ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi asiasta tiedon saatuaan ja käytettävissään olevin keinoin, Vastamäki sanoo.

Ongelma voi piillä myös työpaikan kulttuurissa.

– Voi olla, että joillain työpaikoilla ajatellaan, että potilaat voivat olla kivuissaan tai vaikka päihtyneitä, ja saattavat sen takia käyttäytyä arvaamattomasti, että se ikään kuin kuuluu tähän työhön. Tämä ei ole kauhean pitkälle kantavaa ajattelua, koska nimenomaan näitä tilanteita ja sitä, miten ne ennaltaehkäistään, pitää miettiä ennalta, Vastamäki sanoo.

Hän nostaa esiin perehdytyksen merkityksen myös seksuaalisen väkivallan torjunnassa.

– Perehdytys ei ole vain sitä, että tässä on sinun työtehtäväsi ja tuossa on taukohuone. Siihen kuuluu myös työpaikan kulttuuriin perehdyttäminen. Toivottavasti se kulttuuri on semmoinen, että tällaista ei täällä siedetä yhtään, Vastamäki sanoo.

Nämä ovat lakisääteisiä asioita, joissa ei enää pitäisi olla tulkinnanvaraa.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa varsinkin nuoret joutuvat seksuaalisen väkivallan kohteeksi. Tehyn vuonna 2021 tekemän kyselytutkimuksen mukaan 40 prosenttia yli 4 000 vastaajasta oli joutunut työpaikallaan seksuaalisen väkivallan, sen uhan tai häirinnän kohteeksi. Valtaosa tapauksista oli ollut seksuaalista häirintää. Ongelma koski kipeimmin alle 35-vuotiaita työntekijöitä.

Vastamäki sanoo, että työpaikoilla on menty asiassa eteenpäin, vaikka tehtävää edelleen riittää.

– Jos nuori työntekijä oppii, että kulttuuri nyt on tällainen, että täällä kuuluu vain laittaa korvat luimuun, niin hänen on vaikea lähteä toimimaan jotenkin toisin. Nämä ovat kuitenkin lakisääteisiä asioita, joissa ei enää pitäisi olla tulkinnanvaraa, Vastamäki sanoo.

Teksti Mari Schildt

Kuva Shutterstock

Jaana Vastamäki työskentelee erityisasiantuntijana sosiaali- ja terveysministeriön työ- ja tasa-arvo-osastolla. Hän on perehtynyt psykososiaaliseen työkuormitukseen ja mielenterveyden tukemiseen työelämässä.

Artikkeli on julkaistu Sairaanhoitaja-lehdessä 2–3/2025. Lue digilehteä jäsen- tai tilausnumerollasi.

Tutustu tarkemmin Sairaanhoitaja-lehteen. Lue verkkosivuilla aiemmin julkaistuja Sairaanhoitaja-lehden avoimia juttuja.