Diabeetikon jalka­haava kysyy kädentaitoja

Diabeetikon jalkahaava löytyy usein kovettuman alta. Tärkeintä on, ettei ­haavan kanssa jäädä odottelemaan, sanoo auktorisoitu haavahoitaja Terhi Sjöström terveysasemien haavavastaanotolta Turusta.

Diabeetikot ovat suurin asiakasryhmä terveysasemien haavavastaanotolla Turun sote-keskuksessa.

– Olemme ohjanneet, että kun terveysasemalla epäillään diabeetikolla jalkahaavaa, niin mahdollisimman nopeasti ohjattaisiin hänet tänne meille, kertoo auktorisoitu haavahoitaja Terhi Sjöström.

Diabeetikoilla esiintyy erilaisia jalkoihin liittyviä ongelmia, joiden taustalla vaikuttavat neuropatia, heikentynyt valtimoverenkierto sekä kudosten ja nivelten jäykistyminen. Saattaa olla, että bakteeritulehdus on saanut itsekseen kehittyä, koska sitä ei ole ajoissa huomattu.

– He [diabeetikot] saattavat mennä niin äkkiä huonoon kuntoon, että on tärkeää päästä mahdollisimman nopeasti hoitoon käsiksi, Sjöström sanoo.

Jalkahaavaa on syytä epäillä, jos diabeetikolle on ilmaantunut varpaaseen, päkiään tai kantapäähän erikoisen näköinen, tummunut kovettuma, joka saattaa olla vähän avautunut. Sjöström sanoo, että kovettumaa voi pitää haavan esiasteena. Varsinainen haava löytyy usein kovettuman alta.

– Hoitaja saattaa aristaa kovettuman poistamista, koska se vaatii kädentaitoja. Kovettuma vuollaan irti käyttämällä skalpellia tai rengaskyrettiä, jotta nähdään se varsinainen haava, Sjöström kertoo.

Jalkahaava syntyy diabeetikolle samaan tapaan kuin painehaavat: Syynä on kuormitus. Kun se jatkuu, kudos kovettuman alla vaurioituu ja haava syvenee.

– Periaatteessa tärkein hoito ovat erilaiset tukitoimet. Kuormituksessa oleva alue tulisi saada kevennettyä, Sjöström sanoo.

Haavanhoito on asiantuntemusta, joka on sairaanhoitajien käsissä. Siinä kehittyminen edellyttää jatkuvaa kouluttautumista ja kokemuksen kerryttämistä. Haavavastaanotto on toiminut osana Turun sote-keskusta kuuden vuoden ajan. Yksi sen tehtävistä on pitää koulutuksia ja levittää haavatietoutta.

– Voisi sanoa, että haavanhoito on sairaanhoitajan työtä parhaimmillaan! Ei tämä ole lapun tai sidoksen vaihtoa, vaan tässä saa kartoittaa potilaan kuntoa, sairauksia, elintapoja ja ravitsemusta: millainen elämäntilanne hänellä on.

Sjöström korostaa, että pitäisi päästä pois siitä, että kaikki huomio kohdistetaan haavaan.

– Pitäisi tarkastella potilasta: miten hänellä menee, ja mitä kaikkea hänellä on meneillään? Silloin löytyvät keinot, joilla haavoihinkin vaikutetaan.

Diabeetikon jalka­haavan kliininen tutkimus ja hoito

• Paikallinen kovettuma/kallus tulisi poistaa teräväpuhdistuksella, kuten skalpellilla tai rengaskyretillä.
• Sen jälkeen arvioidaan haavapohjan kudostyyppi, eritys ja haavan koko. Tärkeintä on arvioida haavan syvyys: ulottuuko se esimerkiksi luuhun?
• Arvioidaan mahdolliset infektion merkit. Infektiota tulee epäillä, jos haavaeritys on lisääntynyt ja erite on pahanhajuista tai jos haavapinnan kudos on haurasta ja herkästi verta vuotavaa.
• Haavan paikallishoito ei poikkea muun kroonisen haavan hoidosta, mutta infektion havaitsemiseksi haava tulisi tarkistaa riittävän usein.
• Haavanhoitotuotteen tulisi pitää haavapinta kosteana, mutta se ei saa hautoa.
• Tärkeintä on vähentää haavaan kohdistuvaa painekuormitusta levolla, sauvoilla ja askelten vähentämisellä. Haavan ympärille tai kenkien pohjallisiin voidaan rakentaa kevennyksiä. On myös olemassa kevennyskenkiä.

Teksti Mari Schildt

Kuva Vesa-Matti Väärä

Artikkeli on julkaistu Sairaanhoitaja-lehdessä 4/2025. Lue digilehteä jäsen- tai tilausnumerollasi.

Tutustu tarkemmin Sairaanhoitaja-lehteen. Lue verkkosivuilla aiemmin julkaistuja Sairaanhoitaja-lehden avoimia juttuja.